Arvopapereiden arvostustasot ovat kiivenneet monella mittarilla tarkasteltuna historiallisen korkeiksi. Paljon keskusteltu kysymys onkin, kuinka kestävällä pohjalla vallitseva markkinataso on ja minkälaista tuottoa esimerkiksi osakemarkkinoilta voi jatkossa odottaa.
Vallitseva taso ei itsessään ole hyvä ohjenuora kurssiliikkeille. Mitattiinpa markkinoiden arvostustasoja sitten vertaamalla yritysten tuottoja, tasearvoja tai muuta suhteessa osakkeista maksettaviin hintoihin, arvostustasot eivät toimi katalysaattorina tai hyvänä ennusteena osakekurssien muutoksista lähitulevaisuudessa. Sen sijaan arvostustasot ja pidemmän aikavälin tuotot ovat aina aiemmin historiassa korreloineet selkeästi.
Jos historia toistaa itseään, nykyinen taso ennustaa joidenkin mallien mukaan osakemarkkinoiden keskimääräisten tuottoprosenttien jäävän alhaisiin yksinumeroisiin tasoihin seuraavana kymmenenä vuotena. Tähän ennusteeseen mahtuu toki lyhempien ajanjaksojen isojakin nousuja ja laskuja.
Korkeat arvostukset ovat seurausta vallitsevasta sijoitusympäristöstä. Maailmantalous on paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Pitkästä aikaa talous kasvaa yhtäaikaisesti lähes kaikkialla maailmassa ja keskimäärin talousdata on viime aikoina ollut odotuksia vahvempaa. Yritysten vuoden toisen neljänneksen osavuosikatsaukset osoittivat tuloskasvun olevan hyvällä tasolla.
Etukäteen tiedossa olevia poliittisia riskitapahtumia, kuten vaaleja, ei ole tulossa lähiaikoina markkinoille merkittävissä maissa. Piristyneestä talouskasvusta huolimatta kuluttajahintojen nousuvauhti eli inflaatio on pysynyt sitkeästi hitaana. Näin ollen keskuspankeilla ei näyttäisi olevan tarvetta kiireellisesti vähentää määrällistä elvytystä tai nostaa alhaista korkotasoa, joilla keskuspankit ovat luoneet markkinoille poikkeuksellisen suotuisat ja korkeisiin arvostuksiin johtaneet olosuhteet.
Sitä myötä, kun lakiuudistukset ovat yksi toisensa jälkeen kaatuneet kongressissa, alkuvuoden odotukset presidentti Donald Trumpin finanssipoliittisten suunnitelmien positiivisista vaikutuksista USA:n talouskasvuun ovat haihtuneet. USA:n taloustilanne oli kuitenkin hyvä jo ennen Trumpin valintaa ja on sitä edelleen ilmankin talouspoliittisia uudistuksia. Ekonomistien huolenaihe on se tosiasia, että USA:n taloussykli on jo pitkällä ja monet mittarit, kuten alhainen työttömyysaste, viittaavat suhdannehuippuun. Markkinoille ympäristö näyttää toistaiseksi sikäli hyvältä, että inflaatio on pysynyt heikkona. Näin riski historiassa monta kertaa nähdystä, rahapolitiikan nopeaan kiristymiseen päättyneestä talouden noususyklistä, on vielä pieni. Samoin Euroopalle täksi vuodeksi ennustettu noin 2 %:n talouskasvu näyttäisi olevan turvassa.
Kiinan stop/go-politiikka on toiminut toistaiseksi
Kiinan merkitys koko maailmantalouden kasvunäkymille on merkittävä ja monilla sektoreilla jopa ratkaiseva. Kiinan talouskehityksen odotettua nopeampi hidastuminen aiheuttaisi markkinoille kielteisiä seurauksia. Kiinan riskit perustuvat korkeisiin velkatasoihin, mahdolliseen kiinteistökuplaan ja taloudellisten rakenteiden painopistealueen siirtymiseen teollisuudesta ja viennistä kohti palveluja sekä kotimaista kulutusta.
Huolimatta taloutensa ilmeisistä epätasapainotiloista Kiina on toistaiseksi onnistunut pitämään kasvuvauhdin varsin vakaana ”stop/go”-elvytyspolitiikallaan. Viime vuonna Kiina painoi go-nappia, minkä vaikutukset nähdään nyt maailmankaupan kasvun kiihtymisenä ja Suomenkin talouden piristymisenä. Useimmat analyytikot uskovat, että Kiinalla on jatkossakin hyvät mahdollisuudet hallita talouskehitystään valuuttavarantonsa, valtio-omisteisten pankkiensa ja yritystensä turvin. Aika ajoin se joutuu kuitenkin myös painamaan stop-nappia, mikä näkyy heti maailmantalouden aktiviteetissa.
Poliittisten riskien päänäyttämö on siirtynyt Euroopasta Yhdysvaltoihin. Presidentti Trumpin arvaamattomuus ja omalta osaltaan aiheuttama poliittinen kaaos Washingtonin lainsäädäntöelimissä luovat epävarmuutta markkinoille. Vallitseva tilanne voi jopa uhata maan talouskehitystä, kun kongressin on määrä äänestää liittovaltion velkakaton nostosta lokakuussa. Se, että Pohjois-Korea voi nyt ulottaa ydinaseiskun uhan Yhdysvaltojen maaperälle, on puolestaan luonut täysin omaa luokkaansa olevia riskiskenaarioita. Epävarmuus Yhdysvaltain mahdollisesta reaktiosta ja sen seuraamuksista varjostaa markkinoita lähiaikoina.
Markkinoiden seuratuimpiin ja potentiaalisesti heiluntaa aiheuttaviin tapahtumiin kuuluvat lähikuukausina maailman keskuspankkiirien vuosittainen Jackson Hole -tapaaminen ja keskuspankkien omat kokoukset. Juuri nyt keskuspankkien viestit kiinnostavat sijoittajia erityisen paljon, sillä markkinoilla uskotaan, että rahapolitiikan normalisointia edistetään vallitsevan hyvän talouskehityksen turvin. Irrottautuminen vuosia jatkuneesta ennennäkemättömästä rahapoliittisesta elvytyksestä voi tuoda mukanaan tuntemattomia uhkia markkinoille.
Näkemyksemme mukaan sijoitusympäristö on kuitenkin edelleen monelta osin suosiollinen riskipitoisille omaisuuserille, kuten osakkeille ja yrityslainoille. Historiallisessa vertailussa useat mittarit ovat toisaalta joko korkealla (esimerkiksi osakkeiden arvostustasot) tai matalalla (esimerkiksi korkotaso), jolloin markkinoiden voidaan olettaa reagoivan herkästi muutoksiin olosuhteissa. Malliallokaatiossamme riskitaso ja osakesijoitukset ovat neutraalissa painossa.