12.4.2021

Vuoden nousujuhlan jälkeen

Teksti: Lippo Suominen

Markkinoiden toipuminen reilun vuoden takaisesta koronaromahduksesta on ollut huimaa, kun maailman osakkeet ovat kohonneet pohjista lähes 70 prosenttia. Näkymät ovat parantuneet, mutta samalla odotukset ovat nousseet. Osakkeet jatkavat salkuissamme ylipainossa, mutta viilaamme hieman ylipainoa sijoittajien odotusten noustua voimakkaasti.

Eipä olisi vuosi sitten arvannut, miten kovaa vauhtia markkinat voivat toipua koronaromahduksesta. Maailman osakkeiden lähes 70 prosentin nousu maaliskuun pohjakosketuksesta on historian voimakkaimpia. Toki maailma myös näyttää nyt täysin erilaiselta kuin koronan iskiessä talouksiin keväällä 2020. Odotukset pitkällisestä taantumasta, deflaatiosta ja osakkeiden pakkomyynneistä ovat kääntyneet kovaan talouskasvuun, inflaation kiihtymiseen ja sijoittajien vahvaan nousutoiveikkuuteen. Kuten niin usein nykyään, markkinoilla käydään kaikki tunteet läpi pikakelauksella.

Nousu on yleensä odotettua sitkeämpää
Sijoittajan tärkeimpiä oppeja viime vuodesta on, että maltti on valttia. Moni sijoittaja odotti vuosi sitten, että yli kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen jatkunut nousukausi on tiensä päässä. Osakkeiden ripeä nousu onkin kirpaissut kovaa niitä, jotka tyhjensivät osakesalkkujaan, kun odottivat pitkän laskukauden alkua. Markkinanousu on monet kerrat osoittanut olevansa odotettua sitkeämpi. Sijoittaminen on pitkäjänteistä ja siihen kuuluu nousuja ja laskuja. Jos yrittää välttää laskut, voi helposti menettää myös nousut.

Tällaisen poikkeuksellisen voimakkaan nousuvuoden jälkeen on selvää, että toista samanlaista jättirallia ei ole perään luvassa. Jatkossa tuotot jäävät selvästi matalammiksi, vaikka markkinat eivät kääntyisikään laskuun. Sijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan ahneuden ja pelon välillä, kun edessä ovat aiempaa ailahtelevammat ajat. Inflaatio, USA:n yritysveronkorotukset ja rahapolitiikan kiristyspuheet huolettavat sijoittajia. Osakkeiden korkea arvostus tekee ne herkemmiksi heilahduksille. Vuoden alun kovan kipuamisen jälkeen kotiutammekin voittoja keventämällä hieman markkinoiden mukana noussutta osakeylipainoa.

Uhkakuvia on osakkeille helppo maalata aina ja kaikissa olosuhteissa, mutta täytyy muistaa, että osakkeet saavat tänä vuonna tukea useammasta tekijästä. Vasta, jos nämä alkaisivat pettää, olisi aika huolestua selvemmin osakkeiden jatkonäkymistä.

1. Vahva kasvu
Viime vuonna valuttiin taantumaan, ja tänä vuonna kasvetaan kovaa. Siinä yksinkertaistettuna maailman talous kahdelta vuodelta. Talouskasvuarvioita korotetaan kiihtyvää tahtia tälle vuodelle. Yhdysvalloissa keskuspankki arvioi kasvun olevan 6,5 prosenttia, mutta monien mielestä sekin ennuste on alakanttiin. Euroopassa korona-avautuminen viivästyy, mikä hidastaa käännettä, mutta tulee se kasvu Eurooppaankin. Kasvun taustalla on patoutunut kysyntä, valtioiden valtaisat elvytystoimet ja kertyneiden säästöjen purkaminen. Yhdessä ne saavat aikaan kulutusiloittelun, kun talous vihdoin avataan.

Myös yritysten tuloksissa on poikkeuksellisen vahvan kasvun vuosi poikkeuksellisen heikon vuoden jälkeen. Koronaisku yrityksille jäi odotuksia laimeammaksi pikaisten säästötoimien ja talousromahduksen nopean taakse jäämisen myötä. Yritykset ovatkin nyt hyvissä asemissa nauttimassa kasvun hedelmiä talouden parantuessa.

2. Paljon tuottojanoista rahaa
Paraneva talous on markkinanousun välttämätön edellytys, mutta se ei ole ainoa nousuveturi. Finanssikriisistä asti jatkuneen keskuspankkielvytyksen seurauksena korot olivat alhaalla ja rahaa oli paljon liikenteessä jo ennen koronapandemiaakin, mutta elvytystahti on vain kasvanut pandemian myötä. Nyt rahaa on vielä enemmän ja korot on entistäkin tiukemmin ankkuroitu nollaan. Tuo rahaa etsii tuottoa, ja kun tileiltä ja valtionlainoista tuottoja ei tule, valuu rahaa lisääntyvissä määrin osakkeisiin, yrityslainoihin ja kiinteistöihin. Nousu itsessään ruokkii nousua, kun yhä useampi synkistelijä antaa periksi ja hyppää markkinoille. Toisaalta instituutiot joutuvat miettimään allokaatioitaan uusiksi, kun ennen koroissa pidetylle rahalle etsitään tuottoisampia vaihtoehtoja.

Osakkeiden arvostus on noussut ja ne ovat jo kalliita historiaan verrattuna. Suhteessa nollakorkoihin ne ovat kuitenkin houkuttelevampi vaihtoehto. Riskinä on, että markkinoille muodostuu vuosituhannen vaihteen IT-kuplan kaltainen arvostusylilyönti. Yksittäisissä osakkeissa sellaisia on jo maailmalla nähty. Monet kuumat hype-osakkeet ovat luisuneet selvästi huipuistaan, mikä on terve merkki. Toiset perinteisemmät osakkeet ovat kuitenkin samaan aikaan vuorostaan kirineet, jolloin koko markkinat ovat pysyneet nousussa. Olemmekin syksyn jälkeen suosineet tällaisia arvoyhtiöitä, mikä on siivittänyt salkkujemme tuottoja, vaikka Teslat ja muut kuumat tähdet ovat valuneet alaspäin.

3. Kova luotto pelastustoimiin
Luottamus siihen, että valtiot ja keskuspankit pelastavat talouden ja markkinat joka kerta hädän hetkellä, on entisestään vahvistunut korona-aikana. Koronapudotus olisi ollut ilman tukitoimia monin verroin kovempi, eivätkä osakkeetkaan olisi olleet rakettinousussa ilman viranomaisapua. Pelastustoimet ovat hyvä asia, mutta toistuttuaan kerta toisensa jälkeen niistä on rakentunut riski-imuri, jonka sijoittajat luottavat poistavan ikävien markkinalaskujen mahdollisuuden. Vuosien elvytyksen jälkeen viranomaiset ovat ajaneet itsensä nurkkaan, jossa niiden on vaikea tehdä muuta kuin käyttää elvytysvoimaansa pelastustoimiin. Velkavuorten noustua korkeiksi velkojen kaatumisen seuraukset taloudelle olisivat liian kovat. Niinpä keskuspankki- ja valtioraha tukevat sijoitusmarkkinoita jatkossakin.

Osakealueissa rahaa Eurooppaan
Osakesijoitusten sisällä nostimme maaliskuussa Euroopan osakkeiden osuuden alipainosta neutraaliin. Vanha manner kärvistelee yhä koronaongelmien kanssa, ja siksi sen elpyminen on jäänyt jälkeen monien maiden kasvutahdista. Kun samaan aikaan Brexit sotkee alueen kauppaa, on Euroopasta helppo olla negatiivinen. Vaikeudet kuitenkin tarjoavat mahdollisuuksia, sillä Euroopalla on varaa parantaa ja yllättää myönteisesti. Siten maanosan osakkeet voivat kiriä viimeisen vuoden alituottoja.

Kehittyvillä markkinoilla nautimme viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa vahvasta vedosta, mutta samalla odotukset kohosivat. Kiinan johdon tiukat otteet maan pörssin ohjaamisessa, keskuspankkien kiristystoimet ja noussut arvostus hyydyttävät kehittyvien maiden parasta vetoa, joten laskimme ne ylipainosta neutraaliin. Suomi jatkaa suosikkinamme ylipainossa ja USA puolestaan kalliin arvostuksensa takia alipainossa.

Osakeylipainon vastapainoksi korkomarkkinoilla pidämme riskejä kurissa, ja tyydymme maltillisiin tuottoihin. Lähiaikojen inflaatio- ja koronnousupelkojen takia pidämme valtionlainat alipainossa ja rahamarkkinat ylipainossa. Luottoriskilliset markkinat, niin yrityslainat kuin kehittyvät markkinatkin, ovat neutraalissa, sillä vaikka korot ovat monin paikoin historiallisen alhaiset, pitää keskuspankkien tuki koronnousupaineita kurissa.

Markkinanäkemys huhtikuu 2021

3.3.2021

Voiko mennä liian hyvin?

Teksti: Lippo Suominen

Talous toipuu, tulokset kasvavat ja sijoittajat iloitsevat. Kevään markkinanäkymät ovat hyvät maailman elpyessä koronakriisistä reippaaseen tahtiin, joten osakenousulle on yhä tilaa. Talouden vahva veto on kuitenkin herättelemässä inflaatiopeikkoa vuosien talvihorroksestaan, mikä säikyttää sijoittajia ajoittain.

Kevätaurinko paistaa osakesijoittajille. Osakkeet palasivat tammikuun hapuilun jälkeen jälleen nousu-uralle helmikuussa. Tiedot maailmalta kertovat, että talouksien suunta on tänä vuonna reippaasti ylöspäin ja yritysten tulokset lyövät odotukset kerta toisensa jälkeen. Ja nousu on saatu aikaan jo ennen kuin talouksia on missään onnistuttu täysimääräisesti avaamaan koronapandemian jäljiltä. Kunhan rokotukset saadaan hoidettua laaja-alaisesti, on talouskasvussa luvassa vielä lisäloikka.

Osakesijoittajalle ympäristö on hyvä, ja siksi pidämme osakkeet salkuissamme ylipainossa. Nousu viime vuoden maaliskuun pohjilta on ollut hurjan voimakas, sillä osakkeet ovat kohonneet jo 50 % kevään synkkyydestä. Nousua tukeneet tekijät ovat kuitenkin voimissaan, kun koronaelpyminen jatkuu, elvytyshanat huutavat täysillä ja sijoittajat etsivät kissojen ja koirien kanssa tuottoisia sijoituskohteita. Vaikka Suomessa onkin tanssi ja laulu kielletty kesään asti, kannattaa markkinoilla pysyä mukana, kun nousumusiikki jatkuu.

Kasvun taustalla useita syitä
Taloutta kirittävät vuosituhannen nopeimpaan kasvuun tänä vuonna monet syyt. Kaikkein selvimmin kasvua piristää patoutuneen kysynnän purkautuminen. Sulkujen myötä ihmisiltä hävisivät kulutusmahdollisuudet, kun niin matkustus, ravintola-ateriat, teatteri-illat kuin monet muutkin arjen piristäjät suljettiin. Tuota patoutunutta ilottelun puutetta aletaan purkaa heti, kun koronan hellittäminen sallii sen. Toisaalta kulutuksen romahdus on johtanut monilla yllättävään säästöjen kertymiseen, kun tulovirta on jatkunut, mutta kulutus laskenut. Siksi rahantuhlausinto ja -mahdollisuudet ovat voimissaan.

Samaan aikaan, kun normaali talouskasvu on palaamassa, jatkavat valtiot ja keskuspankit ennennäkemätöntä elvytystykitystään. Viranomaiset haluavat pelata varman päälle, joten talous pidetään nousussa vaikka väkisin. Uusia tukipaketteja sorvataan ympäri maailman, kuten viimeisimmäksi USA:ssa presidentti Joe Bidenin ajama 1900 miljardin dollarin elvytysvyörytys osoittaa. Keskuspankit puolestaan lupaavat pitkää nollakorkokautta tukemaan valtioiden velkaelvytystä.

Entäs jos liika on liikaa?
Joskus hyvä tarkoitus johtaa huonoon tulokseen, ja se on riski, jota sijoittajat miettivät nyt. Jos talous on omillaankin kipuamassa ylös koronasuosta, kääntyykö viranomaisten pitkittyvä megaelvytys lopulta taloutta vastaan? Voiko taloudessa mennä liian hyvin ja edessä olla ylikuumeneminen, jos rahaa virtaa talouteen joka suunnalta? Nämä huolet nousivat markkinoilla pintaan helmikuun lopussa, kun Yhdysvalloissa pitkän tähtäimen inflaatio-odotusten kipuaminen korkeimmilleen vuosiin johti pitkien korkojen selkeään nousuun historiallisen matalilta tasoilta.

Inflaation kiihtyminen ja siitä seuraava korkojen nousu ovat tämän vuoden selkeimpiä markkinauhkia. Inflaatio pakottaisi keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa, mikä olisi myrkkyä sekä voimakkaasti velkavetoiselle taloudelle lainakysynnän laskiessa että suoraan osakemarkkinoille. Korkojen kohotessa yhtiöiden tulevaisuuden kassavirtojen tämän hetken arvo laskisi ja samalla myös nousseet korot tarjoaisivat aiempaa houkuttelevampia vaihtoehtoja sijoittajille.

Liian aikaisin ei kannata huolestua
Ei kannata kuitenkaan mennä asioiden edelle. Toistaiseksi olemme ympäristössä, jossa talouden elpyminen ja inflaation kohtuullinen piristyminen ovat lähinnä hyviä uutisia, kun vielä viime vuonna pelättiin deflaatiota eli hintojen laskua. Talouden noustessa taantumasta kasvun myönteinen vaikutus osakkeisiin on tärkeämpää kuin korkojen nousun kielteinen vaikutus.

Pidemmän päälle korkojen nousun jatkuminen muodostuisi ongelmaksi, mutta siellä ei olla vielä. Korkotaso on yhä supermatala ja keskuspankit lupaavat pitää korot jatkossakin alhaalla, vaikka inflaatio jonkin verran kiihtyisikin, kunhan se ei ryöpsähdä käsistä. Korkojen nousupaineet jatkuvat tänä vuonna, mutta tahti helpottaa ensi säikähdyksen jälkeen. Toistaiseksi nousu ei pilaa osakemarkkinoita.

Valtionlainat alipainoon
Korkosijoittajalle korkojen nousu sen sijaan on ongelmallista. Euroalueen valtionlainat olivat viime vuoden paras korkomarkkina. Tämän vuoden alussa aloimme vähentää valtionlainoja salkuistamme, kun laskimme ne ylipainosta neutraaliin. Lisäksi markkinoiden sisällä vähensimme korkoriskejä. Nyt laskemme valtionlainat alipainoon. Korkotason ollessa nollan pinnassa syö pienikin korkojen nousu lähiaikojen tuotot. Erityisen houkuttelevia kohteita korkosijoittajalle ei löydy huippumatalien korkojen ympäristössä, joten laitamme varat toistaiseksi rahamarkkinoille odottamaan parempien sijoitusmahdollisuuksien avautumista.

Kiinteistöt yhä tärkeämpi osa salkkuja
Yhä useammat sijoittajat ovat etsineet koroille vaihtoehtoja kiinteistömarkkinoilta, joilta on saatavissa kohtuullista, melko tasaista tuottovirtaa. Viime vuosien tuotot kiinteistöistä ovat olleet erinomaisia. Kiinteistöt sijoittuvat riskiltään osakkeiden ja korkojen välimaastoon, mutta varsinkin näin nollakorkoympäristössä ne ovat nousseet merkittäväksi osaksi useita sijoitussalkkuja.

Osakesalkuissa suosimme maailman talouden elpymisestä voimakkaimmin hyötyviä yhtiöitä ja markkinoita. Koronaromahduksen jälkeen kasvuyhtiöt olivat nousukärjessä, mutta nyt perinteisemmät arvoyhtiöt ovat kirimässä eroa kiinni, mikä on tukenut salkkujamme vuoden alussa. Osakealueista suosikkimme ovat kehittyvät markkinat ja Suomi, jotka ovatkin olleet hyvässä vedossa talven nousumarkkinoilla. Kohtuullinen arvostus, raaka-aineiden kysynnän kasvu ja kaupan elpyminen houkuttelee näille talousherkille osakemarkkinoille.

Markkinanäkemys maaliskuu 2021

2.2.2021

Läpi tuulen ja tuiskun

Teksti: Lippo Suominen

Vuosi 2020 oli täynnä yllätyksiä ja outoja markkinaliikkeitä, eikä uusi vuosi näytä tuoneen muutosta sijoittajan elämään. Isojen otsikoiden taakse unohtuu, että talous ja tulokset puskevat eteenpäin läpi tuulen ja tuiskun, joten osakkeilla on yhä pitkän aikavälin tuki. Suosimme osakkeita, varsinkin kehittyviä markkinoita ja Suomea. 

Uuteen vuoteen lähdettiin rahoitusmarkkinoilla vaihtelevissa tunnelmissa. Toisaalta tiedettiin, että talous ja tulokset kasvavat reippaasti tänä vuonna, mutta samaan aikaan murehdittiin koronan toisen aallon vaikutuksia niihin. Samalla yhtäältä sijoittajien luottamus oli noussut, mutta toisaalta taas pelättiin liiallistakin toiveikkuutta. Tammikuussa kaikki saivatkin jotakin, kun osakkeet ensin nousivat selvästi vain laskeakseen kuukauden viimeisellä viikolla USA:n WSB-sijoittajaryhmän aikaansaamien kohujen myötä.

Tammikuu kuvastaa varmasti sitä, mitä tänä vuonna markkinoilta on odotettavissa laajemminkin. Kasvu on vahvaa, ja taloudesta ja tuloksista saadaan hyviä uutisia. Samaan aikaan kuitenkin pelätään markkinaylilyöntejä, kun ennennäkemätön määrä rahaa etsii tuottoja sijoitusmarkkinoilta. Viime kädessä vahva kasvu ja tuottohakuisuus vievät pidemmän korren, mutta vasta vaikeamman kautta. Pomppuinen markkina ja kohtuulliset tuotot johtavat maltilliseen osakeylipainoon salkuissamme. Markkinahermoiluja ja ylilyöntejä kannattaa kuitenkin käyttää hyväksi mahdollisuuksien mukaan sijoitustuottojen parantamisessa.

Kuumaa WSB-huumaa
Vuoden ensimmäinen suuri markkinakohu saatiin tammikuun lopussa, kun hedge-rahastot ja piensijoittajat väänsivät markkinaherruudesta Wall Streetilla. Hedge-rahastot olivat myyneet lyhyeksi massiivisesti joidenkin heikot näkymät omaavien yhtiöiden, kuten pelikauppias GameStopin, osakkeita, joiden uskoivat laskevan. Nuo osakkeet lähtivät kuitenkin rakettimaiseen nousuun, kun internetin Wall Street Bets (WSB) -keskustelupalstalla piensijoittajat käyttivät ylilyöntitilaisuutta hyväkseen ja ostivat nuo samaiset osakkeet satojen prosenttien nousuun. Tämä ajoi laskun puolesta vetoa lyöneitä rahastoja vaikeuksiin, mikä entisestään lisäsi osakkeiden nousukiitoa. Myös Nokia ajautui sivukierteen kautta mukaan nousuhuumaan, ja yhtiön kurssi jopa kaksinkertaistui hetkellisesti tammikuun lopussa.

Lopputulemana oli järjetön osakenousu, mikä aiheutti paljon kohua ja riskien kasvua rahoitusmarkkinoille. Tämän seurauksena viranomaiset nostivat osakevälittäjien vakuusvaateita. Muutokset johtivat välittäjien likviditeettiongelmiin ja aiheuttivat piensijoittajien kaupankäynnin keskeyttämisen hype-osakkeilla väliaikaisesti. Kaupankäynnin esto aiheutti paljon närää niin markkinoilla kuin julkisuudessa, kun kauppaa rajoitettiin vain piensijoittajilta hedge-rahastojen saadessa jatkaa toimintaansa normaalisti.

WSB-saagan loppunäytökset ovat vielä näkemättä. Ennen pitkää kurssit korjaantuvat, kun sijoittajat kyllästyvät peliin ja kotiuttavat voittojaan. Osalle jää silloin vain luu kouraan ja isot tappiot. Vähitellen katse siirtyy muihin asioihin. Keskustelu markkinoiden joukkoistumisen, piensijoittajien vaikutusmahdollisuuksien ja niiden laillisuuden ympärillä jatkuu, mutta huuma laantuu, vaikka ilmiö ei kokonaan häviäkään. Vasta, jos edessä olisivat koko järjestelmää pidemmän aikaa heiluttavat ongelmat, olisi tilannetta arvioitava uudelleen.

1999, 2000 vai jotain muuta?
WSB-huuma, teknojättien arvostukset, osakeantibuumi ja muut markkinoiden kuumuudesta kertovat merkit tuovat mieleen vuosituhannen vaihteen IT-kuplan. Tuolloin osakeinnostus nousi taivaisiin vuosikymmenen jatkuneen nousuputken jälkeen. Arvostuskupla puhkesi lopulta maaliskuussa 2000 osakkeiden kääntyessä kolmen vuoden laskuun. Varoitussanoja kuultiin paljon jo edellisinä vuosina, mutta nousu vain jatkui, ja huuma kasvoi tuottojen ollessa erinomaisia. Moni seikka varoittaa saman tyyppisestä markkinatilanteesta kuin IT-kuplassa. Osakkeissa on nyt selvästi pienempiä kuplia, jotka odottavat puhkeamista. Tämä aiheuttaa hermoilua, kuten viime viikkoina on nähty. Moni miettiikin, ollaanko nyt markkinoilla elämässä huuman nousua vai jo loppuvaiheita.

Kasvu tukee osakkeita
Samaan aikaan täytyy kuitenkin muistaa, että markkinat harvoin kääntyvät itsestään laskuun ilman, että talouden kokonaiskuva alkaa synkentyä. Tällä hetkellä taloudet ovat nousemassa koronakuopasta ja yritykset tahkoavat vahvaa tuloskasvua. USA:ssa viime loka-joulukuun tuloskausi on pisimmällä. Siellä odotettiin tulosten laskevat kymmenen prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, mutta tähän mennessä julkaistut tulokset ovat kasvaneet vajaat kolmen prosenttia edellisvuodesta.

Lisäksi keskuspankit ja valtiot ovat tehneet selväksi, että toistaiseksi talous, ja siinä sivussa markkinat, ollaan valmiita pelastamaan hinnalla millä hyvänsä. Siksi osakkeet eivät pienistä talouspettymyksistä säikähdä. Talouden vaisuus osoittaisi, että viranomaisten elvytystoimet jatkuvat ja jatkuvat, ja tarvittaessa jopa lisääntyvät. Pitkällä tähtäimellä on ongelma, että talous elää koko ajan elvytyksen tukinarussa, mutta toistaiseksi se pitää tunnelmat pystyssä. Markkinat porskuttavat eteenpäin läpi tuulen ja tuiskun, eikä kyydistä kannata hypätä pois liian aikaisin. Talouden paraneminen, taustakeinoista huolimatta, on se, mitä sijoittajat haluavat.

Talouskasvun vahvimmat hyötyjät
Lievän osakeylipainon lisäksi hyödynnämme paranevaa maailman talouskasvutilannetta myös osakesalkun sisällä. Suosimme kasvuherkkien alojen osakkeita ja osakealueista ylipainotamme kehittyviä markkinoita ja Suomea, jotka ovat molemmat selkeästi paranevasta globaalista kasvusta hyötyjiä. Koronan talousvahingot ovat molemmissa jääneet monia muita alueita vähäisemmiksi, mikä auttaa kotimarkkinayrityksiä ja lisäksi vientinäkymät ovat parantumassa.

Arvostus ei ole halpa missään, mutta Suomen ja kehittyvien maiden osalta se on historiaan verrattuna vähemmän korkealla kuin esimerkiksi alipainottamassamme USA:ssa. Eurooppa puolestaan on pahimpia koronakärsijöitä, mikä haittaa muutenkin rakenteellisissa ongelmissa kärvistelevää maanosaa ja puoltaa alueen alipainottamista.

Kiinteistöistä täydennystä salkkuihin
Varovaisille sijoittajille markkinaympäristö pysyy haastavana. Vähäriskisten korkotuotteiden korot ovat painuneet nollaan tai sen alle, ja riskisten joukkolainojenkin tuottomahdollisuudet ovat rajalliset korkojen valuttua alas. Haemmekin korkosijoitusten lisäksi vakautta ja maltillisia tuottoja salkkuihimme mahdollisuuksien mukaan kiinteistöistä. Kiinteistömarkkinoillakin hyvä hajautus on tarpeen, jotta tuotot ja riskit pysyvät tasapainossa. Siksi salkkuihin käytetään erityyppisiä kiinteistöjä aina asunnoista ja metsistä toimitiloihin ja tontteihin.

Markkinanäkemys helmikuu 2021

26.1.2021

Elpyminen jatkuu markkinoilla

Teksti: Lippo Suominen

Koronan uusi aalto ei ole aiheuttanut pelättyjä, laaja-alaisia takaiskuja talouteen eikä markkinoihin. Sijoittajat katsovat jo aikaa rokotteen jälkeen, jolloin näkymät ovat kirkastuneet. Osakkeiden nousulle on lisää tilaa ja nostammekin ne ylipainoon salkuissamme. Samalla lisäämme Suomen osakkeiden ja kehittyvien korkomarkkinoiden osuuksia sijoituksista.

Koronan viimekeväinen isku talouteen ja markkinoille oli poikkeuksellisen nopea ja voimakas, mutta niin on ollut myös pohjilta piristyminen. Talouden ja yritysten tulosten pohjat nähtiin viime vuoden toisella neljänneksellä, mutta nousu sieltä on ollut ripeää. Vaikka korona on edelleen riesanamme, ja toinen aalto on pakottanut uusiin taloussulkuihin monin paikoin, ei talouden eikä markkinoiden suunta ole kääntynyt. Katse on selkeästi koronan jälkeisessä ajassa.

Talous, tulokset ja elvytys osakkeiden tukena
Osakesijoittajille viimeinen 12 kuukautta on ollut ristiriitaista aikaa. Koronaromahduksen jälkeen uhkakuvia on riittänyt, mutta mitkään niistä eivät ole lopulta toteutuneet siinä määrin, että osakkeiden nousulta olisi mennyt pohja pois. Talouden pidemmän tähtäimen elpymiskuva on pysynyt voimissaan ja varsinkin yritykset ovat osoittaneet ketteryytensä ja tuloksentekokykynsä hankalassakin ympäristössä. Tuoreimpana osoituksena tästä on Yhdysvalloissa käynnistynyt vuoden 2020 viimeisen neljänneksen tuloskausi, jossa tulokset edelleen lyövät reilusti analyytikkojen odotukset.

Elpymisen ohella toinen iso tekijä osakemarkkinoiden nousun taustalla on se, että maailmassa on rahaa enemmän kuin koskaan ennen etsimässä hyviä sijoitusmahdollisuuksia. Keskuspankit ja valtiot ovat tehneet selväksi, että velkavetoiset elvytystoimet jatkuvat niin pitkään kuin tarve on, tai vieläkin pidempään varmuuden vuoksi, joten rahavirrat eivät tule ehtymään. Korkojen painumisen myötä hyviä sijoitustuottoja on tarjolla yhä vähemmän. Tämä ajaa rahaa jatkuvasti lisää osakkeisiin, kiinteistöihin ja muihin tuottoa tarjoaviin sijoituskohteisiin.

Osakkeet ylipainoon
Osakkeiden ja muiden riskipitoisten sijoituskohteiden keskipitkän ajan näkymät ovat parantuneet. Osakkeiden osuus salkuissa on jo kohonnut kurssien kohotessa ja nyt lisäämme niitä hieman entisestään nostaessamme osakkeet maltilliseen ylipainoon.

Markkinoiden perustekijät ovat osakkeiden puolella, mutta lähiaikojen haasteena ovat koviksi nousseet sijoittajatoiveet. Riskejä riittää, mutta toisaalta niinhän osakemarkkinat toimivat, että sijoittajat ottavat riskejä, ja jos riskit eivät toteudu, saadaan hyvät tuotot. Markkinoilla on monia kuplan ja yli-innostuksen merkkejä. Osakkeissa olisi tarve ylilyöntejä korjaavalle korjaukselle, mutta sellaisia ei yleensä tule silloin, kun niitä eniten odotetaan. Ennen pitkää korjaus tulee, mutta sen ajoittaminen on vaikeaa. Ennemmin kuin arvailemme tarkkaa korjausaikaa, pidämme osakeylipainon tällä hetkellä maltillisena ja lisäämme osakkeita mahdollisuuksien mukaan, jos markkinoilla ilmestyy laskun myötä ostonpaikkoja.

Helsingin osakkeisiin lisäpanoksia
Samalla, kun lisäsimme osakkeiden osuutta yleisesti, nostimme Suomen osakkeet ylipainoon salkuissamme. Suomessa kotimarkkinayritykset ovat hyötyneet monia muita maita lievemmistä koronavahingoista. Toisaalta kehittyvissä maissa talous on piristymässä, mikä auttaa suomalaisia vientiyrityksiä. Osakkeet eivät ole halpoja Helsingissäkään, mutta suhteessa historiaan Helsinki on kuitenkin arvostukseltaan kilpailukykyinen. Myös kevään osinkokauden lähestyminen on usein houkutellut varoja Suomen osakemarkkinoille. Siten Suomi nousee suosikkiosakemarkkinaksemme kehittyvien maiden ohella.

Osakepainoa puolestaan vähennämme Euroopassa, jonka laskemme alipainoon. Korona ja sen aiheuttamat taloussulut ovat Euroopassa muita alueita pahemmat, mikä painaa talouden alkuvuonna laskuun. Elvytystoimet ovat hitaampia ja kömpelömpiä Euroopassa, jolloin vahinkoja ei saada paikattua yhtä tehokkaasti kuin toisilla mantereilla. Kun samaan aikaan vahvistunut euro haittaa vientiä ja Brexit sotkee Euroopan sisäistä kauppaa, kannattaa osaketuottoja hakea ensisijaisesti muilta markkinoilta.

Koroissa pohjat saavutettu?
Yksi pandemian pitkäaikaisista vaikutuksista on raju velkaantuneisuuden kasvu samaan aikaan, kun korot ovat painuneet historiallisen alas. Nykyisiltä supermatalilta tasoilta korkojen on vaikea painua enää alemmaksi, vaikka toisaalta elpymisen korkoherkkyys rajoittaa niiden nousumahdollisuuksiakin. Olemme jumissa matalien korkojen ympäristössä.

Suosimme viime vuonna valtionlainoja korkosijoituksissamme, ja saimmekin sieltä yllättävänkin vahvat tuotot. Talouden vakautuessa jatkossa korkojen laskuvara on vähäinen, joten laskemme valtionlainat salkuissa neutraaliin. Varat siirrämme kehittyville korkomarkkinoille, jotka eivät vielä ole vielä kokonaan toipuneet viime vuoden laskusta toisin kuin suuri osa muista markkinoista. Kehittyvien maiden korot tarjoavat yhä kohtuullista tuottoa korkosalkkuihin. 

Salkkupainotukset tammikuu 2021

 

8.1.2021

2021 – kovat odotukset

Teksti: Lippo Suominen

Uuteen vuoteen lähdetään markkinoilla vahvan luottamuksen vallassa, kun koronakauhujen odotetaan jäävän taakse. Maailma menee oikeaan suuntaan, mutta sijoittajat ovat jo varautuneet siihen. Lähdemme vuoteen 2021 osakkeiden neutraalipainotuksella. Nousulle on tilaa pidemmän päälle, mutta lähiaikoina kovia odotuksia on vaikea ylittää. 

Sijoitusmarkkinoilla on vahva usko uuden vuoden parantavaan voimaan. Nyt luotetaan, että vuonna 2021 koronavirus helpottaa, taloudet ja tulokset kasvavat ja raha virtaa osakkeisiin. Vuoden ensimmäisten päivien rokotusongelmat ja Yhdysvaltain poliittinen sekasorto ovat kuitenkin jo osoittaneet, että asiat etenevät harvoin käsikirjoituksen mukaan. Kun markkinoilla on voimakas yksimielisyys siitä, mitä on luvassa, kannattaa olla varuillaan. Pienetkin vastoinkäymiset voivat keikuttaa venettä, jos kaikki ovat samalla laidalla.

Parempi talousvuosi

Vuosi 2021 tulee olemaan taloudelle selvästi parempi vuosi kuin mennyt. Toisaalta 2020 nähtiin historian nopein talousromahdus, joten rimaa ei ole viritetty kovin korkealle. Yritysten tulokset putosivat viime vuonna globaalisti noin 15 prosenttia, joten tulospuolellakaan kasvuvaatimukset eivät ole kovin haastavia. Siten myös yritysten tulokset palaavat kasvuun tänä vuonna. Tästä kaikki ovat yksimielisiä.

Kasvutahti ja -ajoitus ovatkin sitten jo haastavampia ennustettavia. Toiveet siitä, että koronarokote palauttaa meidät pikaisesti normaaliin maailmaan ovat korkealla. Ilman rokotetta edessä olisi vielä pitkä kärvistely. Valitettavasti koronaa ei saada nujerrettua toivottuun tahtiin. Alkaa olla selvää, että parhaassakin tapauksessa vähintäänkin vuoden ensimmäiset kuukaudet joudutaan elämään monin puolin maailmaa puolivaloilla, kun talouden sulkutoimia ja rajoitteita joudutaan toistaiseksi jatkamaan. Toiveet normaaliin ympäristöön palaamisesta on siirrettävä vuoden toiselle puoliskolle. Hitaampikin paluu kasvuun tuntuu kuitenkin riittävän sijoittajille, kunhan vain valo näkyy tunnelin päässä.

Paljon rahaa tuottoja etsimässä

Jos talous ei lähdekään välittömästi kukoistamaan, valtiot ja keskuspankit ovat tehneet selväksi, että ne pitävät talouden pyörät pyörimässä toistaiseksi massiivisilla elvytystoimillaan. Viime vuoden viranomaiset pelastivat apupaketeillaan ja samalla tiellä jatketaan niin kauan kuin on tarve. Keskuspankkien takaamat nollakorot toimivat valtioille hyvänä houkuttimena jatkaa talouden velkavetoista kannattelemista. Tällä yhdistelmällä turvataan talouden lähiaikojen näkymät.

Elvytysrahat eivät tue ainoastaan taloutta, vaan jopa vielä enemmän markkinoita. Ne auttavat sekä kohentavat sijoittajien luottamusta, kun tiedetään, että tarpeen tullen elvyttävä käsi tulee jälleen pelastamaan talouden. Lisäksi elvytys pumppaa rahaa markkinoille etsimään tuottoja. Nollakorkoympäristössä tuo raha hakeutuu kaikkialle, mistä tuottoja on saatavilla, kuten osakkeisiin ja kiinteistöihin. Nousu ruokkii nousua yhä uusien sijoittajien lähtiessä mukaan tuottojahtiin, mikä on kiihdyttänyt rallia entisestään.

Politiikassa vuoden huipennus oli jo?

Politiikka on viime vuosina ollut paljon otsikoissa, mutta toivottavasti se ei alkavana vuonna ole yhtä paljon esillä. Vuoden alun Yhdysvaltain presidentinvalintakaaos ei kuitenkaan näyttänyt lupaavalta tässä suhteessa. ”Kongressin valtaus” -ylilyönti voi kuitenkin toimia lopulta hyvänä varoituksena siitä, miten pitkälle asiat voivat mennä, jos niihin ei puututa ajoissa. Siten politiikassa voi olla edessä jonkinasteinen normalisoituminen, ainakin väliaikaisesti.

Demokraattien saavutettua värisuoran USA:n hallintoon, olisi heillä mahdollisuus tehdä uudistuksia, mutta kovin merkittävää suunnanmuutosta on turha odottaa, sillä talous on Yhdysvalloissa, kuten muuallakin, yhä riippuvainen valtion tuesta. Luvassa on siis lisäelvytystä, kun taas veronkorotukset ja muut kiristykset jätetään odottamaan ”parempia aikoja”. Politiikassa vuoden mielenkiintoisimmat asiat ovatkin Donald Trumpin perintö USA:ssa, Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden kehittyminen ja Angela Merkelin sivuun astuminen syksyn vaaleissa Saksassa.

Liian kovat odotukset markkinoiden riskinä

Hyvistä näkymistä huolimatta uudesta vuodestakaan ei tule pelkkää riemukulkua markkinoille. Sijoittamisessa tuottoja ei määrää ainoastaan se, ovatko talous ja tulokset kasvussa. Tärkeämpää on, miten ne kehittyvät suhteessa odotuksiin. Yllätykset ovat markkinoiden kantava voima. Nyt kasvuodotukset ovat korkealla, kun kaikki ovat tietoisia siitä, että maailma menee kohti parempaa. Osakkeiden arvostuskertoimet ja sijoittajien tunnelmamittarit ovat haastavammat kuin vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Kun odotukset ovat ylhäällä, uutisvirran on vaikeampi ylittää niitä. 

Tunnelmat voivat pysyä korkealla pitkäänkin, kuten vuosituhannen vaihteen IT-kuplassa opittiin. Siten ne eivät itsessään ole riittävä syy markkinoiden käänteeseen. Kovat odotukset ja superkorkea arvostus tekevät markkinat kuitenkin herkiksi huonoille uutisille. Jos jokin asia nyt menisi pieleen, ei siihen ole varauduttu. Sitä myöten markkinaisku olisi kovempi kuin tasapainoisemmissa olosuhteissa. Toisaalta niin kauan kuin pettymyksiä ei tule, voi osakeralli jatkua ja kuplat kasvaa entisestään. 

Osakemarkkinoiden vetovuoro vaihtoon

Pidämme omaisuuslajit neutraalissa vuoteen lähdettäessä, kun hyvät näkymät ja kovat odotukset tasapainoilevat markkinasuunnan ohjaajina. Olemme kuitenkin valmiit reagoimaan herkästi markkinoiden käänteisiin lähikuukausina. Viime vuoden osakemarkkinoiden megavoittajat eivät uutena vuonna enää ole parhaissa asemissa. Viime vuoden parhaat tuotot saatiin kasvuyhtiöistä, jotka hyötyivät kotoilusta ja talousrajoitteista. Nyt niiden arvostukset ovat korkealla, joten parempia tuottoja etsitään enemmän talouden elpymisestä hyötyvistä arvo-osakkeista, joita onkin lisätty salkkuihimme. Markkinoista kehittyvät markkinat ovat parhaissa asemissa talouskasvun piristyessä globaalisti, joten ne ovat salkuissamme ylipainossa. USA on puolestaan ollut pitkäaikainen supermenestyjä, jossa osakekurssit ovat kirineet kaikista reippaimmin. Muualta löytyy nyt parempia mahdollisuuksia halvemmalla, joten USA on alipainossa osakesijoituksissa.

Korkosijoittajalle alkava vuosi ei ole helppo. Riskittömät korot ovat historiallisen alhaalla. Samaan aikaan korkojen nousupaineet ovat kasvamassa talouden elpyessä varsinkin Yhdysvalloissa. Korkojen nousu söisi helposti loputkin joukkolainojen tuotot. Siten sijoittajat hakevat laajasti korkosijoituksille korvaajia esimerkiksi kiinteistö- ja metsäsijoituksista, jotka tarjoavat kohtuullisella riskillä korkoja parempia tuottomahdollisuuksia. Korkomarkkinoilla ylipainotamme toistaiseksi euroalueen valtionlainoja, jotka ovat hyötyneet keskuspankin tukioperaatioista. Kehittyvien maiden lainoissa puolestaan on alipaino valuuttojen iskiessä tuottoihin.

Markkinanäkemys tammikuu 2021

 

2.12.2020

2021 – uuteen normaaliin

Teksti: Lippo Suominen

Vuosi 2020 päätetään markkinoilla toiveikkaammissa tunnelmissa kuin se vietettiin. Hyvät uutiset taloudesta ja koronarokotteesta ovat nostaneet osakkeita, mutta samalla myös sijoittajien odotuksia. Ensi vuonna mitataan koronatuhoja ja testataan, miten talous pärjää omillaan ilman elvytysapua. Kovien odotusten myötä myös pettymyksiä on luvassa, kun markkinoilla mennään kohti uutta normaalia.

Mennyt sijoitusvuosi on tarjonnut jokaiselle jotakin. Romahdussynkistelijät saivat huippuhetkensä keväällä, kun korona painoi riskiset markkinat historian nopeimpaan pudotukseen. Ikuiseen osakenousuun uskojat ovat puolestaan iloinneet keväästä asti, kun osakkeet ovat ponkaisseet poikkeukselliseen pomppuun koronataantumapelkojen helpottaessa ja jättimäisten rahavirtojen etsiessä tuottoja osakemarkkinoilta. Koko vuoden osalta ollaan päätymässä osakkeissa 5–10 prosentin ”normaalituottoon”. Lopputulemaksi tästä ”kauhujen vuodesta” on siis sijoittajan kannalta jäämässä massiivinen markkinoiden ja tunteiden vuoristorata, ja lopulta ihan kivat tuotot, kun joukkolainatuototkin ovat pyörähtäneet plussalle.

Eroon koronasta?
Uuteen vuoteen suunnataan selvästi paremmissa tunnelmissa kuin mennyt vuosi on vietetty. Koronavirus pisti tänä vuonna koko maailman sekaisin ja siksi kaiken A ja O ensi vuoteen mentäessä on, että korona saadaan kuriin. Ilman helpotusta koronaan ei talouttakaan saada pysyvään elpymiseen. Toiveet koronarokotteesta kasvoivat kesän mittaan, ja marraskuussa viimein saatiin hyviä uutisia, kun useat lääkevalmistajat ilmoittivat tehokkaista koronarokotteista, joita voidaan päästä jakelemaan jo pikaisellakin aikataululla.

Rokoteuutisten myötä koronan toisen aallon markkinavaikutukset syksyllä ovat jääneet vähäisiksi. Sijoittajat eivät ole murehtineet lähiaikojen tautitilanteen pahenemista, kun luottamus pandemian pysyvään paranemiseen ensi vuonna on siivittänyt tunnelmia. Hetkessä koronavirusta ei saada poistettua koko maailmasta, ja paljon epävarmuutta on yhä ilmassa rokotteen ympärillä. Pahimmat pelot pysyvästä tautivitsauksesta ovat kuitenkin helpottamassa. Tiede on näyttänyt jälleen kyntensä ihmiskunnan eduksi.

Elämää koronan jälkeen
Miltä sijoittajien maailma näyttää ensi vuonna koronapandemian jälkeen? Saadaanko talous viritettyä uuteen kukoistukseen samalla vauhdilla kuin rokote tulee jakeluun vai onko edessä pidempi aikainen vyönkiristys? Näiden kysymysten ympärillä tasapainoileminen tulee ohjaamaan osakemarkkinoita alkavana vuonna.

Koronatuhot talouteen ja rahoitusmarkkinoille ovat jääneet pelättyä pienemmiksi. Iso selittäjä talouden pärjäämiseen ovat olleet valtioiden ja keskuspankkien ennennäkemättömän suuret tukitoimet. Talouden elvytyspiikki on avattu kaikkien toimijoiden ollessa yhtä mieltä, että välitön romahdus on vältettävä hinnalla millä hyvänsä. Tämä onkin onnistunut erittäin hyvin.

Ensi vuodesta alkaen on kuitenkin edessä vaikeampi vaihe eli elvytyskukkaron nyörien vähittäinen sulkeminen. Massiivista elvytyssuunnan muutosta on ensi vuonna turha odottaa. Rahapainot pyörivät ja valtiot velkaantuvat edelleen, mutta hitaammin kierroksin. Tässä tilanteessa nähdään, miten vakaalla pohjalla talouskasvu on. Pärjääkö talous omillaan vai hyytyykö meno, jos tekohengitystä yhtään yritetään rajoittaa?

Tilaa erilaisille skenaarioille

Perusskenaario
Vuoteen 2021 lähdetään kaiken kaikkiaan toiveikkaissa, mutta jännittyneissä tunnelmissa. Maailma on menossa oikeaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sijoittajalle automaattisesti huikeita tuottoja. Jos kaikki ”tietävät”, että maailma elpyy, on se jo osakkeiden hinnoissa. Siksi emme perusskenaarioissamme ennusta ensi vuodelle kovin korkeita sijoitustuottoja. On vaikea yllättyä myönteisesti, jos odotukset ovat jo taivaissa. Silti ajoittaisista pettymyksistä huolimatta odotamme, että osakkeet, riskiset joukkolainat ja kiinteistöt tarjoavat ensi vuonnakin kärsivällisille sijoittajille parhaan tuoton.

Positiivinen skenaario
Korot ovat matalat ja pysyvät matalina tulevaisuudessakin, joten sijoitusvarat etsivät parempia tuottoja muilta markkinoilta. Jos talous piristyy, mutta siitä huolimatta elvytys jatkuu kovilla kierroksilla, hakeutuu raha ensi vuonna edelleen vauhdilla riskisiin sijoituskohteisiin. Markkinoiden positiivisen yllätyksen mahdollisuus on se, että sijoituskiihko jatkuu ensi vuonna syksyn tahtiin. Tässä kuplanrakennusympäristössä osakkeiden nousu ruokkisi lisänousua yhä useampien pikavoittojen tavoittelijoiden rynnätessä markkinoille. Ensi vuoden tuotot olisivat tällöin erinomaisia, mutta toisaalta kuplariskit alkaisivat kertyä toden teolla.

Negatiivinen skenaario
Toisaalta on syytä muistaa, että meillä on edessä täysin uusi polku, kun mietitään, mihin talous asettuu koronan ja megaelvytyksen seurauksena. Riskinä on, että talouden vahingot ovatkin pelättyä suuremmat ja esimerkiksi konkurssiaalto hyydyttää talouden, kun tukia aletaan vähentää. Lieväkin taantuma riittäisi painamaan osakkeet reippaaseen laskuun, kun sijoittajat ovat tällä hetkellä varautuneet talouden selvään paranemiseen. Vähäriskisten joukkolainojen tuotot eivät nouse tässäkään ympäristössä korkeiksi, mutta silti ne tarjoaisivat parhaat tuotot muiden markkinoiden painuessa miinukselle. Tämäkin vuosi osoitti, että yllätyksiä on markkinoilla luvassa, joten hyvä hajautus on tärkeää salkun vakauttajana kaikissa oloissa.

Osakemarkkinoilla vetovuoron vaihto
Tähtäämme uuteen vuoteen omaisuuslajit neutraalipainossa. Hyvät näkymät on jo pitkälti leivottu markkinahintoihin, joten lähiaikoina markkinariskejä on molempiin suuntiin, vaikka pidemmällä tähtäimellä osakkeet ovat mielenkiintoisin sijoituskohde. Osakemarkkinoilla kehittyvät maat ovat kaikkein parhaimmissa asemissa. Koronavahingot ovat monissa kehittyvissä maissa, Kiina etunenässä, jääneet rajallisiksi. Toisaalta maailman talouden ja kaupan elpyminen tukee kehittyviä talouksia voimakkaasti. Arvostuksissa on maiden välillä eroja, mutta kehittyviltä markkinoilta löytyy paljon mielenkiintoisia, kohtuuhintaisia sijoitusmahdollisuuksia.

Kehittyvien maiden vedon lisäksi toinen suosikkiteemamme on markkinanousussa jälkeen jääneiden osakkeiden suosiminen. USA:n kasvuosakkeet ovat olleet vuoden nousutähtiä, mutta marraskuussa perinteisemmät, talousherkät toimialat ovat saaneet uutta vauhtia. Nämä arvo-osakkeet ovat olleet pitkään jälkijunassa, mutta ne saavat elpymis- ja rokoteuutisista tuulta purjeisiinsa. Arvo-osakkeiden piristyminen on kirittänyt niin lokakuussa salkuissamme neutraaliin nostettuja Euroopan osakkeita kuin yritysvalintoja monissa muissakin osakesalkuissamme.

Korkopuolella tuottonäkymät suhteessa riskeihin ovat vaisut. Korkotasot ovat painuneet historiallisen alhaisiksi leveällä rintamalla, joten riskinotosta saatava korvaus on vähäinen. Siksi haemme korkosijoituksista edelleen vakautta salkuillemme. Ylipainossa jatkavat tänä vuonna vahvasti tuottaneet euroalueen valtionlainat, jotka hyötyvät niin sijoittajien tuottojahdista matalien korkojen ympäristössä kuin Euroopan keskuspankin lainojen tukiostoistakin.

Markkinanäkemys joulukuu 2020

17.11.2020

Kehittyvät osakemarkkinat ylipainoon

Teksti: Lippo Suominen

Lupaavat uutiset koronarokotteen löytymisestä myllertävät sijoitusmarkkinoita. Voittajia ovat talous ja osakemarkkinat yleisesti, mutta suurimpia hyötyjiä ovat talouden suhdanneherkimmät yritykset ja markkinat. Nostamme kehittyvät markkinat ylipainoon osakesijoituksissamme ja laskemme tänä vuonna hyvin pärjänneet Yhdysvaltain osakkeet neutraaliin painoon.

Korona on iskenyt kaikkialle maailmaan ja jäljet ovat olleet rujoja. Kevään romahduksen jälkeen kehitys osakemarkkinoilla on kuitenkin ollut yllättävänkin vahvaa elvytyksen korjatessa taloustaantuman vahinkoja. Uusimman nousupyrähdyksen osakkeet saivat viime viikolla, kun Pfizer ensimmäisenä länsimaisena lääkeyhtiönä ilmoitti alustavasta läpimurrosta koronarokotteen kehittämisessä. Uutinen oli parasta, mitä taloudelle saattoi tapahtua pidemmän päälle. Ilman koronan kuriin saamista maailman talous ei voi palata vakaan kasvun uralle.

Nopeaa hyppyä kovaan kasvuun ei kuitenkaan ole luvassa, vaan lähiaikoina koronatilanne vielä ennemminkin heikkenee kuin paranee. Ennen pitkää koronarokotteet toivottavasti kääntävät tilanteen, mutta parhaassakin tapauksessa kestää vielä hyvän matkaa ensi vuoteen ennen kuin suuri osa maailman väestöstä on rokotettu. Tällä hetkellä korona leviää vauhdikkaasti ja monissa maissa lisätään talousrajoitteita enemmän kuin niitä poistetaan. Siten kannattaa varautua myös takaiskuihin markkinoilla, vaikka uutisvirta onkin pääosin myönteistä. Sijoittajien odotukset ovat nousseet korkeiksi, joten pettymyksiin voidaan reagoida voimakkaastikin.

Kehittyvät markkinat parhaassa asemassa

Vähitellen paranevan maailmantalouden suurimpia voittajia ovat kehittyvät markkinat. Monissa kehittyvissä maissa on jo lähdetty talouden avaamisen tielle. Näyttää siltä, että korona on ollut voimakkaimmillaan viileässä ympäristössä, mikä voi rajoittaa sen leviämistä kehittyvissä maissa. Toisaalta globaalien pitkän aikavälin kasvunäkymien parantaminen auttaa suhdanneherkkiä maita. Elvytystoimien seurauksena odotettavissa oleva investointiaalto lisää monien raaka-aineiden kysyntää, mikä tukee tuottajamaita. Samoin esimerkiksi sähköautobuumi hyödyttää kehittyviä maita, jotka ovat akkumateriaalien tuottajia.

Donald Trumpin tappio USA:n presidentinvaaleissa liennyttää hieman jännitteitä maailmankaupassa, mutta USA:n ja erityisesti Kiinan kylmät välit jatkuvat. Viikonloppuna Aasiassa kuitenkin solmittiin jättimäinen vapaakauppasopimus, mikä sitoo alueen maita tiukemmin yhteen ja vähentää pidemmän päälle riippuvuutta USA:sta. Kehittyvien maiden näkymät ovat siten parantuneet laajasti. Vaikka osakkeiden arvostus on kohonnut kehittyvissäkin maissa, ovat maiden osakkeet muihin alueisiin verrattuna edelleen edullisia. Kiinan IT-yhtiöissä on ylikuumenemisen merkkejä, mutta muutoin osakkeet ovat varsin edullisia, jos maailmantalous kääntyy parempaan suuntaan.

USA:n ylivoima taittumassa

Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat olleet tänä vuonna, niin kuin monena edellisenäkin, vahvassa vireessä. Globaalien teknojättien vetämänä tuotot ovat olleet selvästi muita alueita parempia, ja siksi olemmekin ylipainottaneet niitä salkuissamme. Tämän vuoden koronakaaoksessa IT-kasvuyhtiöt ovat olleet voittajia, kun samaan aikaan monien perinteisten, talousherkkien alojen yhtiöt ovat olleet laskussa. Nyt kuitenkin kasvuyhtiöiden arvostuskertoimet ovat taivaissa, ja talouden kääntyessä kasvuun sijoittajat hakevat tuottoja talousherkemmistä, edullisemmista arvoyhtiöistä. Tässä ympäristössä USA ei ole parhaimmillaan, sillä IT-yhtiöt hallitsevat maan pörssejä.

Presidentinvaihdos itsessään ei suoraan USA:n markkinoita merkittävästi heiluta. Näillä näkymin toteutuva hajaantunut hallinto ei saa merkittäviä uudistuksia aikaiseksi. Se tarkoittaa, että tulevan presidentin Joe Bidenin ajamat, sijoittajien pelkäämät veronkorotukset eivät toteudu, mutta toisaalta elvytyspaketti jäänee myös toivottua pienemmäksi. Dollarin odotetaan yleisesti heikkenevän Bidenin myötä, mikä osaltaan söisi tuottoja Atlantin takaa. Toisaalta valuutta voisi tuoda tuottoja kehittyviltä markkinoilta.

Kehittyvät markkinat ylipainoon

Nostamme kehittyvät osakemarkkinat salkuissamme ylipainoon. Koronarokote, talousnäkymien paraneminen ja maltillinen arvostus houkuttelevat kaikki sijoittamaan nouseviin talouksiin. USA:n markkinoilla on nautittu erinomaisista tuotoista maan yritysten ollessa koronaselviytyjien kärkikaartia. Arvostus on kuitenkin kohonnut, mikä rajoittaa tuottomahdollisuuksia jatkossa. Siksi laskemme USA:n osakkeet salkuissamme neutraaliin painoon.

Markkinanäkemys 16.11.2020

5.11.2020

Pitkittyvää vaalisekoilua

Teksti: Lippo Suominen

Sekava markkinavuosi on saanut syksyllä sekavaa jatkoa. Yksi kerrallaan haasteita on tippunut vastaan koronasta USA:n vaaleihin, mutta ne eivät ole keikuttaneet kummemmin osakemarkkinoita. Samaa on luvassa jatkossakin. Koronasta kömmitään hitaasti ylös, mutta siihen on jo pitkälti varauduttu osakkeiden hinnoissa, mikä rajoittaa nousua.

Syksy on täyttynyt isoista otsikoista. USA:n vaalit, koronan toinen aalto ja talouksien elvytystoimet ovat saaneet palstatilaa. Osakkeet ovat pomppineet uutisten mukana, mutta kaikkiaan nousu on tasaantunut ja muuttunut pomppivammaksi kevään ensi rynnistyksen jälkeen. Lokakuun pienen alamäen myötä maailman osakkeet painuivat jo kesäkuun alun tasoille. Viiteen kuukauteen mahtui siis paljon puhetta, mutta tuottoja ei tippunut. 

Odotamme maailman nousevan vähitellen korona-alhosta, mutta reitti on oikukas hyvien ja huonojen uutisten vaihdellessa. Talous suuntaa parempaan, mutta se on jo pitkälti huomioitu markkinahinnoissa. Pidämme osakepainot salkuissa neutraaliasennossa. Pidemmän päälle osakkeille on nähtävissä tukea, mutta kovien odotusten keskellä pettymykset iskevät lovea matkaan tiuhalla tahdilla.

Vaalit kuin tosi-tv-draamaa

USA:n vaalidraama on kuin Hollywood-elokuvasta, eikä viimeisiä näytöksiä ole vielä edes näytelty. Vastoin ennakko-odotuksia vaalien jälkeen näytti alkuun siltä, että republikaanipresidentti Donald Trump säilyttää paikkansa Valkoisessa talossa. Tilanne kuitenkin kääntyi vähitellen, kun siirryttiin laskemaan ennakkoääniä. Niissä demokraatti Joe Bidenin osuus olikin murskaavan ylivoimainen. Niinpä vaaliasetelma kääntyi päivän edetessä niin, että Bidenin ennakoitua voittoa alettiin taas odottaa. Monet syyttivät gallupeja epäonnistumisesta, mutta vaalitulos taitaa lopulta olla pitkälti gallupien näköinen, vaikkakin Bidenin todennäköinen voitto jää odotettua niukemmaksi. Asetelmia sekoitti eniten voimakas ero vaalipäivän ja ennakkoäänten jakaumissa. 

Jos vaalituloksessa ei muuten ollut riittävästi draamaa, ex-tv-tähti Trump toi siihen odotetun lisänsä. Hän julistautui hyvissä ajoin voittajaksi ja vaati ääntenlaskennan lopettamista oikeuskäsittelyn uhalla. Mitään kunnon perusteita vaatimukselle ei ole, joten se jää toivottavasti vain Trumpin katkeraksi uhkailuksi. Ainakaan Trumpin uhittelu ei lopulta aiheuttanut osakemarkkinoilla suurta murhetta. Yleisesti uskotaan, että vaalit saadaan hoidettua kunnialla loppuun. Toki riskejä on yhä, joten kukaan ei voi toistaiseksi taata lopullista tulosta.

Maailma voitti USA:n vaaleissa

Kuten jo aiemmin on moneen kertaan sanottu, vaalit merkitsevät sijoittajalle enemmän meteliä kuin toimivat todellisina suunnanosoittajina osakekursseille. Todennäköisimmältä näyttää, että Yhdysvaltoihin saadaan hajaantunut hallinto Bidenin presidenttikaudelle republikaanien pitäessä senaatin enemmistönsä. Tällöin suuria uudistuksia ei saada aikaan, vaan joudutaan hakemaan poliittisia kompromisseja. Jonkinlainen talouden tukipaketti pyritään vääntämään mahdollisimman nopeasti, mutta sen koko jäänee toivottua pienemmäksi. Valtion velkaantuminen hurjaa vauhtia jatkuu joka tapauksessa. Sen lisäksi edessä ovat koronataistelut ja kauppaneuvottelut eri suuntiin.

Vaalit jättävät jälkeensä kahtiajakautuneen maan, mutta toivottavasti myös paluun kohti normaalimpaa politiikkaa. USA:n suhteet muuhun maailmaan paranevat ja taloustuet kohdistuvat enemmän infrastruktuuri-investointeihin sekä myös puhtaamman ympäristön rakentamiseen. Siten voi sanoa, että maailma pääsääntöisesti voitti USA:n vaaleissa. Monet ongelmat ja teemat ovat jatkossakin samoja kuin Trumpin kaudella, joten kokonaan uuteen suuntaan maailmaa ei käännetä, mutta helpotus Bidenin valinta on laajasti. Myös osakemarkkinoilla Biden otettiin lopulta vastaan myönteisesti selvän nousun merkeissä.

Katseet elpymiseen

Kun vaalit saadaan viimein taputeltua, katseet voidaan kääntää muihin asioihin. Koronan toinen aalto jyllää maailmanlaajuisesti, mutta sen markkinavaikutukset ovat jääneet paljon kevättä keveämmiksi. Koronan kanssa on jo totuttu elämään. Varsinkin Euroopassa korona on kuitenkin iskemässä jälleen talouteen, ja vuoden lopussa talous on supistumassa. Elpyminen onkin heikompaa kuin toivottiin, mikä rajoittaa osakkeiden nousuvauhtia. Muualla maailmassa talouden sulkutoimet ovat vähäisempiä, joten koko maailma ei ole taantumassa kevään tyyliin. Epävarmuutta koronan leviäminen kuitenkin luo.

Yritykset ovat pärjänneet yleisesti ottaen yllättävänkin vahvasti koronan aikaan. Taustalla ovat sekä pelättyä pienemmät vaikutukset yritysten myyntiin että erittäin voimakkaat säästötoimet. Yritysten tulosten elpyminen vuoden toisen neljänneksen pohjistaan oli lokakuun tuloskaudella todella nopeaa. Sijoittajat olivat kuitenkin jo varautuneet siihen. Siksi hyvätkin tulokset palkittiin usein kurssilaskulla, sillä sijoittajien odotukset olivat vieläkin kovemmat. Talouden selvä pomppu pohjista on jo markkinoiden hinnoissa, joten osakkeiden pysyvämpi ralli vaatisi nyt talouden pidemmän ajan näkymien paranemista.

USA:lla markkinaetu myös Bidenin johdolla

Osakemarkkinoista suosikkinamme jatkaa USA – ei vaalien takia, vaan niistä riippumatta. Vaaliepävarmuuden poistuminen (toivottavasti mahdollisimman pian kokonaan), talouden elpyminen ja vahvat yritykset houkuttelevat Amerikkaan. Lisäksi hajaantuneen hallinnon myötä Biden ei pääse toteuttamaan yritysten toimintaa rajoittavia suunnitelmiaan, kuten veronkorotuksia ja sääntelyn lisäämistä.

Bidenin politiikka on edeltäjäänsä tasapainoisempaa ja siten voitto tukee myös muuta maailmaa. Varsinkin Euroopassa ollaan tyytyväisiä. Talous- ja osakeodotukset Euroopassa ovat erittäin laimeat, joten täällä on varaa myönteisiin yllätyksiin, minkä takia nostimme Euroopan ja Suomen osakkeet neutraaliin viime kuussa. Kehittyvillä markkinoilla koronatilanne on vakaantunut, mikä on tukenut niitä viime aikoina. Tekno-osakkeiden hinnat ovat kuitenkin karanneet siellä taivaisiin, joten pidämme suosituksen neutraalissa. Japani ei tässä ympäristössä pysy muiden maiden vauhdissa mukana, joten haemme ennemmin parempia tuottoja muilta osakemarkkinoilta.

Korkosijoittajan tilanne ei vaalien myötä muutu. Vähäriskiset korot pysyvät alhaalla keskuspankkien pyrkiessä parhaansa mukaan tukemaan talouksia. Valtionlainat ovat olleet tuottoisia tänä vuonna ja uskomme, että ne toimivat salkun vakauttajina jatkossakin. Kehittyvien maiden korkomarkkinat ovat takkuilleet viime kuukausina dollarin liikkeiden myötä. Bidenin voitto lisää dollarin heikkenemispaineita, mikä on haaste monelle kehittyvälle maalle, joten kehittyvien maiden lainat ovat salkuissamme alipainossa.

Markkinanäkemys marraskuu 2020

5.10.2020

Soutamista ja huopaamista 

Teksti: Lippo Suominen

Kevään kovan nousun jälkeen osakemarkkinoiden kovin veto on kadoksissa. Riskit pysyvät korkealla koronan levitessä, osakearvostuksen kiristäessä ja politiikan pysyessä otsikoissa, mutta tuottoisat vaihtoehdot ovat vähissä. Uutisvirta pitää osakemarkkinat pomppuisina, mutta vasta uusi talouden hyytyminen painaisi osakkeet syvempään laskuun.

Syyskuu oli kevään markkinakäänteen jälkeen ensimmäinen laskukuukausi maailman osakemarkkinoilla. Markkinoiden kovimmat nousuajurit on kaluttu loppuun, joten maltillinen korjausliike ei ollut suuri yllätys, kun uusien hyvien uutisten virta on tyrehtynyt. Lisää sahailua ylös- ja alaspäin on odotettavissa vuoden lopussa, joten neutraali osakeallokaatio on tässä ympäristössä paikallaan. Sijoittaja on nousussa mukana, mutta samalla pettymysriskit pysyvät hallinnassa.

Oikea, mutta hidastuva suunta
Monissa asioissa otetaan tällä hetkellä vuoroin kaksi askelta eteen ja sitten taas yksi taaksepäin. Tämä koskee niin koronan leviämistä kuin talouden etenemistä. Uutisten aaltoilu puolestaan aiheuttaa jatkuvaa soutamista ja huopaamista eli vuoroin taloutta avataan ja suljetaan, ja toisaalta talousluvuissa kohdataan myönteisten yllätysten jälkeen pettymyksiä. Tärkeää on kuitenkin, että askeleita otetaan edelleen enemmän eteen- kuin taaksepäin. Siten pahimmat kevään synkistelyt ovat jääneet taakse, ja mennään kohti parempaa.

Pettymyksiin ei varaa
Riskejä kuitenkin riittää. Korona on nostanut uhkaavasti päätään, ja toisaalta edelleenkin talous toimii voimakkaasti valtioiden ja keskuspankkien tuen varassa. Valtioiden velkaantuminen on silotellut talouden matkaa. Jos kuitenkin koronatilanteen pahenemisen tai muun syyn takia talous alkaisi jälleen yskiä, pystyttäisiinkö takaiskut pitämään tukien avulla edelleenkin aisoissa? Toinen iso riski liittyy odotuksiin. Alkuelpyminen pohjista on aina ripeää. Jos sijoittajat olettavat, että talouden paranemisvauhti jatkuu pysyvästi yhtä reippaana, on pettymyksiä luvassa. Markkinoiden hinnoittelu on monin paikoin jo haastava, joten pidemmän päälle sijoittajille ei riitä pelkkä kasvusuunnan oikeana pysyminen, vaan myös tahdin on jatkuttava reippaana.

Toisaalta ympäristössä, jossa helppoja, tuottoisia vaihtoehtoja ei löydy, sijoittajat ovat valmiita antamaan osan takaiskuista anteeksi. Rajansa kuitenkin kaikella. Toistaiseksi elpymisvauhti on vielä riittävä, mutta takkuilua kursseissa on varmasti luvassa.

Politiikasta meteliä, mutta ei suunnankääntäjää
Politiikka luo omat haasteensa tähän ympäristöön. Politiikka on kuitenkin sijoittajan kannalta enemmän meteliä kuin pysyvämmän suunnan määrääjä. Euroopassa Brexit on vihdoin toteutumassa vuoden vaihteessa, ja näillä näkymin vaikeamman kautta, eli Britannia ja EU eivät pääse sopimukseen ehdoista. Tähän on markkinoilla kuitenkin pitkälti jo varauduttu, sillä brittiosakkeet ovat kehittyneet heikosti aina vuoden 2016 äänestyksestä asti, eikä muukaan Eurooppa ole loistanut.

USA:ssa puolestaan marraskuun alun presidentinvaalit vie kaikki otsikot. Demokraatti Joe Biden on ollut jo tovin selkeä ennakkosuosikki, mutta ensimmäinen vaaliväittely ja republikaani Donald Trumpin koronatartunta tukevat entisestään Bidenin valintaa. Sijoittajapiireissä Bidenia on pidetty markkinoille Trumpia huonompana vaihtoehtona, koska häneltä odotetaan veronkorotuksia. Joitakin korotuksia on varmaan luvassakin, mutta toisaalta Biden toisi mukanaan valtion infrastruktuuri-investointeja sekä arvattavampaa politiikkaa, myös maailmankaupan saralla, joten kokonaisuutena presidentinvaihdos tuskin aiheuttaisi suurempaa markkinaliikettä. Toisaalta, oli presidenttinä kumpi tahansa, joutuu hän tässä tilanteessa tekemään kaikkensa talouskasvun tukemiseksi. Lisäksi keskuspankin megaelvytys jatkuu vaaleista riippumatta, mikä on osakkeille presidentin henkilöllisyyttä tärkeämpää.

Japanista Eurooppaan ja Suomeen
Osakepainomme jatkaa neutraalissa, mutta osakemarkkinoiden sisällä teemme muutoksia. Japanin osakkeet ovat olleet salkuissamme ylipainossa, ja ne ovatkin kesän jälkeen pärjänneet mainiosti. Tuotto–riski-kuva ei ole enää yhtä hyvä kuin aiemmin, joten siirrämme varat Japanista lähemmäs kotia. Nostamme sekä Euroopan että Suomen osakkeet neutraaliin. Euroopassa odotukset ovat matalalla Brexitin ja vaisun talouden keskellä, joten vanhalla mantereella on tilaa myönteisille yllätyksille. Suomessa puolestaan yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa tehokkaasti, eikä talous ole painunut niin pahasti kuin pelättiin. Helsingin osakkeet eivät ole halpoja, mutta laadusta kannattaa maksaakin. Ylipainossa jatkaa edelleen USA kalliista arvostuksesta huolimatta. Ylivertainen kasvu ja sijoittajien jatkuva tuottojahti kirittävät maan osakkeita jälleen vaaliepävarmuuden hälvetessä.

Korkosijoitusten tuotot eivät häikäise, mutta niiden tärkeä tehtävä on vakauttaa salkkua myös ikävien yllätysten aikana. Pidämme vakaasti kehittyneet euroalueen valtionlainat ylipainossa salkussa turvaamassa tuottonäkymiä epävarmassa ympäristössä. Kehittyvien maiden lainat puolestaan ovat alipainossa, sillä valuuttamarkkinoiden heilahdukset iskevät sinne kovaa.

Markkinanäkemys lokakuu 2020

2.9.2020

Syyssumussa

Teksti: Lippo Suominen

Korona, paraneva talous, elvytystoimet, tuottojahti ja USA:n vaalit mietityttävät sijoittajia vuoden lopulla. Kehityssuunta on monin paikoin oikea, mutta paljoon hyvään on jo markkinoilla varauduttu. Mukana markkinamenossa kannattaa pysyä, mutta syyssumussa on vielä äkkinäisiä käänteitä edessä. 

Elokuussa markkinoiden vahva vire jatkui. Paikallisissa valuutoissa mitaten osakkeet ovat jo nousseet vuoden alkua korkeammalle uusille ennätystasoille. Koronasta ei siten ollut osakemarkkinoiden 11 vuoden nousun pysyväksi hyydyttäjäksi kevään äkkirysäyksestä huolimatta. Valtioiden ja keskuspankkien massiiviset elvytystoimet, megayritysten maailmanvalloitus ja sijoittajien tuottojahti ovat ajaneet markkinat vahvaan nousukiitoon, vaikka samaan aikaan taloudet rämpivät kaukana vuoden takaisista lukemista.

”Trend is your friend” eli markkinavoimia vastaan on turha taistella. Osakkeiden arvostukset ja sijoittajien kovat odotukset hirvittävät, mutta niin kauan kuin talous ei petä selvästi alta, on sijoittajilla hinku metsästää tuottoja. Varsinkin kaikkein kuumimpiin ostokohteisiin virtaa toistaiseksi rahaa, mikä lisää äkkikäänteen riskiä hieman tuonnempana.

Pidämme osakkeet salkuissamme neutraalissa painossa, sillä odotamme ailahtelevaista syyskautta markkinoille. Syyssumu peittää näkyvyyttä ja edessä on sekä kielteisiä että myönteisiä yllätyksiä, joten tasapainoinen salkkukokonaisuus kantaa parhaiten pitkällä aikavälillä. Haemme salkkuun tuottoja vahvimmista talouselvyttäjistä ylipainottamalla USA:n ja Japanin osakemarkkinoilta, mutta vastaavasti suojaamme salkkua taloustakaiskuilta valtionlainojen avulla. Syksyn salkuissa onkin varauduttava niin sateisiin kuin aurinkoisempiinkin päiviin.

Puhuttavaa riittää – syksyn sijoitusteemat
Tämä vuosi on tuonut mukanaan yllätyksiä, ja kun kolmannes vuodesta on vielä jäljellä, on varmaa, että paljon uusia käänteitä on luvassa. Sijoittajatunnelmat ailahtelevat nopeasti syyspäivien pimetessä. Kun takana vielä on poikkeuksellisen ripeä nousupomppu, tulevat pelko ja ahneus käymään vielä kovaa painia sijoittajien mielissä. Kävimme läpi syksyn kuumimpia teemoja sijoittajien keskuudessa, jotka tulevat ohjaamaan markkinoiden suuntaa.

Teema 1: Korona – rokotteella vai ilman
Koronan piti riepotella markkinoita tänä vuonna, mutta kevään romahduksen jälkeen sen markkinavaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Sijoittajat luottavat, että tauti pidetään kurissa, eikä se enää tule aiheuttamaan uutta talouden äkkipysähdystä. Toinen aalto on ohitettu markkinoilla lähinnä olankohautuksella. Riskinä on, että virus jatkaa jylläämistään vielä pidemmän aikaa, eikä talouksia saada lähikuukausinakaan avattua täydelle teholle. Tällöin talousvahingot alkavat kasautua, eikä niitä voida loputtomiin lakaista valtion rahasäkin alle. Rokote olisi suuri helpotus ja uskonluoja tässä tilanteessa, mikä piristäisi lyhyellä aikavälillä myös kursseja. Yleisesti kuitenkin luotetaan, että rokote saadaan kehitettyä melko pian, joten paljon odotuksia on jo markkinahinnoissa.

Teema 2: Elpymistä, mutta millä tahdilla?
Talouden ja tulosten pohjat ohitettiin vuoden toisella neljänneksellä, jolloin taloussulut olivat pahimmillaan. Kesällä on saatu, ja syksyllä saadaan lisää, uutisia talousindikaattorien paranemisesta. Toistaiseksi jo käänne parempaan on riittänyt osakkeille. Jatkossa kuitenkin myös tasolla on väliä. Osakesijoittajat odottavat jo ripeää palautumista vanhoille tasoille. V-muotoinen käänne pohjilta on tapahtunut monissa mittareissa, mutta riskinä on, että V:n oikea sakara jää jatkossa toivottua loivemmaksi. Korona on tehnyt isoa tuhoa talouteen, ja se jättää jälkensä pitkäksi aikaa. Osa talouden sektoreista ja yrityksistä palautuu ripeästikin, mutta monet kärsivät vielä pitkään ongelmista.

Teema 3: Talouden tekohengitys jatkuu ja jatkuu
Talouden heikkouden vastapainoksi viimeisen puolen vuoden aikana on nähty ennennäkemätön elvytystykitys niin valtioilta kuin keskuspankeiltakin. Valtiot ovat pelastaneet taloustuhoa tukitoimillaan ja keskuspankit ovat avanneet valtioille ”rajattomat” rahoitushanat. Elvytys onkin suuri selittäjä sille, miksi rahoitusmarkkinoiden nousu on ollut niin vahvaa. Moni on huolissaan, kuinka kauan viranomaisten tekohengityksellä voidaan taloutta ylläpitää. Loputtomiin se ei ole mahdollista, vaan talouden täytyy päästä joskus vielä omille jaloilleen, mutta toistaiseksi tukitoimille on jatkoa luvassa. Ja tarvittaessa niitä lisätäänkin, jos näkymät muutoin heikkenevät. Viranomainen onkin edelleen sijoittajan paras kaveri.

Teema 4: Tuottokiimaa hinnasta huolimatta
Markkinoiden nopea käänne alas, mutta myös ylös, yllätti suuren osan sijoittajista keväällä. Maailma on pullollaan sijoitusvaroja, jotka etsivät tuottoisia kohteita. Markkinoiden nousujuna lähti liikkeelle maaliskuussa, eikä sitä junaa ole helppoa pysäyttää, kun takana ovat valtaisat rahavirrat. Kaikki pienet esteet ja takapakit juna on viime kuukausina raivannut helposti tieltään. Yhä useampi alun käänteessä kyydistä jäänyt sijoittaja on joutunut luopumaan synkistelystään ja hyppäämään junan vauhtiin päästäkseen markkinanousuun mukaan, mikä on kiihdyttänyt vauhtia entisestään.

Markkinanousu on monin paikoin kovempaa kuin mille talouskuva antaisi aihetta, mutta toistaiseksi se ei menoa haittaa. Haasteet kyllä nähdään monin paikoin, mutta jokainen suunnittelee hyppäävänsä kyydistä pois juuri ennen kuin junan suunta kääntyy alaspäin. Ajoitus on kuitenkin erittäin vaikea taiteenlaji, joten maltti on tuottohuumassa tarpeen. Moni ”kuuma” sijoituskohde on jo kuplatasoilla. Se ei tarkoita välitöntä käännettä alaspäin, vaan kupla voi yhä paisua, mutta liika ahneus ei tässä kohtaa kannata.

Teema 5: USA:n vaalisavua
Syksyn ehdoton ykköspuheenaihe ovat marraskuun alun presidentinvaalit USA:ssa. Useimmiten vaaleista puhutaan enemmän kuin niiden todellinen markkinavaikutus on, ja niin voi hyvin käydä tälläkin kertaa. Kuumimpia vaaliteemoja ovat kauppasota, valtion tuet korona-aikana, mahdolliset yritysveron kiristykset ja rasismia vastustavat mielenosoitukset maassa. Vaikka valta vaihtuisi, ei kannata odottaa politiikan äkkikäännettä rapakon takana, sillä talouden tilanne ja poliittinen kenttä sitovat presidentinkin käsiä.

Sijoitusmarkkinoilla vaalien alusaika on usein hyvä, kun poliitikot lupailevat kaikkea hyvää kansalle varmistaakseen voittonsa. Lisäksi monilla on mielessä neljän vuoden takainen osakemarkkinaralli, joka seurasi Donald Trumpin vaalivoittoa, joten toiveikkuus voi olla korkealla ennen USA:n vaaleja. Tällöin puolestaan vaalien jälkeen voi olla edessä lässähdys, kun odotukset on jo viritetty turhankin korkealla, eikä kaikkiin lupauksiin voidakaan vastata.

Markkinanäkemys syyskuu 2020

10.8.2020

Vähitellen paranevaa

Teksti: Lippo Suominen

Korona iski kovaa talouteen ja osakemarkkinoille keväällä, mutta toipuminenkin on ollut rivakkaa. Nostamme hieman osakkeiden osuutta salkuissa syksyyn lähtiessä. Elpyvä talous ja tuottojahti auttavat osakkeita, vaikka riskit pysyvätkin korkealla.

Tänä vuonna osakemarkkinoilla on voinut tehdä paljon rahaa, tai vastaavasti hävitä reippaasti. Ajoituksen haastavuus on tullut vastaan monet kerran. Maltti kevään laskussa oli tarpeen, ja vastaavasti harva onnistui kahmimaan pohjalta salkkunsa täyteen osakkeita. Pitkäjänteinen salkunhoito on toiminut tässä ympäristössä. Osakkeiden vähentäminen markkinan kääntyessä alas ja puolestaan vähittäinen lisäily romahduksen jälkeen ovat pehmentäneet salkkuheilahduksia. Riskit ovat olleet poikkeuksellisen korkealla ja siihen nähden markkinoiden vahva toipuminen on ollut yllättävää.

Syksyyn lähtiessä nostamme hieman osakkeiden osuutta salkussa. Osakkeet ovat olleet pienessä alipainossa loppukeväästä asti, ja nyt nostamme ne neutraaliin. Osakkeet saavat yhä tukea yllättävän monelta taholta, vaikka riskit ovatkin päällimmäisinä näkyvissä. Erilaisia käänteitä on vielä syksyllä luvassa, mutta niiden lopullinen suunta on vielä hämärän peitossa. Tässä tilanteessa neutraaliallokaatio on paikallaan, sillä silloin on hyvin mukana nousussa, ja toisaalta riskien toteutuessa takaiskut pysyvät hallinnassa.

Pessimistien pettymys

Osakkeiden vahva nousu kevään pohjien jälkeen herättää huolen siitä, onko markkinoilla enää nousuvaraa. Hyvä uutinen on, että sitä murehtii moni muukin sijoittaja. Yleensä näin vahvan nousun jälkeen sijoittajien odotukset ovat taivaissa ja tunnelmat ylikuumentuneet. Tällä kertaa talousuhkat ovat kuitenkin pitäneet sijoittajat varovaisina. Suuri osa sijoittajista ei ole ollut täysimääräisesti markkinanousussa mukana ja käteiskassat ovat pullollaan. Historiassa tällainen pessimismi on nostattanut kursseja – kun huonoihin uutisiin on jo varauduttu, on tilaa vain myönteisille, osakkeita tukeville uutisille. Alla oleva graafi osoittaa, että sijoittajat ovat yhä epäileväisiä, mikä auttaa osakkeita lähiaikoina.

Tukea useasta suunnasta, vaikka arvostus kiristää

Osakkeet usein ennakoivat talouden liikkeitä. Tälläkin kertaa talous on seuraamassa
viiveellä osakkeiden keväistä käännettä. Näkymät talouden ja yritysten suuntaan ovat
vahvistuneet viime kuukausina, sillä sekä talousluvut että tulokset ovat kesän aikana
olleet selvästi odotuksia parempia. Taloudessakin pohjat ovat takana ja suunta on
ylöspäin, vaikkakin takkuillen.

Osakkeiden arvostustasot ovat haastavia ja talouskasvussa voi tulla vielä uusia
takaiskuja, joten selvillä vesillä osakkeissa ei olla. Siksi ei kannata ottaa liikaa riskejä.
Toisaalta kuitenkin tuotot korkomarkkinoilta jäävät alhaisiksi, joten tuottoja on
metsästettävä riskisemmiltä markkinoilta. Markkinoiden takuumiehinä toimivat valtiot ja
keskuspankit, jotka ovat tehneet selväksi, että lisäelvytystä tulee aina, kun talouskuva
heikkenee.

Kuplaa rakentamassa?

Syksyllä osakkeet voivat saada yhä lisänostetta esimerkiksi koronarokotteesta tai uusista
elvytyksistä USA:n vaalien lähestyessä. Lähiaikoina nousulle on tällöin tilaa. Samaan
aikaan on lisääntyvissä määrin alkanut kertyä merkkejä siitä, että markkinat
ylikuumenevat tulevaisuudessa. Varsinkin Yhdysvalloissa tekno-osakehuuma ja
uudet "Robin Hood"-sijoittajat ovat varoitusmerkkejä yli-innostuksesta.

Voi hyvin olla, että osakkeisiin on rakentumassa kupla jollakin aikavälillä, jos osakkeet ja
talous erkanevat liiaksi toisistaan. Liian aikaisin siitä ei kuitenkaan kannata huolestua,
sillä kuplan rakennusvaiheessa tuotot ovat usein erinomaisia. Malttia ja sopivasti
varovaisuutta markkinoilla kuitenkin kaivataan. Samoin kuin valmiutta nopeisiin
salkkumuutoksiin, jos markkinanäkymät alkavat kääntyä merkittävästi.

FIM Varainhoidon sijoitusallokaatio 10.8.2020

4.8.2020

Mutkikas polku

Teksti: Lippo Suominen

Sijoitusmarkkinoiden syksyyn lähdetään heikon näkyvyyden vallitessa. Korona nostaa päätään, talous hapuilee kohti parempaa ja elvytyshanat pumppaavat rahaa, joten sijoittajilla riittää ihmeteltävää. Seuraavan mutkan taakse on vaikea nähdä, joten vahvan nousun jälkeen pidämme salkkujen riskit maltillisina.

Tämä vuosi on yllättänyt sijoittajat kerta toisensa jälkeen, eikä tähän ole muutosta luvassa. Syksyä kohti mentäessä riskit ja tuottohakuisuus taistelevat yhä sijoittajien mielissä. Markkinapolku on ollut mutkikas, ja jatkossakin kulman takana on yllätyksiä luvassa, joten sijoittajien on varauduttava äkkinäisiin markkinakäänteisiin.

Liiallinen synkistely ei ole kannattanut, eikä syksyynkään kannata mennä turhan maansa myyneissä tunnelmissa. Jos pahimmat pettymykset vältetään, edessä on edelleen kohtuullisia tuottoja. Riskejä kuitenkin riittää, joten maltti ja riittävä varovaisuus ovat tarpeen. Pidämme osakkeet lievässä alipainossa salkuissamme syksyyn lähdettäessä. Loppukevään vahvan nousun jälkeen markkinatuulet voivat kääntyillä herkästi. Sijoittajan tuleekin varautua, kuten Suomen kesään, pitää pärjätä niin auringonpaisteessa kuin räntäsateessakin, joten salkun riittävä hajautus on jälleen kullanarvoista.

Ei hyvä, mutta pelättyä parempi

Korona syöksi taloudet taantumaan keväällä ympäri maailmaa. Talousluvut ovat olleet heikkoja, mutta eivät niin huonoja kuin pelättiin. Siten on herännyt toivo, että romahdus jää lyhytaikaiseksi ja talous olisi jo melko pian palaamassa normaaliksi. Valtioiden ja keskuspankkien massiiviset elvytystoimet ovat pehmittäneet iskua, ja kulutusta on saatu ylläpidettyä esimerkiksi työttömyyskorvausten nostoilla. Tuen on kuitenkin tarkoitus olla vain väliaikaista kriisiapua. Talouden pitäisi mahdollisimman pian selvitä omilla jaloillaan, mutta elpymisen ympärillä on vielä paljon kysymysmerkkejä.

Vielä talouttakin paremmin koronaiskusta näyttävät selviävän yritykset. Toki osa yrityksistä, kuten hotellit ja lentoyhtiöt, ovat ajautuneet suuriin vaikeuksiin, kun toiminta on pistetty jäihin. Samaan aikaan kuitenkin monet muut yritykset ovat onnistuneet pitämään tuloskuntonsa selvästi odotettua parempana. Koronaisku on ollut pahin palvelualoilla ja siten osunut erityisesti pienyrityksiin, kun taas pörssiyritykset ovat selvinneet paremmin. Vuoden toisen neljänneksen tuloskaudella pörssiyritykset ovatkin laajasti lyöneet matalat odotukset niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla.

Kovat odotukset

Takapakkien jäätyä maltillisiksi on sijoittajien luottamus jatkuvaan elpymiseen kasvanut. Heikoin vaihe onkin varmasti jäänyt taakse, mutta loppuvuoden näkymien ympärillä on vielä kosolti epävarmuutta. Koronan uusi aalto ja sen aiheuttamat talousrajoitteet voivat hyydyttää orastavan kasvun. Valtiot pyrkivät välttämään kevään kaltaiset talouden sulkutoimet, mutta koronan jyllätessä on selvää, että paluu normaaliin vapaaseen liikkumiseen ja toimintaan on toistaiseksi mahdotonta. Valtioiden tuella vahinkoja minimoidaan, mutta loputtomiin ongelmia ei voida välttää.

Lisää kysymysmerkkejä syksyyn tuovat politiikan kiemurat. Loppuvuoden ykköspuheenaihe on Yhdysvaltain presidentinvaalit. Gallupeissa haastaja Joe Biden on repimässä kaulaa nykyiseen presidenttiin Donald Trumpiin. Biden sinällään on melko markkinaneutraali ehdokas, joten hänen politiikkansa tuskin aiheuttaisi suurta myllerrystä. Isoin riski on, että Trump turvautuu kaikkiin keinoihin oman kannatuksensa kasvattamiseksi ja silloin esimerkiksi kauppasodan kärjistäminen Kiinan kanssa olisi mahdollista. Euroopassa puolestaan brittien EU-eron pitäisi tapahtua vuoden lopussa, eikä uutta sopimusta alueiden välisestä kaupasta ole onnistuttu sorvaamaan, mikä haittaa ennestäänkin heiveröistä Euroopan taloutta.

Riskit vastaan tuottometsästys

Sijoittaja on puun ja kuoren välissä. Yhtäältä riskit ja huolet pelottavat, mutta toisaalta tuottoja saadakseen on sijoitettava riskisempiin sijoituskohteisiin, kuten osakkeisiin ja esimerkiksi kiinteistöihin. Maaliskuun jälkeen tuottojen tavoittelu on vienyt pidemmän korren, mutta vähitellen osakkeiden arvostus on kiristynyt. Kun odotukset olivat matalat, ne oli helppo ylittää. Nyt kuitenkin odotukset ovat nousseet, joten talous- ja tulospettymyksiin ei ole isommin varaa.

Tässä ympäristössä nähdäänkin helposti nopeita markkinapomppuja ja -pudotuksia, kun sijoittajat arpovat elpymisen kestävyyttä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että monet sijoittajat istuvat yhä suurten käteiskassojen päällä odottaen tilaisuutta päästä sijoittamaan alemmilla kurssitasoilla. Tämä rajoittaa markkinoiden laskumahdollisuuksia, kun ostajia ilmaantuu nopeasti paikalle osakkeiden pudotessa.

Valuutasta uusi tuottoheiluttaja

Valuuttaliikkeiden takia kesämarkkinoilla osaketuotot maailmalta jäivät olemattomiksi osakkeiden kurssinoususta huolimatta. USA:n laskeneen korkotason ja euroalueen tuoreimman tukipaketin seurauksena dollari on heikentynyt ja euro vahvistunut. Euron nousu toi valuuttatappioita saman verran kuin osakkeet nousua. Euron vahvuus on myrkkyä euroalueen yrityksille, ja taloudet ovat vahvempia muilla mantereilla, joten pidämme osakeylipainon yhä Amerikassa ja Japanissa.

Myös joukkolainamarkkinoilla valuutta näkyy varsinkin kehittyvien maiden lainoissa, jotka ovat salkuissamme alipainossa. Valtionlainojen tuotot ovat olleet odotuksiakin vahvempia, mutta lisäksi salkuissa ne tarjoavat hyvää hajautusta ja suojaa, joten suosimme niitä korkosalkuissamme.

Markkinanäkemys elokuu 2020

1.7.2020

Ei pelkkää hellettä

Teksti: Lippo Suominen

Tästä erikoisesta vuoden 2020 alusta ei sijoittajalle jää käteen tuottoja, vaikka ei lopulta paljon tappioitakaan. Paljon hyviä oppeja on kuitenkin saatu. Maailma on täynnä yllätyksiä ja markkinat ampuvat kovaa yli ja ali, mutta tukea osakkeille löytyy yllättävän paljon tosi paikan tullen. Ailahtelevaa menoa on luvassa jatkossakin, joten kesämaltti on paikallaan.

Markkinavuoristorata on heilutellut sijoittajaa tänä vuonna tunnelmasta toimeen. Vuoden ensimmäinen neljännes oli maailman osakkeille tuotoiltaan heikoin vuosikymmeneen, mutta vastaavasti toinen neljännes oli paras tällä vuosituhannella. Jyrkkä romahdus ja lamapelot vaihtuivat lennosta ripeään nousuralliin ja toiveisiin taantuman nopeasta ohimenemisestä. Vastaus on varmaan viime kädessä jossakin noiden kahden ääripään välissä, mutta markkinat ovat tänä vuonna olleet joko pelkkää aurinkoa tai pelkkää sadetta, kun kaikki osakkeet ovat syöksyneet yhtä aikaa samaan suuntaan.

Takaisin alipainoon, mutta maltilliseen

Kesään on lähdetty sekä kesämökkien etätöissä että markkinoilla helteisissä tunnelmissa. Pelkkää hellettä ei kuitenkaan ole loputtomasti luvassa. Osakemarkkinoilla on viime aikoina riskit sivuutettu yksi toisensa jälkeen, vaikka ympäristö on ollut vähintäänkin haastava. Loputtomasti osakkeet eivät voi kiriä ylöspäin ilman, että talous saadaan parempaan vetoon. Vaikka Suomessa koronatilanne on helpottanut voimakkaasti, kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä. Monissa kehittyvissä maissa ja viimeisimmäksi Yhdysvalloissa koronatartunnat ovat kasvussa. Ennen kuin korona on kurissa, talous ei voi toimia normaalisti, ja ilman talouden kasvuun kääntymistä, osakenousu on hataralla pohjalla. Palautimmekin jälleen kesäkuun lopussa osakkeet pieneen alipainoon salkuissamme niiden noustua markkinoiden mukana jo neutraalin tuntumaan.

Toisaalta liika synkistelykään ei ole kannattanut tänä vuonna, vaan ketterät salkkumuutokset ovat olleet kunniassaan. Osakkeiden laskiessa keväällä olimme lisäyslaidalla markkinahuolista huolimatta. Se olikin hyvä, sillä maaliskuun pohjista osakkeet ovat kivunneet kovaa kyytiä pahimpien pelkojen hellittäessä ja elvytysvyöryn tukiessa osakkeita. Elvytyksellä ei taantumaa estetä, mutta sitä pystytään lieventämään. Varsinkin elvytyksellä on nostettu sijoitusmarkkinat uuteen kukoistukseen keskuspankkirahojen valuttua riskisille markkinoille tuottoja jahtaamaan. Yhä on paljon rahaa odottamassa parempia ostonpaikkoja, minkä takia pidämme toistaiseksi osakealipainot salkuissa maltillisina.

Valikoituja markkinasuosikkeja

Korkomarkkinoillakin riskisimmät joukkolainat ovat olleet kovassa nousuvedossa loppukeväällä. Sekä high yield -yrityslainat että kehittyvien maiden lainat ovat tuottaneet yli 10 prosenttia pohjistaan. Vähensimme kesäkuun lopulla kehittyvien maiden lainoja salkuissamme nousun jälkeen. Kehittyvien maiden korot ovat laskeneet ja valuutat vahvistuneet, joten tuottopotentiaali on jatkossa vähäinen ja riskit korkealla maailman talousheikkouden jatkuessa. Valtionlainojen osuutta puolestaan nostettiin suojaamaan salkkukokonaisuutta talouspettymysten varalta.

Osakesijoituksissa USA ja Japani jatkavat ylipainossa Suomen ja Euroopan kustannuksella. Euroopan kankeus ja erimielisyydet ovat vaikeuttaneet kasvunäkymiä jo pitkään, eikä tähän ole muutosta luvassa. Sen sijaan USA ja Japani ovat hyödyntäneet ketterämmin mahdollisuuksiaan elvytyspaukkujen lisäämiseen, mikä tukee myös niiden osakkeita. Jokaisella osakealueella on vahvuudet ja heikkoutensa, mutta suosimme tässä tilanteessa vakaampia, yleensä turbulenssissa paremmin pärjääviä markkinoita.

Oppeja mukaan

Toiveista huolimatta vuoden toinen puolikas tuskin tulee olemaan helppo sijoittajille. Korkeat odotukset ja äärimmäinen epävarmuus niin koronan, talouden kuin päättävien tahojen käytöksestä pitävät markkinat varpaillaan. Markkinoiden myllerrykselle on siis jatkoa luvassa. Joitakin oppeja ja kokemuksia voidaan kuitenkin ottaa tästä keväästä mukaan syksyyn suunnatessa.

Varaudu yllätyksiin. Tähän vuoteen lähdettäessä kukaan ei osannut odottaa globaalista viruspandemiasta johtuvaa osakeromahdusta, eikä taas maaliskuun lopulla arvannut, millainen noususpurtti on edessä. Miten näihin voi varautua? Hajauttamalla. Juuri tällaisia yllätyksiä varten sijoitukset täytyy hajauttaa niin, että kaikki ei petä yhtä aikaa, mutta toisaalta on myös tuotoissa mukana.

Markkinoilla toimitaan aina odotuksia, ei todellisia tapahtumia vastaan. Jos odotetaan lamaa, on pelkkä taantuma hyvä uutinen. Jos taas odotetaan keskuspankilta biljoonan elvytystä, on puoli biljoonaa pettymys. Tänä keväänä uutiset taloudesta ja tuloksista ovat olleet lähes yksinomaan huonoja, mutta sijoittajat olivat varautuneet vielä huonompiin, joten he ovat lopulta olleet myönteisesti yllättyneitä, mikä on tukenut osakenousua.

Ei kannata aliarvioida poliitikkojen ja keskuspankkien halua ja kykyä pelastaa taloutta ja markkinoita. Sen enempää poliitikko kuin keskuspankkiirikaan ei halua syntipukiksi talouden romahduksesta, joten molemmat ovat osoittaneet tahtoa tehdä mitä tahansa talouden pelastamiseksi, vaikka niiden tiedettäisiin pitkällä aikavälillä olevan erittäin riskialttiita. Se on sitten seuraajien ongelma. Tässä ja nyt viranomaiset ovat sijoittajien parhaita kavereita.

Lyhyen tähtäimen markkinaliikkeiden ennakointi on täynnä yllätyksiä. Monet odotetut kehitykset yleensä lopulta toteutuvat, mutta odottavan aika on pitkä. Talous ja markkinat esimerkiksi voivat erkaantua yllättävän pitkäksi aikaa, kuten on nähty, vaikka lopulta yhteys löytyykin. Markkinoilla ei kannata tavoitella täydellisyyttä (ostan vain pohjalta, myyn vain huipulla), vaan kannattaa sopeuttaa näkemyksensä tilanteen mukaan.

Markkinanäkemys heinäkuu 2020

2.6.2020

Hinnalla millä hyvänsä

Teksti: Lippo Suominen

Osakemarkkinat ovat tänä keväänä osoittaneet, että pitkän tähtäimen nousuvirettä ei niin vain katkaista. Taantuma, tulosromahdus ja poliittiset jännitteet ovat jääneet sivurooliin, kun talouselvytys ja tuottojahti ovat vieneet voiton synkistelystä. Nousupohja on kuitenkin hatara ilman talouden pysyvää elpymistä, joten jatkamme varovaisella linjalla salkuissamme.

Tämän kevään markkinavuoristorata jää varmasti mieleen monelle sijoittajalle. Ensin yli kymmenen vuoden osakkeiden nousuputken katkeaminen ja hurjan nopea, yli 30 prosentin osakemarkkinatiputus säikäytti kaikki. Yhtä lailla yllätti, toki positiivisesti, loppukevään 30 prosentin nousu pohjista. Nousupomppu on ollut erittäin voimakas, ja sen seurauksena maailman osakkeet ovat enää vajaat kymmenen prosenttia vuodenvaihdetta ja reilut kymmenen prosenttia helmikuun huippuja alempana. Aidosti hyvillä talous- tai markkinauutisilla ei ole edelleenkään juhlittu, joten onko tässä nousussa järkeä vai ei?

Nousun kolme ajuria

Osakkeiden kevään pohjamudista kohoaminen on osittain perusteltua, mutta nousun voimakkuus hirvittää. Historiasta toki tiedetään, että markkinat ampuvat yli molempiin suuntiin, joten heilahduksia on luvassa jatkossakin. Osakkeiden nousupompun takana on monta syytä, kuten aina. Osa on pidempiaikaisia ja osa ohimeneviä, joten sijoittaja joutuu olemaan jatkossakin tarkkana.

Helpotuksen huokaus
Ensinnäkin kevään alkušokki koronasta oli hurjan iso, ja tuollaisessa rysäyksessä maalataan aina piruja seinälle tulevaisuuden näkymiin. Osakkeet oli hinnoiteltu pahimman mukaan. Vaikka virus on levinnyt voimakkaasti, ei se silti ole ollut yhtä tuhoisa kuin pahimmissa kauhukuvissa veikkailtiin. Talouksien avaaminen on jo käynnistynyt, ja toistaiseksi se näyttää etenevän ilman suurempia takaiskuja. Siten maailmanlopun talousskenaariot ovat osoittautumassa yliampuneiksi, vaikka talouskasvu kärsiikin merkittäviä pysyviä kolhuja.

Megaelvytys
Toisekseen tuki valtioilta ja keskuspankeilta on ollut jättimäistä. Nyt pelastetaan taloutta hinnalla millä hyvänsä. Valtiot ovat kaikkialla maailmassa ottamassa ison osan taloustappioista omaan piikkiinsä. Siihen tarvitaan valtavasti velkarahaa, ja keskuspankit ovat puolestaan tehneet selväksi, että valtiot saavat ”ilmaista” rahaa niin paljon kuin tarve vaatii. Ennätyksellisellä rahanpumppauksella piristetään lyhyellä aikavälillä sekä taloutta että markkinoita. Elvytyksen pitkän aikavälin ongelmat on toistaiseksi siirretty syrjään.

Sijoittajille megaelvytys on aiheuttanut positiivisen ongelman, jossa rahaa on paljon ja sille olisi saatava tuottoja. Nyt keskuspankit ja valtiot ovat tehneet selväksi, että niiltä tulee rajaton hätäapu, ja samaan aikaan tiedetään, että koroista ei ainakaan tule tuottoja. Siten osakkeet ovat jälleen alkaneet houkutella epävarmuudesta huolimatta. Osakkeiden nousu on puolestaan ollut itseään ruokkivaa, kun luotto keskuspankkien pelastusrenkaaseen on lisääntynyt. Suuri käteiskassa alkoi poltella sijoittajien käsissä, kun osakkeet lähtivät nousuun. Vähitellen sijoittajat ovat yksi toisensa jälkeen hypänneet osakekelkkaan kiihdyttämään rallia entisestään. Into voi kuitenkin lopulta olla yliampuvaa.

Talouden vahvoja lenkkejä
Kolmanneksi on hyvä muistaa, että osakemarkkinat eivät ole talous. Markkinoiden ja talouden välillä on vahva yhteys pidemmän päälle, mutta lyhyellä aikavälillä ne voivat erkaantua selvästikin. Tällä hetkellä talous on taantumassa joka puolella maailmaa, mutta kaikki yritykset eivät ole. Koronapandemia on iskenyt kaikkein kovimmin pieniin palvelualan yrityksiin, kuten ravintoloihin ja hotelleihin. Pörssissä niiden osuus on pieni, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa jo 35 prosenttia markkinoista koostuu IT-alan yrityksistä, joille koronaisku on monesti vähäinen. Ennen pitkää talouden tilanne heijastuu yrityksiin laajasti, mutta jos talousisku on väliaikainen, voivat IT-yritykset selvitä vähin vaurioin.

Riskejä riittää

Osakkeiden nousulle on siten perusteita löydettävissä. Nousutahti vain hirvittää. Taloustaantuma tuntuu monessa paikassa jääneen kokonaan taka-alalle, kun ostohuuma on iskenyt. Osakkeet ovat suhteessa lähiaikojen tuloksiin kalleimmillaan sitten vuosituhannen taitteen teknokuplan. Tuntuukin, että osakkeita ostetaan hinnalla millä hyvänsä, että ei vain jäätäisi sivuun nousurallista.

Aikansa tällainen huuma voi jatkua. Maaliskuun alussa laskimme osakkeet alipainoon, jonka puolitimme markkinan pohjilla. Nyt olemme antaneet osakepainon nousta neutraalin tuntumaan salkuissamme, vaikka hieman pidemmän ajan suosituksemme onkin edelleen pieni alipaino. Loputtomasti osakkeet eivät voi nousta ilman, että talous saadaan kunnon kasvuun. Eikä kasvu-ura näytä vielä kovin rohkaisevalta, vaikka taantuman pohja jääkin lähiaikoina taakse. Lisäksi huonoja uutisia on alkanut kerääntyä myös poliittiselta rintamalta: kauppasota tekee paluuta, Brexit on edelleen umpisolmussa ja mellakoista on tulossa yhä yleisempi ongelma eri puolilla maailmaa. Osakemarkkinoiden tuki viime kuukausien nousun jälkeen on hataralla pohjalla, ja odotamme, että ennen pitkää tuota tukea tullaan koettelemaan.

Ketterimmät elvyttäjät suosiossa

Markkinanousun takuumiehinä ovat olleet elvytystoimet ympäri maailman. Elvytyksissä on kuitenkin eroja. Eurooppa on yhä kankea hakiessaan konsensuspäätöksiä eri maiden kesken. Sen sijaan USA ja Japani ovat puskeneet rahaa talouteen vauhdilla, mikä tukee myös niiden osakemarkkinoita. Nostimme toukokuussa USA:n ja Japanin osakesuosikeiksemme. Painoimme samalla heikossa kasvussa kärvistelevän Euroopan, Suomi mukaan lukien, alipainoon. Kehittyvissä maissa kuva on erittäin jakautunut yksien maiden ollessa jo selvästi matkalla kohti parempaa, kun taas toisissa kriisi on vasta iskenyt täydellä voimalla. Kehittyvät markkinat kokonaisuutena ovat neutraalipainossa.

Korkomarkkinoillakin keskuspankit ovat myllänneet sijoitusympäristöä. Talousheikkous iski keväällä yrityslainoihin ja velkaisiin maihin, mutta keskuspankkien tukitoimet ovat taas kääntäneet luottoriskimarginaalit laskusuuntaan. Tasapainoilu talousvaikeuksien ja elvytyksen välillä jatkuu, joten pidämme koroissa markkinat neutraalipainoissa. ”Matala riski ja matala tuotto” vastaan ”korkea riski ja paremmat tuottomahdollisuudet” keikuttavat korkomarkkinoiden tunnelmia.

6.5.2020

Taisto ei ole ohi

Teksti: Lippo Suominen

Sijoittajan kevät on ollut heilahdus ennätysmäisen nopeasta pudotuksesta ennätysnopeaan ralliin osakkeissa. Taisto koronaa vastaan ei ole ohi, vaan talouden normaaliksi palaamista joudutaan odottamaan vielä hyvä tovi. Pidämme osakkeet alipainossa, ja varaudumme markkinahermoilun jatkumiseen, sillä talousheikkouden ja sijoittajien toiveikkuuden tasapainoilua on luvassa jatkossakin.

Tämän hetken markkinaympäristössä ainoa varma asia on epävarmuus. Markkinaliikuttajia on poikkeuksellisen monta ja kaikki ovat yhtä haastavia ennustaa. Koronan eteneminen, valtioiden talouksien avaustoimet, keskuspankkien setelipainot ja ihmisten käyttäytyminen samassa paketissa muodostavat haastavan cocktailin. Markkinaliikkeet ovatkin olleet äärimmäisiä, kun osakkeiden pystysuora lasku muuttui yhtäkkiä nousukiidoksi maaliskuun lopussa.

Markkinoiden perään ei kannata lähteä liiaksi juoksemaan. Silloin on riskinä, että on aina askeleen jäljessä ja osuu jokaiseen tarjolla olevaan miinaan. Omassa strategiassa pysyminen on tälläkin kertaa ollut paras tapa edetä markkinoiden keskellä. Varovainen markkinanäkemyksemme on kannattanut tänä vuonna. Osakkeiden keventäminen laskun alkaessa tasoitti alamäkeä, ja vähittäinen ostokannalle siirtyminen kovan laskun jälkeen puolestaan piti salkut myös nousumarkkinassa mukana. Maaliskuun lopusta alkanut nousu on ollut turhankin voimakas talousnäkymiin verrattuna, joten pidämme osakkeet alipainossa salkussa toistaiseksi. Kovia liikkeitä on kuitenkin luvassa, ja toivon huolien vuorottelu jatkuu, joten sijoittajalla on edessä kiireisen kevään jälkeen vielä vauhdikas kesäkin.

Pitkä matka
Pahimmat pelot koronan etenemisestä ovat helpottaneet. Ennennäkemättömän voimakkaat talouksien rajoitustoimet ovat saaneet tartuntatilastot laskuun, tai vähintään vakautumaan, monissa maissa. Talouden rajoitustoimia ollaankin höllentämässä vähitellen eri puolilla maailmaa, mikä on oikea suunta.

Talousluvut ovat tällä hetkellä jäätävän synkkiä, kun kasvu- ja luottamusluvut romahtavat. Osalla sijoittajista on jo herännyt toivo, että paluu normaaliin arkeen olisi rajoitusten vähetessä odottamassa nurkan takana, tai viimeistäänkin loppukesään mennessä talous pyörisi jo vakaassa kasvussa. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole.

Talousromahduksen jälkeen tullaan näkemään kasvupomppu, mutta se ei korvaa aiempia menetyksiä. Heikoin kasvuvaihe jää taakse nyt keväällä, mutta talous jää pyörimään vajaalla teholla niin kauan kuin koronapelot rajoittavat elämää. Vaikka ravintoloita avataan ja jossain vaiheessa matkailukin sallitaan, ei se tarkoita sitä, että ihmiset alkaisivat toimia jälleen kuten ennen pandemiaa. Vasta, kun pelko viruksen leviämisestä helpottaa – joko rokotteen tai ajan myötä – alamme jälleen elää kuten ”vanhaan hyvään aikaan”. Tätä joudutaan kuitenkin vielä odottamaan, ja ennen sitä talous tulee kärsimään suuria kolhuja.

Raha ratkaisee
Miten on mahdollista, että osakkeet ovat rallatelleet samalla, kun taloudessa nähdään hurja romahdus? Ensinnäkin keskuspankkien ja valtioiden poikkeukselliset elvytystoimet ovat rajaamassa taloustuhoja kohtuullisiksi. Lyhyellä tähtäimellä talouden pelastaminen valtion rahoin ja keskuspankin rahoittamana on välttämätöntä, jotta vielä suuremmilta vahingoilta vältytään. Pitkällä tähtäimellä hurja velkaantuminen on ongelma, ja rajoittaa talouskasvua, mutta se on sen ajan murhe. Nyt elvytys on pelastusrengas, joka on estänyt talouden ja varsinkin markkinoiden romahduksen, jota vielä maaliskuun osakerytinässä pelättiin.

Toinen merkittävä tekijä osakenousun takana on se, että maailma on täynnä rahaa, jolle halutaan tuottoa. Jokainen osakelasku finanssikriisin jälkeen on ollut oston paikka. Nytkin näyttää siltä, että oli runsaasti sijoittajia odottamassa osakkeiden halpenemista päästäkseen laittamaan rahojaan tuottamaan. Kun keskuspankit vielä luovat lisärahaa ennennäkemätöntä tahtia, on rahaa enemmän kuin koskaan. Kriisi on vahvistanut entisestään odotusta nollakorkomaailman jatkumisesta, joten tuottometsästys on houkutellut varoja osakkeisiin.

Riskejä riittää
Viime kädessä talous on sijoittajille ja yrityksille tärkeintä. Osakesijoittaja omistaa yritysten tulevat voitot, ja jos talous sakkaa, jäävät voitot toivottua pienemmiksi. Kuten on nähty, markkinat voivat kuitenkin erkaantua taloudesta pitkäksikin aikaa, mutta silläkin on rajansa: paljon heikkenevistä tuloksista voidaan maksaa ja osakkeiden arvostus voi kiristyä. Nyt seuraavan 12 kuukauden tuloksiin perustuva P/E-arvostus (osakkeiden hinta suhteessa tuloksiin) on jo palannut, varsinkin Yhdysvalloissa, takaisin pandemiaa edeltäneelle 15 vuoden ennätystasolle, kun kurssit ovat jo ottaneet kiinni tulospudotuksen. Osakkeet eivät ole alennusmyynnissä.

Sijoittajat arvuuttelevat talouden käännettä, ja pelot ja ahneus vuorottelevat markkinoilla. Riskejä riittää, ja valitettavasti enemmän alaspäin, sillä viime aikojen rallin jälkeen paljon toiveikkuutta on jo osakkeiden hinnoissa. Pidämme salkkumme varovaisina ja osakkeet pienessä alipainossa tällä hetkellä, mutta ailahtelevassa markkinaympäristössä muutoksia voi tulla tiheäänkin tahtiin.

Kehittyvät maat osakesuosikkeina
Osakemarkkinoista suosimme kehittyviä markkinoita. Maiden välillä on suuria eroja, mutta kaiken kaikkiaan koronan suorat vaikutukset niihin ovat vähäisempiä kuin teollisuusmaissa. Sekä palvelusektorin pienempi osuus että länsimaita nuorempi väestörakenne auttavat kehittyviä maita selviämään paremmin epidemiasta. Myös osakkeiden edullisempi arvostus tukee kehittyviä maita.

Korkomarkkinoilla suosimme hyvää hajautusta. Valtionlainat tuovat hajautushyötyä olemattomasta korkotasosta huolimatta. Riskiset korkomarkkinat puolestaan ovat halventuneet selvästi kriisissä. Tuottopotentiaali houkuttelee sijoittamaan niihin, mutta toisaalta taloustaantuma lisää yritysten maksuvaikeuksia, joten vielä ei voi luvata, että oltaisiin selvillä vesillä.

Markkinanäkemys toukokuu 2020

2.4.2020

Itku pitkästä ilosta

Teksti: Lippo Suominen

Lähes 11 vuotta kestänyt osakemarkkinoiden nousuputki tuli viimein päätökseen maaliskuussa koronapandemian romautettua markkinat. Talous painuu taantumaan ympäri maailman, mutta miten syvään ja pitkään on vielä arvailujen varassa. Osakkeiden laskusta huolimatta riskinä on, että suunta on yhä alaspäin, joten pidämme osakkeet alipainossa. Voimakkaita markkinaliikkeitä voi kuitenkin hyödyntää aktiivisessa salkunhoidossa.

 

"On vuosikymmeniä, jolloin ei tapahdu mitään, ja viikkoja, jolloin tapahtuu vuosikymmeniä.” Tämä Vladimir Leninin suuhun laitettu sanonta kuvaa hyvin maailmaa viimeisten parin kuukauden aikana. Yksi pieni virus pisti koko maailman uuteen uskoon juuri silloin, kun luottamus talouteen oli vahvistunut. Nyt maailman tulevaisuuden näkymiä joudutaan katsomaan uudessa valossa.

Myös sijoittajan maailma meni uuteen uskoon maaliskuussa. Osakemarkkinoilla nähtiin historiallisen nopea romahdus, kun maailman osakkeet painuivat pahimmillaan helmikuun huipuistaan 25–30 prosentin laskuun. Sijoittajalle tämä on merkinnyt 11-vuotisen lähes yhtämittaisen nousukauden päättymistä. Nousu oli historiallisen pitkä ja voimakas, ja kuten aina, jossain vaiheessa tulee itku pitkästä ilosta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että edelleen osakkeet ovat tuottaneet lähes 300 prosenttia finanssikriisin jälkeisistä pohjista, joten sijoittaminen on ollut erittäin kannattavaa viime aikojen laskusta huolimatta.

Koronasumussa mennään

Maailman talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat tällä hetkellä. Vielä kuukausi sitten perusarvio koronaongelmista oli, että ne jäävät maltillisiksi ja väliaikaisiksi. Nyt on selvää, että maltillisuus voidaan unohtaa, sillä maailma vajoaa taantumaan tänä vuonna. Talous hyytyy nyt keväällä täysin, mutta miten syvälle mennään ja miten pitkäksi aikaa, on vielä lähinnä arvailujen varassa. Yrityksiltä sataa nyt tulosvaroituksia, sillä vanhat, toiveikkaat näkymät on heitettävä romukoppaan. Harva yritys kuitenkaan uskaltaa tässä kohtaa luvata, mitä tuleman pitää. Kaikki ovat yhtä lailla sumussa maailman kehityksestä: niin poliitikot, yritysjohtajat kuin sijoittajatkin.

Hanskoja ei kuitenkaan voi heittää naulaan, vaan talouden tuki- ja korjaustoimet on aloitettu laajamittaisesti. Keskuspankit ja valtiot ovat käynnistäneet ennennäkemättömän voimakkaat toimet talouden auttamiseksi. Ensisijaisesti pyritään auttamaan yritykset ja ihmiset väliaikaisen talousromahduksen ja lomautusten yli. Tällä pyritään välttämään talouden kurjistumiskierre, jossa konkurssiaalto ajaisi taloutta yhä heikommaksi, mikä puolestaan kaataisi yhä lisää yrityksiä. Samoin yritykset ovat reagoineet kustannusleikkauksilla, lomautuksilla ja osingonjäädytyksillä, jotta päästäisiin pahimman vaiheen yli ja vuoden toisella puolella pystyttäisiin menemään jälleen kohti normaalimpaa.

Alipaino osakkeissa

Osakkeiden pudotus on ollut kova ja nopea. Laskimme osakkeet salkuissamme alipainoon maaliskuun alkupuolella, kun tuli selväksi, että ongelmat ovat luultuja syvempiä. Sen jälkeen osakkeet ovatkin laskeneet voimakkaasti lisää. Tällaisiin pudotuksiin kuuluu kuitenkin myös nopeita pomppuja takaisin päin, kun sijoittajien tunnelmat heittelevät toivon ja paniikin välillä. Vaikka osakkeet päätyivät esimerkiksi USA:ssa maaliskuussa yli 10 prosentin laskuun, nähtiin kuukauden sisällä myös 20 prosentin nousu pohjista. Sen takia salkkujen hallinnointi on ollut erittäin aktiivista, ja osakkeita on kuukauden mittaan ostettu ja myyty markkinoiden heiluntaa hyödyntäen.

Odotukset talouteen ja yritysten näkymiin ovat heikentyneet jo voimakkaasti, mutta silti riski on, että suunta on yhä alaspäin. Pidämmekin osakkeet alipainossa salkuissa. Pandemian pitkittyminen ja leviäminen yhä uusille alueille on myrkkyä taloudelle. Yhteiskuntien suljettuna pitäminen aiheuttaa taloudelle valtaisia vahinkoja, mutta jos tehokkailla rajoitustoimilla saadaan pandemia kuriin, on se silti tehokkain tapa korjata tilanne. Tässä ympäristössä voittaja- ja häviäjämarkkinat vaihtelevat päivästä toiseen, joten emme nosta mitään markkinoita selkeiksi suosikeiksi ennen kuin näkyvyys paranee.

Mistä käänteen merkit?

Pidemmän päälle kriisit ovat yleensä osoittautuneet, jälkikäteen katsottuna, erinomaisiksi osto paikoiksi. Kun synkkyys painuu yli äyräiden, myydään osakkeita ja yrityslainoja lopulta liiankin halvalla. Kukaan ei vain valitettavasti tiedä, missä kohtaa pohja lopulta saavutetaan. Siksi vähittäinen riskisten sijoituskohteiden lisääminen on ollut useimmiten paras strategia.

Osakkeet ovat laskeneet nyt ryminässä pahimmillaan reilut 30 prosenttia, mikä on historiassa vastannut ”normaalin” taantuman aiheuttamaa alamäkeä. Siten selkeään heikkouteen on jo varauduttu. Jos kriisi kuitenkin pahenee äärimmilleen, on osakkeissa yhä laskuvaraa. Finanssikriisissä lasku oli lopulta reilut 50 prosenttia. Laskuja ei kuitenkaan voi suoraan verrata toisiinsa. Finanssikriisi oli rahoitusmarkkinoilta lähtenyt shokki, kun taas tällä kertaa isku talouteen tulee palvelualojen kautta. Hyvää on, että tukitoimiin on ryhdytty nopeasti, mutta ongelmana on, että elvytysvara on vähäisempi kuin aiemmissa kriiseissä.

Viime kädessä kaikki kilpistyy kuitenkin taudin etenemiseen. Sitä mukaa, kun virus häviää, voidaan taloutta avata, ja sitä pienemmiksi vahingot jäävät. Siksi koronalukuja maailmalta seurataan tarkasti. Markkinat kääntyvät ennen kuin talous, joten sijoittajan ei kannata odottaa talouslukujen kasvuun palautumista, vaan pienetkin merkit käänteestä parempaan riittävät sijoittajille, kun tunnelmat ovat riittävän synkät. Siten markkinoilla tullaan näkemään erittäin voimakasta heilahtelua jatkossakin.

Markkinanäkemys huhtikuu 2020

9.3.2020

Ryminä jatkuu

Teksti: Lippo Suominen

Osakemarkkinoiden voimakas lasku lähti uusille kierroksille 9.3.2020, kun koronahuolet saivat kumppanikseen öljyn hinnan romahduksen. Voimakas epävarmuus jatkuu markkinoilla lähiaikoina, kun epäselvyys koronan vaikutuksista ja talouden näkymistä painaa sijoittajatunnelmia. Lähiaikoina markkinoilla voi olla lisälaskua luvassa, mutta pitkän tähtäimen sijoittajalle laskut ovat myös mahdollisuuksia salkun täydentämiseen.

Tämä vuosi on ollut taas sijoittajalle kovaa koulua markkinaheilahteluista. Vielä helmikuun puolivälissä maailman osakemarkkinat paukuttivat uusia ennätyksiä. Pari viikkoa sitten lähdettiin kuitenkin poikkeuksellisen jyrkkään laskuun, joka entisestään kiihtyi maaliskuun alussa, kun koronapelkojen lisäksi öljyn hinta tippui ennätyksellisen nopeasti. Osakkeet ovatkin laskeneet muutamassa viikossa noin 20 prosenttia huipuistaan.

Korona ja ylitoiveikkuus käynnistäjinä
Koronavirus oli laskun käynnistäjä, mutta ei ainoa syy. Osakemarkkinoilla on takanaan poikkeuksellisen pitkä nousujakso, sillä tänään on kulunut 11 vuotta osakkeiden pohjista finanssikriisin jälkeen maaliskuussa 2009. Viimeinen reilu vuosi on ollut erityisen vahvan nousun kautta, joten sijoittajien tunnelmat olivat kohonneet turhankin toiveikkaiksi. Huonoihin uutisiin ei oltu varauduttu, kun korona alkoi levitä, mikä on pahentanut alamäkeä.

Koronavirus ei itsessään kaada maailman taloutta, mutta sen leviämisen ehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet iskevät talouskasvuun. Talousalueiden sulkeminen, matkustusrajoitukset ja muut toimet heikentävät talouskasvua lähikuukausina. Viruksen leviäminen pakottaa yhä useammat maat toimenpiteisiin, joten toivottua nopeaa paluuta normaalikasvuun on turha odottaa. Tällä hetkellä kasvuodotuksia leikataan laajasti. Valitettavasti nyt voidaan tehdä vain ”parhaita arvauksia”, sillä lopullisia vaikutuksia ei kukaan tiedä. Osaltaan tämä johtaa voimakkaaseen spekulointiin, jossa tulee varmasti kauhuskenaarioiden ylilyöntejäkin. Tauti menee ohi jossain vaiheessa, mutta näillä näkymin odotettua vaikeamman kautta.

Öljyn hinta ennätyspudotuksessa
Lisäsytykettä osakesynkistely sai maaliskuun alussa, kun öljyn hinta putosi ennätysnopeasti. Korona- ja taloushuolet ovat painaneet öljyn hintaa, ja siksi odotettiin, että tuotantoa rajoitetaan. Viikonloppuna Venäjä ja Saudi-Arabia yllättäen ilmoittivat jatkavansa tuotantoa täydellä teholla, mikä painoi öljyn hinnan yli 30 % alamäkeen.

Alempi öljyn hinta sinällään on taloutta tukeva tekijä, kun kuluttajilla jää enemmän varoja muuhun käyttöön. Nyt öljyn hinta on kuitenkin niin alhaalla, että sen odotetaan ajavan öljyn tuottajia, niin liuskeöljy-yhtiöitä kuin tuottajamaitakin, talousvaikeuksiin. Siitä pelätään leviävän konkurssiaallon, joka voi rahoitusjärjestelmän kautta keikuttaa koko maailmantaloutta.

Riskit kasvussa
Maailmantalous oli piristymässä ennen viime viikkojen käännettä. Nyt kuitenkin joudutaan arvuuttelemaan koronan ja halvan öljyn vaikutuksia talouteen. Selvää on, että kasvu hidastuu, mutta miten paljon. Riskit globaalista taantumasta ovat kasvaneet. Talous- ja yritysten tuloskasvuennusteita korjataankin lähiviikkoina kovaa tahtia alaspäin.

Hyvä puoli on, että niin keskuspankit kuin valtiotkin ovat jälleen lähteneet tukemaan taloutta. Keinoja on aiempaa vähemmän tarjolla, mutta viranomaiset tulevat tekemään jälleen kaikkensa, mikä vähintäänkin loiventaa laskua. Korot ovat vielä aiemmin ajateltua kauemmin aiempaa alempana. Koronlaskun myötä valtionlainat ovatkin tuottaneet vuoden alussa erinomaisesti, mikä on tasoittanut hajautetun salkun alamäkeä.

Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet ja varsinkin epävarmuus on kasvanut, mikä on myrkkyä osakemarkkinoille. Toisaalta 20 prosentin laskun jälkeen kohtuullinen määrä huonoja uutisia on jo hinnoissa; lievään taantumaan on jo varauduttu. Markkinapaine jatkuu toistaiseksi. Tähän ympäristöön kuuluvat nopeat nousu- ja laskupäivät, kun pelot ja toiveikkuus vuorottelevat. Pysyvään nousuun lähdetään vasta, kun luottamus talouteen kasvaa. Tähän voisi johtaa esimerkiksi tieto koronatilanteen helpottamisesta. Kiinassa tartunnat onkin saatu laskuun, joten se ei ole mahdotonta.

Malttia ryminään
Tässä tilanteessa maltti on valttia. Pitkän tähtäimen sijoittajasta tulee helposti lyhyen tähtäimen sijoittaja, kun paniikkinappula jumittaa pohjaan. Hätämyynnit ovat usein osoittautuneet virheiksi jälkikäteen, tai ainakin niiden jatkeeksi tarvitaan myös hätäostot, kun markkina alkaa jälleen piristyä. Jossain vaiheessa markkinatunnelmat painuvat ylisynkiksi, jolloin pienetkin hyvät uutiset riittävät ylittämään matalat odotukset. Liian usein sijoittaja jää odottamaan sitä ”parempaa ostonpaikkaa” niin pitkäksi aikaa, että sitä ei tulekaan.

Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen sijoittaminen on paras tapa salkunhallintaan. Nousut ja laskut kuuluvat sijoittamiseen. Niitä voi käyttää hyväkseen salkun lisätuottojen saamiseen, mutta se vaatii aktiivisuutta molempiin suuntiin. Pitkän tähtäimen sijoittajan ei kannatakaan liikaa välittää hetkellisestä heilunnasta, vaan pitää kiinni suunnitelmastaan. Hyvä hajautus pehmentää markkinalaskua ja alamäki avaa mahdollisuuksia myös salkun täydentämiseen. Lähiaikojen epävarmuus jatkuu, mutta kaikki alamäet loppuvat aikanaan. Monesti nopeimmat nousut ajoittuvat kovimpien laskujen yhteyteen. Siten kärsivällinen sijoittaja selviää tämänkin kertaisesta ryminästä parhaiten.

3.3.2020

Koronan armoilla

Teksti: Lippo Suominen

Koronavirus painoi osakemarkkinat roimaan laskuun helmikuun lopussa. Epidemia itsessään ei markkinoita romuta, mutta sen leviämisen estäminen hyydyttää taloutta vuoden alussa. Epävarmuus keikuttaa osakkeita jatkossakin, kun koronan seurauksia arvuutellaan. Markkinoilla on tilaa liikkua kumpaankin suuntaan, joten pidämme osakepainon neutraalina heilunnan keskellä.

 

Osakemarkkinat muistuttivat pitkän tauon jälkeen riskeistään helmikuun lopussa, kun koronavirus syöksi markkinat yhteen historian voimakkaimmista viikkotason laskuista. Voimakas lasku yllätti markkinat, sillä vielä edellisinä viikkoina osakkeet nousivat koronauutisista huolimatta. Kaikki kuitenkin muuttui helmikuun viimeisellä viikolla, kun yhtäkkiä pelot taudin leviämisestä ja sen seurauksista säikyttivät sijoittajat.

Laskulle perusteita, mutta mittakaava kysymysmerkki

Korona vaikuttaa selvästi ja negatiivisesti maailman talouteen ja yritysten tuloksiin vuoden alussa, ja siksi markkinoiden laskeminen on perusteltua. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten suuriksi vaikutukset muodostuvat. Nyt osakkeiden hinnat kuvastavat arvioita, joiden mukaan korona aiheuttaa talouteen selkeitä, mutta ohimeneviä heikkouksia. Lähiviikot ja kuukaudet jatketaan arvuuttelua siitä, miten merkittävästi korona lopulta vaikuttaa talouteen. Ratkaisevissa rooleissa ovat viruksen leviäminen ja toisaalta sen estämiseksi tehtävät toimenpiteet. Uutiset ovat ristiriitaisia, sillä Kiinassa uusien tautitapausten määrä laskee jo, mutta toisaalta muualla maailmalla virus leviää edelleen.

Sijoittajille tällainen epävarmuus on myrkkyä. Aiempiin tautiepidemioihin verrattuna markkinoiden reaktio koronaan oli aluksi yllättävän pieni ja sitten yhtäkkiä yllättävän suuri. Tämä kertoo enemmän sijoittajien tunnelmista kuin taudista itsestään. Osakkeet ovat nousseet yli kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen, ja kurssit kohosivat voimakkaasti varsinkin viimeisen vuoden ajan. Siten sijoittajien osakeinnostus virisi jälleen turhan korkeaksi. Monesti sanotaan, että osakkeet menevät liukuportaita ylös, mutta tulevat hissillä alas, kun pitkä, yhtämittainen nousujakso päättyy. Tälläkään kertaa huonoihin uutisiin ei oltu enää varauduttu, ja siten markkinareaktiot nousivat voimakkaiksi. Äkkipysäyksissä kestää aina aikansa ennen kuin tosiasiat ja markkinat kohtaavat.

Koronan jäljet

Todennäköisin skenaario on, että ennen pitkää koronaepidemia alkaa helpottaa. Vaikutukset maailman talouskasvuun ja yrityksille ovat negatiivisia mutta rajallisia. Tällöin osakemarkkinat vähitellen vakautuvat ja voivat hakeutua ylöspäinkin, kun luottamus talouteen palautuu.

Riskinä on, että epidemia muuttuu maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tartuntojen leviäminen pakottaisi laajoihin karantiineihin, jotka hyydyttäisivät talouden. Heikentyvä tuotanto alkaisi vähentää myös kulutusta, mistä syntyisi taantumaan ajava kierre. Tällöin osakkeiden lasku jatkuisi. Sekä valtiot että keskuspankit ovat kuitenkin lähteneet voimakkaisiin elvytystoimiin epidemian vaikutusten minimoimiseksi, ja lisää toimia on luvassa. Viranomaiset eivät voi poistaa koko virusta, mutta ne voivat tukea taloutta ja markkinoita. Korot ovatkin painuneet yhä alemmas maailmalla. Jos epidemia alkaisi talttua esimerkiksi koronalääkkeen löytyessä, osakkeissa voi olla edessä reipaskin helpotusralli, kun sijoittajat ryntäisivät jälleen ostamaan halventuneita osakkeita.

Neutraali osakepaino

Tällaisessa ympäristössä sijoittajan hermot ovat koetuksella. Markkinoilla on yhtenä päivänä osto- ja toisena myyntipaniikki, ja osakkeet pomppivat edestakaisin. Luotettavaa tietoa virustilanteesta ja sen kehityksestä on vaikea saada, ja siksi kaikkiin huhuihin tartutaan kärkkäästi. Sijoittajalle on tärkeintä pitää pää kylmänä.

Meillä sijoittajilla on takanamme erinomaisia tuottoja viime vuosilta. Ajoittaiset markkinalaskut ovat osa sijoittamista. Helmikuun osakealamäki on erinomainen muistutus tarpeesta hajauttaa omaa sijoitussalkkua sekä eri omaisuuslajeihin että ajallisesti. Valtionlainat ovat tuoneet tuottoja salkkuun osakkeiden pettäessä. Toisaalta jakamalla ostot pidemmälle ajalle välttää sen, että pistäisi kaikki rahat kiinni markkinahuipulla.

Koronaviruskaan ei ole maailman loppu. Ennen pitkää epidemia helpottaa. Voimakkaan markkinaheilunnan keskellä liiallinen hätiköinti osoittautuu usein virheeksi. Näemme nytkin markkinoilla tilaa liikkeille sekä ylös- että alaspäin koronan etenemisestä riippuen, joten neutraali, pitkän aikavälin suunnitelman mukainen osakepaino toimii tässä tilanteessa hyvin, kunnes nähdään, miten nopeasti korona ja sen vaikutukset saadaan kuriin. Vähitellen osakkeita voi lisätä salkkuun markkinoiden heikkoutta hyväksikäyttäen, mutta kannattaa varautua siihen, että ajoittaisia takapakkeja on luvassa.

Markkinanäkemys helmikuu 2020

5.2.2020

Virustesti

Teksti: Lippo Suominen

Jälleen kerran, kun markkinatilanne näytti selkeältä, saatiin yllätys sotkemaan sijoittajien tunnelmia. Koronavirus on painanut markkinoita laskuun Kiinan johdolla. Epävarmuus ja heilunta jatkuvat, kunnes taudin leviäminen saadaan aisoihin. Pidämme osakkeet neutraalissa heiluvassa ympäristössä, mutta nostimme tammikuussa Euroopan osakkeet ja yrityslainat ylipainoon.

Viime vuosikymmeninä on saatu tottua erilaisiin sairausepidemioihin, kuten lintuinfluenssaan, SARSiin, ebolaan ja niin edelleen. Joka kerta ne ovat säikäyttäneet ja niiden on pelätty leviävän hallitsemattomasti. Toistaiseksi epidemiat on kuitenkin kerta toisensa jälkeen saatu melko nopeasti aisoihin, jolloin kuolonuhrit ja vahingot maailman taloudelle ja markkinoille ovat jääneet rajallisiksi.

Tammikuussa esiin noussut koronavirus on nyt vuorostaan herättänyt sijoittajien huolet ja painanut osakkeet alamäkeen kuukauden puolivälin jälkeen. Jälleen kerran sijoittajien ongelma on, että kukaan ei tiedä, miten tauti tulee etenemään. Historian oppien perusteella tilanne heikkenee ennen kuin kääntyy parempaan, mutta todennäköisesti pahimmat pelot vältetään jälleen. Sijoittajalle epävarmuus aiheuttaa sydämen tykytyksiä ja markkinoiden heiluntaa. Emme lähde tässä vaiheessa arvailemaan minä päivänä tilanne selkiytyy, vaan pidämme osakkeet neutraalipainossa suosituksissamme.

Toisaalta, toisaalta
Koronaviruksen vaikutuksien arvioiminen on erittäin hankalaa. Lähinnä voidaan hakea vertailukohtia SARS-viruksesta, joka iski Kiinaan vuonna 2003. Tämän hetken tietojen valossa korona leviää nopeammin, mutta kuolleisuus on puolestaan matalampaa. Hyvää on, että nyt virukseen on reagoitu nopeasti, kun Kiinassa matkustusta on rajoitettu, tehtaita pidetään kiinni ja kaupunkeja on suljettu. Siten leviämistä pyritään estämään tehokkaasti. Haasteita puolestaan tuo se, että maailma on globalisoitunut voimakkaasti 15 vuoden aikana, jolloin yhden alueen ongelmat leviävät helposti maailmanlaajuisesti. Kiinan merkitys maailman taloudelle on moninkertaistunut 2000-luvulla. Nyt on jo selvää, että varsinkin Kiinan talouskasvu tulee kärsimään, mutta mittakaava on vielä hämärän peitossa.

Toistaiseksi koronavirus hallitsee otsikoita ja markkinaliikkeitä, mutta heilunta on vielä ollut maltillista kuten VIX-indeksistäkin huomataan. Virus nousi nopeasti markkinatietoisuuteen, mutta se voi se myös painua nopeasti unholaan. Markkinoiden virustesti voikin jäädä lyhytaikaiseksi, jos joko taudin leviäminen taittuu piakkoin tai virukseen onnistutaan löytämään hoitokeinoja. Tällöin markkinoilla nähtäisiin pikainen helpotuspomppu, jonka jälkeen katseet siirtyisivät muualle. Toisaalta, jos virustilanne jatkaa pahenemistaan ja maailmalle leviämistään, voi sijoittajiin iskeä paniikki, mikä painaisi markkinat vielä reippaampaan alamäkeen. 

Maltillista, mutta kallista kasvua
Sijoitusmarkkinoiden näkymät ilman koronaviruksen vaikutuksia ovat kahtalaiset. Maailman talouskasvu on vakautumassa maltilliselle tasolle ja yritysten tulokset ovat kääntymässä pieneen kasvuun viime vuoden paikallaan junnaamisen jälkeen. Kovin vauhdikkaaksi kasvua ei saada, mutta maltillinen, luotettava kasvu, riittäisi sijoittajille, kun korot ovat nollissa.

Toisaalta osakkeiden arvostus on paikoitellen korkeimmillaan sitten vuosituhannen taitteen IT-kuplan. Siten paljon hyvää on jo hinnoissa, ja tilaa kasvupettymyksille ei ole. Sijoittajien tunnelmat olivatkin nousemassa jo ylitoiveikkaiksi vuoden alussa, kunnes korona painoi intoa jälleen alas. Markkinoiden perustekijöihin perustuva nousuvara on rajallinen tässä ympäristössä, mutta kohtuullisetkin uutiset riittäisivät houkuttelemaan sijoittajia tuottometsästykseen osakkeista.

Eurooppa ja yrityslainat ylipainoon
Tuottoeroja riittää tässäkin ympäristössä. Lähdimme vuoteen Suomi-osakkeita ylipainottaen, mutta laskimme niiden osuuden neutraaliin tammikuun lopulla, kun Suomi kiri viime vuoden takamatkaansa kiinni kauppasotahelpotuksen ja yleisen tulostoiveikkuuden nousun myötä. Samalla kuitenkin arvostus kiristyi jälleen. Tulosepävarmuus jatkuu mm. lakkokevään myötä, joten helppoja ylimääräisiä tuottoja Suomesta ei ole enää tarjolla. Ylipainoon nousivat Euroopan osakkeet. Euroopan taloudessa on merkkejä vähittäisestä piristymisestä, mitä maailman kaupan näkymien paraneminen auttaa. Arvostukseltaan Eurooppa on edullinen, joten odotamme sijoittajien etsivän sieltä tuottoja alueen osakkeiden jäätyä jälkeen muiden markkinoiden vauhdista.

Korkopuolella odotamme vaisua tuottovuotta. Matalariskisten korkomarkkinoiden joukossa haemme lisätuottoja nostamalla vakavaraiset yrityslainat ylipainoon, ja vähentämällä rahamarkkinasijoituksia, joiden tuotto jää varmuudella tänäkin vuonna olemattomaksi. Yrityslainoja tukee matalana pysyvä yleinen korkotaso, yritysten hyvä maksuvalmius ja Euroopan keskuspankin osto-ohjelma, joka takaa lainoille kysyntää korkotasosta riippumatta.

Markkinanäkemys helmikuu 2020

3.1.2020

Vuodet eivät ole veljiä keskenään

Teksti: Lippo Suominen

Sijoittajalla on takanaan erittäin tuottoisa vuosi ja vuosikymmen. Uudelle vuosikymmenelle lähdetään samanlaisessa ympäristössä kuin vanha vietettiin, eli talouskasvu on kädenlämpöistä, yritykset ovat talouden vahvin lenkki ja keskuspankkielvytys pitää korot alhaalla. Odotukset ovat kuitenkin kohonneet, mikä rajoittaa osakkeiden riemukulun entisellä tahdilla jatkumista, joten lähdemme vuoteen neutraalilla osakepainolla.

2010-luku, mukaan lukien vuosikymmenen viimeinen vuosi, oli sijoittajan kulta-aikaa. Osakemarkkinat nousivat läpi 10-vuotiskauden. Lopulta maailman osakkeiden euromääräinen tuotto oli kaikkiaan 213 prosenttia eli keskimääräinen vuosinousu oli 12 prosenttia. Osakkeiden vuosikymmenelle saatiin vielä erinomainen päätös, sillä viime vuoden lähes 30 prosentin osakeralli oli poikkeuksellisen kova jopa tuolle ajanjaksolle.

Kannattaa huomioida, että osakesijoittaja ei ole ainoa, jolla on takanaan tuottoisa vuosikymmen. Korkojen jatkuva painuminen siivitti joukkolainojen tuottoja. Euroalueen valtionlainoista jäi viime vuosikymmeneltä käteen yli 50 prosentin tuotto ja riskisemmistä high yield -yrityslainoista 115 prosentin tuotto. Myös kiinteistöjen ja metsien hinnat nousivat reippaasti. Oikeastaan ainoa sijoituskohde, jolla ei päässyt tuottojuhliin mukaan, olivat rahamarkkinat ja pankkitalletukset. Niistä kouraan jäi koko vuosikymmeneltä vain parin prosentin vaivanpalkka.

Vieläkö kymmenen vuotta samaa?

Uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä sijoitusympäristö näyttää monessa suhteessa samalta kuin 2010-luvun toteuma – talouskasvu maailmalla on kohtuullista, korot ovat alhaalla ja politiikassa on riskejä. Samanlaiseen sijoittajan riemukulkuun kuin menneellä vuosikymmenellä on kuitenkin vaikea päästä. Osittain siksi, että niin paljon osakemyönteisiä asioita on jo tapahtunut, ja toisekseen siksi, että, kun odotukset ovat koholla, ei vastaavanlaisia myönteisiä yllätyksiä enää saada aikaiseksi. Vuonna 2009 finanssikriisin jälkimainingeissa odotukset olivat erittäin synkät, kun taas nyt luottamus näkymiin on selvästi parempi, ja sitten markkinat eivät ole enää alennusmyynnissä. Miltä markkinoiden eri perustekijät sitten näyttävät uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä?

Talous
Vuosikymmen ilman taantumaa on poikkeuksellista. 2020-luvulla taantuma varmasti saadaan jossakin kohtaa, mutta hyvä uutinen on, että välittömän taantuman uhka on markkinoilla jälleen helpottanut. Kaiken kaikkiaan 2020-luku tulee olemaan vähitellen hidastuvan talouskasvun aikaa. Syntyvyyden heikkeneminen ei ole vain Suomi-ilmiö, vaan väestön vanheneminen on maailmanlaajuista, ja se hidastaa kasvua jatkossa. Viime vuosikymmeninä talouskasvua on paljolti pidetty yllä velkavetoisesti, mutta nyt velkatasot ovat jo korkealla, joten samanlaista lisätukea on vaikea saada. Kasvu ei ole romahtamassa kuin ehkä väliaikaisesti taantumassa jossain vaiheessa, mutta kovin ripeäksi kasvua ei myöskään saada.

Yritykset
Yritykset ovat olleet maailmantalouden suuria voittajia tällä vuosituhannella. Kohtuullinen talous, globalisaatio, alhainen verotus, matalat palkankorotukset, alhaiset korot ja monet muut seikat ovat kerta toisensa jälkeen sataneet yritysten laariin. Myös alkavalle vuosikymmenelle yritykset lähtevät vahvassa kunnossa, mutta tulosten parantaminen on entistä hankalampaa. Globalisaation huippu on ohitettu ja protektionismi nostaa monin paikoin päätään. Protektionismi on taloudelle, mutta erityisesti yrityksille myrkkyä, sillä se rajoittaa niiden toimintaa – sekä estää myyntiä että lisää kustannuksia. Kasvava protektionismi onkin sekä yritysten että talouden suuri uhkakuva uudella vuosikymmenellä. Muista uhkista, kuten verotuksen kiristymisestä, palkkojen noususta ja inflaatiosta, ei edelleenkään ole merkkejä, joten yritysten tuloskunto on toistaiseksi vahva, vaikka kasvutahti hidastuu.

Keskuspankit
2010-luvun suuri muutos sijoittajien maailmassa oli korkotason romahdus globaalisti. Keskuspankkien megaelvytys on painanut korot superalas, mikä on tukenut osakkeita montaa kautta. Talouden piristyminen, matalat rahoituskustannukset, heikot vaihtoehtoiset tuotot ja runsas likviditeetti ovat kaikki kirittäneet osakkeiden nousua. Korot ovat nyt kuitenkin niin alhaalla, että samanlaista korkojen laskusta tulevaa lisähyötyä osakkeille ei ole saatavissa. Toisaalta korkojen merkittävää nousua on vaikea nähdä, joten ne eivät myöskään käänny osakkeiden vastatuuleksi tulevallakaan vuosikymmenellä. Suhteessa olemattomiin korkoihin osakkeet ovatkin yhä houkuttelevia. Jonain päivänä korot nousevat, mutta odottavan aika on pitkä, kuten Japanin jo 30 vuotta nollassa olleet korot osoittavat.

Odotukset
Iso ero viime vuosikymmenelle lähtöön on sijoittajien odotuksissa. Kymmenen vuotta sitten elettiin vielä finanssikriisin jälkitunnelmissa, ja koko ajan pelättiin, milloin talous pettää jälleen. Tuo varovaisuus voikin olla yksi selittäjä sille, miksi taantumaa ei ole tullut ja markkinat ovat nousseet niin pitkään. Yleensä nousukausi loppuu liialliseen hyvänolon tunteeseen ja holtittomaan riskinottoon. 2010-luku oli varovaisuuden aikaa, mikä rajoitti ylilyöntejä. Nyt 2020-luvulle lähdetään sijoittajien parissa paljon luottavaisemmissa tunnelmissa. Viimeiset kymmenen vuotta odotukset ovat olleet matalalla ja osakkeiden arvostus maltillinen, mutta vähitellen odotukset ovat nousseet ja arvostus kiristynyt, mikä tekee osakkeiden noususta haavoittuvampaa.

Maltillisempaa menoa

Uuteen vuoteen ja vuosikymmeneen lähdetään kohtuullisista asemista. Lähiaikojen taantuma- ja romahduspelot ovat helpottaneet, mutta toisaalta markkinoiden voimakkaan nousun myötä odotukset ovat kääntyneet monin paikoin jo haastavankin positiivisiksi. Salkuissamme osakkeet ja korot ovat neutraalipainotuksessa uuteen vuoteen mentäessä.

Hyvien kauppasotauutisten jälkeen markkinoiden ensimmäinen testi on luvassa tammikuussa yritysten tuloskauden alkaessa. Silloin saamme ensi tuntumaa siihen, onko yrityksillä aineksia toivottuun tulosparannukseen, jollaista tarvittaisiin markkinanousun jatkumiselle. Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit ovat toinen aihe, joka hallitsee keskusteluja tänä vuonna. Markkinoilla riittää siten jälleen vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Osakemarkkinoista suosikkimme on viime vuonna muista hieman jälkeen jäänyt Suomi. Joulukuussa näimmekin jo Helsingin pörssin kirivän vahvasti syksyn alakulon jälkeen. Reippaat osingot ja maltillistunut arvostus houkuttelevat Helsinkiin, joka hyötyy myös selvästi maailman talousnäkymien vakautumisesta. Japani puolestaan pysyy poissa salkuistamme talouden tökkiessä ja valuutan heilutellessa tuottoja.

3.12.2019

2020 – jatkoajan jatkoaika?

Teksti: Lippo Suominen

Mennyt vuosi on jälleen opettanut, että osakemarkkinoiden nousu ei helpolla hyydy. Vaisukin uutisvirta on riittänyt nostamaan markkinoita, kun odotukset ovat olleet alhaalla. Ensi vuonna on luvassa lisää maltillista talouskasvua, mutta se ei enää siivitä osakkeita samanlaiseen lentoon, kun toiveikkuuskin on kohonnut. Suuntaamme uuteen vuoteen neutraalissa osakepainossa.

 

Vuonna 2019 osakemarkkinoiden nousu on ollut poikkeuksellisen vahvaa. Täytyy kuitenkin muistaa, millaisista lähtökohdista vuoteen startattiin. Viime vuoden lopussa osakkeet laskivat kovaa, kun taantumapelot ja erilaiset riskit valtasivat sijoittajien mielet. Vaikka niin talous kuin yritysten tulokset ovat kehittyneet vaisusti, ei mikään viime talven isoista riskeistä ole toteutunut, ja siten taantumapelot ovat vähitellen hälvenneet. Sijoittajien helpotuksen huokaus onkin vuoden mittaan siivittänyt osakkeita voimakkaaseen nousuun.

Uuteen vuoteen 2020 suunnatessa talousodotukset ovat pitkälti samanlaiset, joita tämä vuosi toi tullessaan. Luvassa olisi siis maltillista kasvua. Kohtuullisen uutisvirran markkinavaikutuksessa on kuitenkin suuri ero. Kun vuosi sitten pelot hallitsivat sijoittajien mieliä, olivat kohtuullisetkin uutiset odotuksia parempia. Nyt odotukset ovat korkeammalla, joten samalla talouskehityksellä ei päästä enää vastaavaan nousukiriin. Odotukset talouden kehityksestä tukevat edelleen osakkeita, mutta parantuneiden odotusten ja kiristyneen arvostuksen myötä osakkeiden kehitys on ailahtelevampaa ja tuotot jäävät selvästi alemmiksi.

Lisäksi riskit ovat yhä koholla. Taloussuhdanne suuntaa jo reilusti toiselle vuosikymmenelle, joten sen herkkyys takaiskuille on kasvanut. Pidämmekin osakkeet neutraalipainossa salkuissamme odottaessamme maltillisia tuottoja ja heiluvia kursseja. Vuoden 2020 sijoituspolut voivat kuitenkin kääntyä eri suuntiin, joten sijoittajan on oltava valppaana. Ohessa ensi vuoden markkinakulkuvaihtoehtoja, jotka voivat kääntää osaketuotot jälleen yllätysvahvoiksi tai vaihtoehtoisesti syöstä markkinat viimein alamäkeen.

Perusskenaario – jatkoajan jatkoaika

Voimakkaat elvytystoimet niin valtioilta kuin varsinkin keskuspankeilta pelastivat tämän vuoden talouskehityksen. Ensi vuonna onkin luvassa jatkuvaa elvytystä, kun talouden pyörät pidetään pyörimässä vaikka väkisin. Poikkeuksellisen pitkä talouden kasvukausi saa siis edelleen jatkoa – suhdanne on jo jatkoajan jatkoajalla. Yritykset eivät kuitenkaan saa nauttia talouden vakaudesta täysimääräisesti, sillä yritysten tulosmarginaalit kiristyvät vähitellen palkkojen ja muiden kustannusten noustessa. Siksi tuloskasvu jää matalaksi.

Pienikin tuloskasvu kuitenkin tukee osakkeita, kun korkopuolen tuotot jäävät olemattomiksi. Sijoittajat metsästävät tuottoja osakkeista, mutta markkinat alkavat olla jo kalliita varsinkin Yhdysvalloissa, jolloin pienemmätkin pettymykset keikuttavat kursseja välillä alaspäin. Politiikka pysyy otsikoissa USA:n presidentinvaalit etunenässä, mutta sen markkinavaikutukset ovat vähäisempiä, kun sijoittajat ovat jo kyllästyneet politiikasta jankkaamiseen. Ajoittaisia säikähdyksiä se kuitenkin aiheuttaa. Kokonaisuutena sijoittajan vuosi jää vaisuksi, kun tuottotasot laskevat tästä vuodesta kautta linjan.

Hyvä skenaario – kuplan rakentamista

Hyvässä skenaariossa talouden uhkien helpottaminen saa sijoittajat innostumaan markkinoista toden teolla. Talouskasvun pienikin kiihtyminen yhdistettynä keskuspankkien superelvytykseen luo hyvät ainekset osakekuplan rakentamiseen. Pitkä nousukausi ja jälleen tänä vuonna koettu pelkojen helpottaminen saa sijoittajat vähitellen yliluottavaisiksi. Kun aiemmatkin ongelmat on ratkottu, ja osakkeet ovat nousseet kerta toisensa jälkeen, niin käy jatkossakin. Tämä loisi pohjan aidon, perinteisen osakekuplan luomiseen. Kuplien hyvä puoli on se, että niitä on kiva rakentaa, kun tuotot ovat erinomaiset. Huono on taas se, että kun ne puhkeavat, on jälki rumaa. Talouskasvu ensi vuonna tuskin kiihtyy koville kierroksille, mutta osakemarkkinat voivat kiihtyäkin, jos tuottointo iskee sijoittajiin.

Huono skenaario – sittenkin taantuma

Kevään taantumapelot eivät johtaneet tänä vuonna taantumaan, koska ongelmat rajautuivat lopulta teollisuuteen ja maailmankauppaan, kun taas kuluttaja porskutti yhä vahvasti. Ensi vuoden suurimpia riskejä on, että teollisuuden ongelmat alkavat heikentää työllisyystilannetta ja kulutus hyytyy. Siitä seuraava kierre voisi painaa talouden taantumaan eri puolilla maailmaa. Tähän asti keskuspankit ja valtiot ovat elvytyksillään ja velkaantumisen kasvattamisella onnistuneet kerta toisensa jälkeen pelastamaan talouden, mutta nyt pelastuskeinot alkavat olla vähissä. Taantuma olisi myrkkyä osakemarkkinoille, jotka syöksyisivät voimakkaaseen laskuun, kun taas valtionlainat tuottaisivat hyvin rahan hakeutuessa hinnasta riippumatta turvasatamiin. Tämä uhkakuva oli sijoittajilla mielessä, kun lähdettiin tähän vuoteen, mutta nyt sen todennäköisyys on selvästi vähentynyt. Taantumapelkojen uusi herääminen ei ole poissuljettua, mutta näyttää siltä, että niitä on lykätty taas kauemmas tulevaisuuteen. Ehkä niitä murehditaan taas ensi vuoden lopulla?

5.11.2019

Ei hyvä, mutta pelättyä parempi

Teksti: Lippo Suominen

Kun odotukset ovat tarpeeksi alhaalla, riittää vaisukin uutisvirta sijoittajalle. Tämä on pitkälti ollut markkinoiden tilanne tänä vuonna. Matalien korkojen aikakaudella sijoittaja ei tarvitse vahvaa kasvua, vaan jo pahimpien pelkojen helpottaminen riittää tukemaan osakemarkkinoita. Maailmantalouden riskit ovat vähitellen vähentyneet, joten nostamme osakkeet neutraalipainoon salkuissamme. 

Lokakuu oli jonkinasteinen helpotuksen kuukausi sijoittajille. Politiikan saralla otettiin pieniä edistysaskelia, eikä vuoden kolmannen neljänneksen tuloskausi tuottanut pelättyjä pettymyksiä. Vaikka talousuutiset olivat ailahtelevia, ei merkkejä välittömästä taantuman uhasta ilmaantunut. Kuukauden alussa osakkeet hakivat vielä vauhtia alemmista kursseista, mutta päätyivät lopulta pieneen kiriin kuukauden lopulla, kun uutisvirta piristyi. Euron vahvistumisen myötä tuotot maailmalta jäivät kuitenkin varsin maltillisiksi.

Vaisukin riittää

Tähän vuoteen lähdettiin huolestuneissa tunnelmissa viime vuoden lopun jyrkän laskun jälkeen. Vuosi ei ole tuonut mukanaan erityisen hyviä uutisia, mutta ei myöskään isoja pettymyksiä. Maailmantalouden kasvuvauhti on hidastunut laaja-alaisesti ja yritysten tuloskasvu on hyytynyt. Kasvun hiipuminen on kuitenkin kaikista riskitekijöistä huolimatta jäänyt rajalliseksi. Yksittäisissä maissa on esiintynyt selviä ongelmia, mutta maailmantalouden jätit Kiina ja USA porskuttavat edelleen eteenpäin, vaikka niidenkin kasvutahti on hiipunut.

Talouden näkymät ovat vähitellen vakautumassa, ja taantumapelot ovat siirtymässä kauemmas tulevaisuuteen. Teollisuuden heikkous on painanut taloutta tänä vuonna, mutta selkein hidastuminen on helpottamassa. Palvelusektori on puolestaan kulutuksen vetämänä pitänyt pintansa. Lisätukea talous on saanut keskuspankeilta ja valtioilta, jotka ovat puskeneet edelleen uutta elvytystä. Vaikka teho onkin hiipunut, elvytys vakauttaa kasvua.

Yrityksille tämä vuosi ollut haastava, kun kysynnän vaisuus ja raaka-aineiden hintojen lasku yhdessä kasvavien kustannuspaineiden kanssa ovat painaneet tuloskasvun nolliin. Tuloskasvun pohjat ovat kuitenkin jäämässä taakse. Kovin ripeäksi tulostahti ei kiihdy maltillisen talouden ympäristössä, mutta merkittävään laskuun tarvittaisiin taantumapeikkojen uutta heräämistä.

Politiikka on poliitikkojen käsissä

Politiikka on ollut koko vuoden markkinoiden isoimpia uhkakuvia. Yleisesti on varauduttu huonoihin uutisiin politiikan saralta. Lokakuu kuitenkin osoitti, että pakon edessä poliitikotkin voivat saada aikaan edistysaskelia, tai ainakin välttää tilanteen heikkenemisen. Briteissä EU-erossa saatiin uusi sopimusehdotus, joka ei saanut parlamentin hyväksyntää, mutta johti uusiin vaaleihin joulukuussa. Lopullista ratkaisua Brexitille saadaan yhä odottaa, mutta toisaalta riskit sopimuksettomasta erosta ovat myöskin vähentyneet.

Kauppasodassa puolestaan edetään kohti välirauhaa. Talouskasvun heikkeneminen ja ensi vuoden presidentinvaalien läheneminen luovat USA:lle ja Kiinalle paineita saada kauppatilanne vakautumaan. Kauppasodan käänteitä saadaan ihmetellä vielä tulevinakin vuosina, mutta jo se, että tilanne ei pahene lähiaikoina rauhoittaa sijoittajien mieliä. Poliitikot voivat saada (hyviäkin) päätöksiä aikaan, kun paine on riittävän suuri.

Osakkeet neutraaliin painoon

Kaiken kaikkiaan kulunut vuosi on mennyt riskien välissä navigoidessa. Pahat törmäykset on kuitenkin vältetty. Jatkossakaan ei olla selvillä vesillä, mutta tiettyä helpotusta tilanteeseen on nähtävissä. Nostamme osakkeet neutraalipainoon salkuissamme markkinanäkymien muututtua aiempaa tasapainoisemmiksi. Vahvaa nousua osakkeissa on vaikea nähdä niin kauan kuin talous- ja tuloskasvu pysyvät hitaina, mutta toisaalta laskupaineet ovat helpottaneet. Osakepuolella Suomi jatkaa suosikkinamme. Tuloskausi on saanut Suomessa aikaan isoja otsikoita yksittäisten yritysten takia, mutta kokonaisuudessaan tulokset olivat lähellä odotuksia. Helsingissä osinkotuotto on edelleen vahva ja odotukset monin paikoin alas poljettuina, joten kotimaiset osakkeet tarjoavat mahdollisuuksia.

Korot pysyvät alhaalla, vaikka lasku näyttääkin toistaiseksi loppuneen, joten korkopuolelta on turha odottaa kovin kummallisia tuottoja. Riskien helpottaminen näkyy myös korkopuolella, jossa nostamme riskiset korkomarkkinat neutraalipainoon. Kaikkein vähäriskisimmiltä, ja vähätuottoisimmilta, markkinoilta eli valtionlainoista ja rahamarkkinoilta puolestaan vähennämme sijoituksia.

2.10.2019

Syystunnelmissa

Teksti: Lippo Suominen

Syksy on se aika vuodesta, kun kauniit aurinkoiset päivät ja rankkasateet vuorottelevat viikosta toiseen. Auringon paisteessa herää toivo kesän ikuisesta jatkumisesta, mutta vähitellen kelit viilenevät ja päivät pimenevät. Myös osakemarkkinoilla eletään syystunnelmissa, joissa toivo ja huolet vuorottelevat, mutta pikkuhiljaa näkymien heikkeneminen painaa markkinatuottoja. Pidämme osakkeet alipainossa, sillä markkinat ovat vielä turhan toiveikkaita.

Vuosi sitten syyskuun lopussa sijoittajien tunnelmat olivat hyvät. Korot nousivat talousnäkymien parantuessa ja kauppasodankin oletettiin olevan nopeasti ohi. Lokakuu kuitenkin muutti tuolloin tunnelmat. Osakkeet laskivat voimakkaasti pari kuukautta, kun taantumahuolet pääsivät valloilleen. Huolet olivat kuitenkin ennenaikaisia. Joulun jälkeen markkinat lähtivät kovaan nousuun, jota kesti kevään ajan. Toukokuun jälkeen markkinat ovat lähinnä sahanneet ylös ja alas otsikoiden heiluttelemina.

Mitä sijoittajalle sitten on jäänyt näistä 12 kuukaudesta käteen? Euroissa mitattuna osakkeet ovat tuottaneet vajaat kymmenen prosenttia. Siitä suurin osa kuitenkin selittyy valuuttakursseilla. Euro on heikentynyt, joten todellisuudessa osakkeet ovat nousseet vain parisen prosenttia. Suomessa osakkeet ovat jopa alempana kuin vuosi sitten. Siten tämän vuoden alun markkinarallista huolimatta viimeiset 12 kuukautta eivät ole kokonaisuudessaan olleet mitään sijoittajan juhlaa. Varsinainen markkinoiden yllätysvoittaja ovat olleet valtionlainat. Korkojen valuttua yhä alemmas, joukkolainat ovat tuottaneet kaksinumeroisia prosentteja.

Mitäs nyt?

Maailman talouden paras veto on jäänyt taakse, ja nyt kysymys kuuluu, miten paljon kasvu heikkenee. Sijoittajan on tässä ympäristössä turha odottaa jättipotteja. Korkojen painuttua historiallisen alas joukkolainojen tuottomahdollisuudet ovat vähäisiä. Noustakseen reippaasti osakkeet puolestaan tarvitsisivat myös talouden kasvunäkymien parantumista, mitä ei ole luvassa.

Osakesijoittajien tunnelmat ovat ristiriitaiset. Markkinoiden näkymistä ollaan laajasti huolissaan. Kasvun heikkeneminen ja huonot uutiset politiikasta eivät ole jääneet keneltäkään huomaamatta. Huonot uutiset eivät ole kuitenkaan riittäneet painamaan markkinoita laskuun kahdesta syystä. Ensinnäkin uutiset eivät ole olleet riittävän heikkoja. Vasta pelot globaalista taantumasta veisivät markkinoiden pohjan pois. Pelkkä kasvun hidastuminen ei aja osakkeita pidempiaikaiseen laskuun, kuten on nähty monta kertaa finanssikriisin jälkeen. Toisekseen rahaa on maailmalla paljon, ja sille halutaan tuottoa. Nollakoroista tuottoa ei pidemmän päälle ainakaan tule, joten osakkeille riittää vankkaa perustavanlaatuista kysyntää. Siten pienetkin valonpilkahdukset syyspimeillä ovat riittäneet houkuttelemaan ostajia. Kerta toisensa jälkeen ilo on kuitenkin jäänyt lyhyeksi, kun syyssateet ovat iskeneet talouspettymysten tai uusien kauppasotahaastojen myötä.

Tulokset avainasemassa

Tunnelmat heiluttavat kursseja lyhyellä aikavälillä, mutta viime kädessä talous ja tulokset ohjaavat markkinoita. Molemmat ovat tuottaneet pieniä pettymyksiä tänä vuonna, mutta toistaiseksi on kuitenkin pysytty kasvussa. Seuraava testi on vuorossa lokakuussa, kun vuoden kolmannen neljänneksen tuloskausi käynnistyy. Yritysten odotetaan kertovan nollan pintaan jäävistä kasvulukemista, mutta ratkaisevampaa on, mitä yritysjohto kertoo tulevista näkymistä. Tähän asti toiveissa on ollut, että ensi vuonna tuloskasvu elpyy, mutta noita odotuksia joudutaan korjaamaan alaspäin. Tulospettymyksiä on luvassa, mikä heiluttaa osakkeita.

Kaiken kaikkiaan osakkeiden syysnäkymät eivät ole kirkastuneet. Myrskyt on vältetty, mutta vähittäinen heikkeneminen jatkuu, vaikka keskuspankit ovatkin toimillaan yrittäneet pönkittää markkinoiden luottamusta. Pidämme osakkeet alipainossa suosituksissamme. Jotta lähtisimme nykyistä voimakkaammin riskipitoisemmille markkinoille, tarvitsisimme selkeämpiä merkkejä talouden vakautumisesta ja riskien hälvenemistä, esimerkiksi kauppasodan taukoamisen muodossa.

Toisaalta suosittelemme välttämään liiallista synkistelyäkin. Kuten on nähty, nollakorkomaailmassa jo kohtuullinenkin kasvu riittää sijoittajille, joten voimakas riskien välttäminen voi myös tulla kalliiksi. Hyvä hajautus onkin sijoittajan paras vakuutus.

Suomi osakesuosikki

Osakemarkkinoiden sisällä nostimme viime kuussa Suomen suosikiksemme. Helsingin pörssi on jäänyt selvästi jälkeen maailman markkinoista talousherkkyytensä ja yhtiörakenteensa takia. Jatkossakaan Suomi ei ole turvasatama, vaan maailmantalous heiluttaa Helsingin pörssiä. Paljon epävarmuutta on kuitenkin jo hinnoiteltu osakekursseihin ja osinkotuotot ovat nousemassa poikkeuksellisen korkeiksi, joten Suomi tarjoaa myös mahdollisuuksia.

Korkopuolella olemme laskeneet riskinottoa entisestään. Korkojen painuttua alas on korvaus riskinotosta valunut liian vähäiseksi. Siksi alipainotamme kaikkien riskisimpiä korkomarkkinoita. Matalien tuotto-odotusten ympäristössä pyrimme tasaamaan salkkujen tuottoheilahteluja suosimalla rahamarkkinoita ja valtionlainoja.

5.9.2019

Narulla työntämisen haasteet

Teksti: Lippo Suominen

Kun markkinoiden odotukset ovat tarpeeksi alhaalla, voivat jo vähän vähemmän huonot uutiset nostaa osakkeita. Kunnes taas uhkat ja riskit nostavat päätään, ja markkinat painuvat uuteen laskuun. Tämä on ollut ja pysyy markkinoiden teemana. Pidämme osakkeet alipainossa, koska käännettä talouskasvun vahvistumiseen ei näy ja riskit pysyvät suurina. Suomalaiset osakkeet nostetaan salkuissamme ylipainoon niiden jäätyä tänä vuonna muista markkinoista jälkeen.

Elokuu palautti kaikki vuoden alun teemat markkinoille. Kauppasota lähti jälleen uusille kierroksille, kun Kiina vastasi Yhdysvaltain tullien korotuksiin, minkä jälkeen Yhdysvallat vastasi Kiinan korotuksiin. Talousluvut jatkoivat valumistaan. Varsinkin Euroopassa esiintyy ongelmia, kun Saksan talous keikkuu taantuman partaalla. Politiikan puolella kuukausi oli puolestaan yleisesti vauhdikas, kun britit jatkoivat matkaansa kohti sopimuksetonta EU-eroa ja Italiassa vaihdettiin jälleen hallitusta.

Markkinoilla sijoittajat olivat hämillään. Huonot uutiset vetivät pörssejä selvään laskuun. Samalla tunnelmat tummentuivat niin synkiksi, että kuukauden lopussa pienetkin toivonkipinät keskuspankeista ja kauppasotarintamalta riittivät helpottamaan mielialoja. Pörssit jäivät kuitenkin laskuun, vaikka korkojen voimakas pudotus tuki osakkeita. Osakkeissa vuosi onkin ollut erittäin kaksijakoinen, kun vuoden alun poikkeuksellisen kova ralli on muuttunut kevään jälkeen hermostuneeksi vaakalennoksi.

Taantuma vai ei?

Markkinoiden hermoillessa ylös ja alas on syytä palauttaa mieleen, mikä ratkaisee osakkeiden pysyvämmän suunnan. Historian perusteella jokainen suurempi, pidempiaikainen markkinalasku on yhdistynyt globaaliin taantumaan. Tälläkin kertaa kaikki kiteytyy viime kädessä siihen, pysyykö talous kasvussa vai ei. Merkit talouden ympärillä ovat ristiriitaiset. Kasvu on hidastunut kaikkialla, mutta samaan aikaan se on kuitenkin pysynyt kohtuullisen ripeänä maailman talousvetureissa USA:ssa ja Kiinassa kauppataistoista huolimatta. Toisaalta monet mittarit, kuten Yhdysvaltain korkokäyrä, varoittavat lähestyvästä laskusuhdanteesta.

Talouden kannalta hyvä puoli on se, että kun taantumaa osataan odottaa, siihen myös varaudutaan ja pyritään estämään sen vaikutuksia. Niinpä nytkin sekä valtiot että keskuspankit ovat lähteneet elvytystoimiin välttääkseen taantuman. Jos kuitenkin yksityinen sektori heikkenee kovaa vauhtia, loppuvat viranomaisten keinot viime kädessä kesken. Haasteena on, että monissa maissa on jo valmiiksi harjoitettu erittäin kevyttä raha- ja talouspolitiikkaa, joten lisäkeinoja on vaikea löytää. Monin paikoin ollaankin jo hypätty aivan uusille vesille ja otettu käyttöön ennennäkemättömiä keinoja, joiden toimivuudesta ei ole varmuutta.

Keskuspankkien epätoivoinen tehtävä

Poikkeuksellisen pitkän, yli 10 vuotta kestäneen nousukauden tärkeimpiin takuumiehiin ovat kuuluneet keskuspankit. Yhä matalammat ohjauskorot ja lainojen osto-ohjelmat ovat tukeneet taloutta ja kasvattaneet sijoittajien varallisuutta. Nyt talouden yskiessä keskuspankkien on kuitenkin vaikea piristää edelleen taloutta. Korot ovat jo niin alhaalla, että niiden laskeminen ei enää tuo merkittävää kasvupyrähdystä. Keskuspankit voivat tarjota rahaa ilmaiseksi tai vaikka maksaa siitä, mutta jos lainoille ei löydy kysyntää, keskuspankit eivät voi luoda sitä yksin. Taloudessa ollaankin tilanteessa, jossa narulla ei voi työntää – halpaa rahaa on tarjolla pilvin pimein, mutta sille ei ole käyttöä. Yritysten investoinnit eivät kasva, koska yhtiöt eivät usko tuotteidensa kysynnän vilkastuvan.

Keskuspankit ovat epätoivoissaan painaneet korkoja yhä alemmas ja sama suunta jatkuu syksyn kokouksissa. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on luvassa lisää koronlaskuja. Yhdysvalloissa koroilla on vielä matkaa nollaan, mutta Euroopassa ollaan jo reilusti pakkasen puolella. Negatiivisilla koroilla pyritään elvyttämään taloutta pakottamalla raha töihin, mutta niillä on myös lisääntyvissä määrin kielteisiä vaikutuksia. Negatiiviset korot aiheuttavat rahan tehotonta käyttöä, laskevat säästöjen arvoa, vaikeuttavat pankkien toimintaa ja toisaalta tuhoavat keskuspankkien toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Siten onkin vaikea nähdä, että keskuspankit saisivat käännettyä taloutta nykytasoilta vahvaan nousuun. Ne tekevät parhaansa, mikä tukee varsinkin rahoitusmarkkinoita, mutta on epävarmaa, miten pitkälle se riittää.

Osakkeet pysyvät alipainossa

Tässä ympäristössä sijoittajan ei kannata hötkyillä. Markkinatunnelmat pysyvät ailahtelevina, joten näemme jatkossakin voimakkaita heilahduksia ylös ja alas. Monet seikat puhuvat tällä hetkellä osakkeita vastaan, mutta toisaalta tänä vuonna on jälleen opittu, että kohtuullinenkin uutisvirta auttaa osakkeita, kun tuottoisat sijoitusvaihtoehdot ovat vähissä. Talous- ja tuloskasvu ovat heikkoja, ja riskit suuria, joten suosimme maltillista riskinottoa. Pidämme osakkeet lievässä alipainossa salkuissamme ennen kuin talouden jatkosuunta selkenee. Salkuissamme osakkeiden osuudella on liikkumavaraa sekä ylös että alas.

Osakkeille on vaikea löytää tuottoisia vaihtoehtoja perinteisistä sijoituslajeista, joten sijoittajat ovat etsineet uusia tuotonlähteitä. Asuntojen ja metsien hinnat ovat nousseet, kun sijoittajat ovat hakeneet tasaisemmin käyttäytyviä sijoituskohteita ja kohtuullisia tuottoja. Salkuissamme rahamarkkinasijoitusten osuus on tällä hetkellä tavallista suurempi. Ei siksi, että tuotto olisi houkutteleva, vaan lähinnä odottamassa markkinoiden suunnan selkiytymistä. Korkomarkkinoilla on tänä vuonna nautittu erinomaisista tuotoista korkojen laskettua alemmas kuin kukaan osasi kuvitella. Joukkolainoissakin haluamme pitää riskit maltillisina ja siksi riskisimmät high yield -yrityslainat pysyvät alipainossa salkuissamme.

Suomi osakkeissa ylipainoon

Suomen osakkeet ovat nousseet tänä vuonna, mutta nousutahti on ollut selvästi muuta maailmaa vähäisempi. Maailman talouden epävarmuus ja yhtiökohtaiset ongelmat ovat painaneet Helsingin pörssiä. Osakkeiden arvostus on markkinalaskussa painunut reippaasti, joten markkinat ovat hinnoitelleet näkymien heikkenemistä jo reilusti kotimaisiin osakkeisiin. Muista markkinoista jälkeen jääminen on turhankin suurta, joten nostamme Suomen osakkeet ylipainoon. Lisäksi kotimaisten osakkeiden erinomainen osinkotuotto houkuttelee sijoittajia tässä nollakorkoympäristössä.

Japanin osakkeet otimme takaisin salkkuun loppukeväästä. Sen jälkeen ne ovat tuottaneet maailman markkinoita paremmin. Maailman kaupan takkuaminen, mahdollinen arvonlisäveronnosto ja vahvistunut jeni kuitenkin heikentävät näkymiä jatkossa, joten laskemme Japanin osakkeet alipainoon salkuissamme.

6.8.2019

Keskuspankkien varassa

Teksti: Lippo Suominen

Voivatko keskuspankit pelastaa talouden ja markkinat jälleen kerran, vaikka muuten näkymät heikkenevät? Tämä kysymys on pyörinyt sijoittajien mielissä viime kuukausina. Luottamus keskuspankkeihin on riittänyt kirittämään markkinoita, mutta tehtävä on käymässä aina vain haastavammaksi. Emme usko keskuspankkien kaikkivoipaisuuteen vaan laskemme osakkeiden painoa entisestään arvostuksen kiristyttyä ja riskien kasvettua.

Meillä on takana erikoinen sijoitusvuosi 2019, tai ainakin sen ensimmäiset seitsemän kuukautta. Lähestulkoon kaikki sijoituskohteet ovat olleet nousussa. Osakkeista on saatu vuoden alun rallin myötä erinomaiset tuotot, ja samaan aikaan korot ovat painuneet alemmaksi kuin kukaan osasi vielä edes tähän vuoteen lähtiessä kuvitella.

Toinen erikoisuus markkinoissa on ollut se, että tuotot eivät ole perustuneet hyviin uutisiin, vaan pikemminkin heikkoihin. Talous- ja tuloskasvu ovat laaja-alaisesti hidastuneet ympäri maailman ja politiikassa näkymät ovat menneet lähinnä huonompaan suuntaan. Heikkouden hetkellä sijoittajien katseet ovat kääntyneet keskuspankkeihin ja toiveisiin lisäelvytyksestä. Keskuspankit näyttävät vastaavan lupauksiin ja keventävän ennestään superkevyttä rahapolitiikkaa entisestään, mutta se ei yksin riitä markkinoiden nostamiseen jatkossa.

Vieläkö paukkuja riittää?

Keskuspankit ovat finanssikriisin jälkeen olleet markkinoiden nousun takuumiehiä. Ensin korot laskettiin nollaan ja, kun se ei riittänyt, alettiin ostaa joukkolainoja, jotta korot painuisivat yhä alemmas. Taloudessa onkin saatu aikaan pitkä, kymmenen vuotta kestänyt nousukausi. Normaalisti tässä vaiheessa suhdannetta korot olisivat jo kohonneet selvästi pohjiltaan ja keskuspankit olisivat palanneet tavanomaiseen työjärjestykseen. Nyt korot ovat kuitenkin talouden nousun jälkeen yhä supermatalat, varsinkin Euroopassa. Niinpä keskuspankkien mahdollisuus elvyttää markkinoita uuteen nousuun ovat aiempaa heikommat.

Osakkeiden lisänousua on vaikea saada aikaan pelkillä elvytyslupauksilla, jos samaan aikaan talouskasvu heikkenee. Elvytyksen pitäisikin alkaa purra oikeasti niin, että talous- ja tuloskasvu alkaisivat jälleen kiihtyä. Markkinoilla todisteita paranemisesta on odotettu ja toivottu, mutta vielä niitä ei näy, joten osakkeiden nousu on koetuksella. Vahvan rallin ja samaan aikaan jatkuneen tulosodotusten laskun myötä osakkeiden arvostus on kiristynyt, joten merkkejä vahvemmasta kasvuympäristöstä tarvitaan.

Osakkeiden alipainoa kasvatetaan

Talouden suhdannehaasteiden lisäksi politiikka on jatkuva, yhä uudelleen esiin nouseva uhka markkinoille. Kauppasodassa toiveet jonkinlaisen ratkaisun löytymisestä kohosivat kesäkuun USA:n ja Kiinan huipputapaamisen myötä, mutta USA:n presidentti Trumpin elokuun alun yllätysilmoitus uusista kymmenen prosentin tulleista kiinalaistuonnille vei tilannetta jälleen huonompaan suuntaan. Kiinalta on nyt puolestaan luvassa vastatoimia, kuten valuutan heikentämistä, joten kauppasotakierre on jälleen käynnissä. Samaan aikaan Britannian uusi pääministeri on viemässä maata kohti sopimuksetonta EU-eroa, Iranin ja USA:n välit ovat kuumentuneet Persianlahdella ja Hong Kongissa on levottomuuksia, joten politiikan puolella on luvassa kiireinen, mutta valitettavasti tuskin myönteinen, syksy.

Olemme olleet varovaisia osakemarkkinoiden suhteen koko vuoden alun ajan, eivätkä viimeisimmät uutiset ole hälventäneet epäilyksiämme, vaan pikemminkin päinvastoin, joten lisäämme alipainoa entisestään. Alkuvuoden nousun jälkeen osakkeiden osuus salkuissa on kasvanut, mutta nyt painamme ne jälleen selvempään alipainoon salkuissa.

Kallista elvytysvaraa

Alueellisten osakemarkkinoiden näkymät ovat ristiriitaiset. Yhdysvallat ovat olleet markkinoiden johtotähti tänä vuonna. Rapakon takana on hyvässä kunnossa olevia yrityksiä ja elvytysvaraa enemmän kuin muualla maailmalla. Toisaalta osakkeiden arvostus on selvästi muita kovempi. Eurooppa ja Suomi ovat puolestaan olleet vaisuja sekä osakemarkkinoilla että taloudessa eivätkä näkymät ole edelleenkään kirkastuneet. Kehittyvät maat ovat Kiinan elvytyksestä ja kauppasodasta riippuvaisia, joten muita alueita maltillisemmasta noususta huolimatta, niiden suosiminen on riskialtista tällä hetkellä. Siksi emme nostakaan osakkeista erityistä suosikkia esiin.

Korkopuolella joukkolainojen hintojen nousu on ollut laaja-alaista. Supermataliksi vajonnut yleinen korkotaso ja parempien tuottojen metsästys yrityslainoista ovat painaneet korkoja ja tuoneet mainioita tuottoja sijoittajille. Matalan korkotason ympäristössä haluamme pitää riskit kurissa, joten kaikkein riskipitoisimmat high yield -yrityslainat ovat salkuissamme alipainossa, ja rahamarkkinat puolestaan pienessä ylipainossa.

3.7.2019

Ovatko huonot uutiset hyviä uutisia?

Teksti: Lippo Suominen

Maailman osakkeiden poikkeuksellisen vahva nousuvire jatkui kesäkuussakin vaihtelevasta uutisvirrasta huolimatta. Keskuspankkien elvytysodotukset ja kauppasotapelkojen helpottaminen siivittivät osakkeita, vaikka samaan aikaan talous- ja tulosuutiset ovat pysyneet heikkoina. Talouskäänne vahvempaan on yhä lähinnä toiveiden varassa, joten nousu on haasteiden edessä. Pidämme osakkeet salkuissamme lievässä alipainossa.

Lähde: FIM Varainhoito

Osakkeet palasivat kesäkuussa vuoden alun vahvalle nousu-uralle. Vuoden ensimmäinen puolikas osakemarkkinoilla onkin ollut tuottoisin vuosikymmeniin, kun tuotot ovat kivunneet laajasti kaksinumeroisiin lukemiin. Osakkeet eivät ole vuoden alun ainoa myönteinen yllättäjä, vaan myös korkomarkkinat ovat hellineet sijoittajia, kun korot ovat vastoin yleisiä odotuksia pudonneet yhä alemmaksi. Joukkolainoista ei tänä vuonna odotettu tuottoja lähes laisinkaan, ja nyt ensimmäisen kuuden kuukauden tuotot ovat olleet selvästi yli viisi prosenttia eri markkinoilla.

Vahvan nousun jälkeen sijoittajia hirvittää markkinoiden tuleva kehitys. Täytyy kuitenkin muistaa, että nousu itsessään ei tarkoita sitä, että olisimme seuraavaksi laskun edessä, vaan laskuun tarvitaan jokin syy. Valitettavasti laskuun johtavia syitä on kuitenkin tarjolla, sillä vuoden alun uutisvirta ja osakkeiden kehitys ovat eriytyneet selkeästi. Osakkeiden lisänousu vaatii keskuspankkien tekohengityksen ja politiikan lientymisen lisäksi talousnäkymien parantumista, ja siitä ei ole edelleenkään todisteita näköpiirissä. Pidämme osakkeet lievässä alipainossa, kunnes talousvarmuus on parantunut.

Heikko talous johtaa elvytykseen

Tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan markkinanousun erikoispiirre on ollut se, että nousu ei ole perustunut hyviin uutisiin, vaan lähinnä heikkojen uutisten välttämiseen. Viime syksyn reilun markkinalaskun taustalla olivat pelot globaaliin taantumaan ajautumisesta. Taantumaepäilyt ovat saaneet kuitenkin keskuspankit liikkeelle talouden pelastustalkoisiin. Osakkeiden pitkän - yli 10 vuotta jatkuneen - nousun takuumiehenä on ollut keskuspankkien superelvyttävä politiikka, joka näyttää yhä jatkuvan. Osakkeet ovat houkutelleet sijoittajia, sillä elvytys sekä tukee talouskasvun jatkoa että tarkoittaa sitä, ettei koroista saa tulevaisuudessakaan tuottoja. Talouden huonot uutiset ovatkin kääntyneet lisäelvytystoiveiden myötä markkinoiden hyviksi uutisiksi. Tämä ei kuitenkaan voi olla pysyvä olotila. Osakkeiden nousu tarvitsee tuekseen vahvaa taloutta, joten elvytysruiskeen pitää alkaa pian piristää talousnäkymiä, tai osakkeet ovat ongelmissa.

Talouden vaisu tilanne, kauppasota ja kustannuspaineet näkyvät myös yritysten tuloksissa. Heinäkuussa alkaa vuoden toisen neljänneksen tuloskausi. Odotukset ole kovin korkealla, vaan kasvu jää edelleen vaatimattomaksi. Kuten taloudessa, myös tuloksissa toiveet on kohdistettu vuoden lopulla tapahtuvaan paranemiseen, mutta merkkejä tai kommentteja piristymisestä pitäisi alkaa saada yrityksiltä myös tuoreiden tulosjulkistusten yhteydessä.

Kauppasodassa tulitauko

Viimeisen vuoden suurin markkinaheiluttaja on ollut Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota. Kesäkuun lopun G20-kokouksessa maat lupasivat jäädyttää tilanteen toistaiseksi, mutta viimeistä sanaa ei ole sanottu. Talouden heikkous luo lisäpaineita sovun löytämiselle, mutta kun kyseessä on tuleva maailman herruus, ei ratkaisuja ole helppo löytää. Kauppasotauutiset ja -twiitit aiheuttavat markkinamyllerrystä jatkossakin. Se heiluttaa eri markkinoita eri tavoin, joten osakealueista on vaikeaa löytää selkeää suosikkia ennen kuin tiedetään, mihin suuntaan kauppakiista alkaa kehittyä.

Jos tämän vuoden alku on ollut pelkkää juhlaa joukkolainasijoittajalle, ovat tulevat vuodet sitäkin haasteellisempia. Valtionlainakorot Euroopassa ovat vajonneet alemmas kuin kukaan osasi kuvitella, ja korkojen nousu on siirtynyt yhä kauemmas tulevaisuuteen. Valtionlainat ovat kuitenkin ainoa talouden heikkoudesta hyötyvä omaisuuslaji, joten niitä kannattaa pitää salkussa suojana talouspettymyksien varalta. Rahamarkkinasijoituksia kannattaa pitää normaalia enemmän, kun taas riskiset high yield -yrityslainat ovat alipainossa yritysten velkaantumisen kivuttua viime vuosina.

5.6.2019

Kauppasodan paluu

Teksti: Lippo Suominen

Niinhän siinä taas kävi, että kun taivaanranta näytti kirkkaalta, myrskypilvet pääsivät yllättämään sijoittajat. Osakemarkkinoiden vuoden alun nousu kääntyi roimaksi laskuksi toukokuussa, kun kauppasota palasi takaisin entistä kovemmilla kierroksilla. Riskit pysyvät tavallista suurempina jatkossakin, kun hiipuva talouskasvu saa uusia iskuja lisääntyvistä kauppatulleista. Osakkeet jatkavat salkuissamme alipainossa. Laskimme kehittyvät osakemarkkinat neutraalipainoon viime kuussa kauppasodan kärjistymisen takia.

Alkuvuosi oli huhtikuuhun saakka sijoittajille myönteisten yllätysten saattelema. Yllätyksiä riitti vielä toukokuussakin, mutta nyt suunta vaihtui heikoksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin twiitti kuukauden alussa palautti Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan markkinoiden ykköspuheenaiheeksi. Koko alkuvuoden Trumpin hallinto oli viestinyt kauppaneuvottelujen etenevän myönteisesti, joten äkkinäinen Kiinan tuontitullien korotus oli märkä rätti sijoittajien naamalle.

Osakkeet painuivat toukokuussa reippaaseen yli viiden prosentin laskuun. Tosin kannattaa muistaa, että vuoden alusta osakkeet ovat edelleen nousseet yli 12 prosenttia viime kuun alamäestä huolimatta. Laskukärjessä olivat Kiinan osakkeet, joihin kauppasodan suorat vaikutukset iskevät kaikkein voimakkaimmin. Laskimme kehittyvien maiden osakkeet ylipainosta neutraaliin toukokuussa. Yleisesti ottaen olemme olleet varovaisia osakkeissa keväällä, sillä nousu on ollut turhan kovaa ja samalla riskit ovat päässeet sijoittajilta unohtumaan. Nyt riskit valitettavasti muistuttivat jälleen olemassaolostaan. Pidämme osakkeet salkuissamme edelleen alipainossa.

Mistä ratkaisu kauppasotaan?
Kauppasota palasi nopeasti markkinoiden parrasvaloihin toukokuussa. USA:n tuontitullien korotus 25 prosenttiin kiinalaisille tuotteille ja Huawein toiminnan estäminen veivät kauppataistot uudelle tasolle. Kiinalta odotetaan seuraavaksi vastauksia, jotka voivat olla esimerkiksi vientirajoituksia USA:n tarvitsemille tuotteille, kuten harvinaisille maametalleille niin kuin on huhuttu. Kiina voi myös rajoittaa yhdysvaltalaisten yritysten toimintaa, heikentää valuuttaansa tai laittaa omistamiaan USA:n valtionlainoja myyntiin. Uhkat kauppasodassa ovatkin kohonneet uudelle tasolle. Kauppakahinat Kiinan kanssa eivät edes riittäneet, vaan aivan toukokuun lopussa USA ilmoitti tulleista myös Meksikon suuntaan, jos maahanmuutto-ongelmaa ei saada kuriin.

Neuvotteluhalukkuutta ei ole näkyvissä, vaan lähinnä toistensa syyttelyä, joten edessä voi olla pitkiä ongelmia maailmankaupassa. Toistaiseksi tullien suorat vaikutukset ovat olleet maltillisia, mutta tullien kohotessa ja levitessä ne alkavat syödä talouskasvua selvemmin. Lisäksi epävarmuus vaikuttaa kulutus- ja investointiaikeisiin. Heikkenevä talous voi pidemmän päälle lisätä paineita jonkinlaisen kauppasovun löytämiseen, sillä tuskin kukaan tavoittelee taloustaantumaa. Donald Trumpin ensisijainen pyrkimys on tulla valituksi uudelle presidenttikaudelle marraskuussa 2020, eikä talouden taantuma helpottaisi uudelleenvalintaa, joten neuvotteluhalukkuutta voi vähitellen löytyä, vaikka tilanne onkin tällä haavaa haastava.

Korot ennätysalhaalla
Kauppasota painaa jo ennestään vaisuja talous- ja tulosnäkymiä. Toisaalta keskuspankit ja valtiot ovat alkaneet tukitoimiin taloutta auttaakseen, mikä lievittää tuhoja. Sen seurauksena korot ovat jälleen laskeneet ja esimerkiksi Saksan valtionlainakorot ovat alempana kuin koskaan historiassa. Samalla keskuspankkien koronnosto-odotukset ovat kääntyneet odotuksiin laskusta. Lainanottajille tämä on tietenkin hyvä uutinen, mutta sijoittajille se tarkoittaa yhä heikkeneviä tuottomahdollisuuksia. Talousriskien kasvettua yrityslainojen marginaalit ovat levinneet, joten yrityslainojen arvot ovat jälleen painuneet alamäkeen. Pidämmekin high yield -yrityslainat alipainossa salkuissamme.

Rahoitusmarkkinoiden näkymät ovat jälleen usvan peitossa. Liikkeet ovat olleet voimakkaita ja pysyvät sellaisina jatkossakin. Toistaiseksi riskit ovat kallellaan alaspäin ja siksi osakkeet pysyvät alipainossa salkuissamme. Kannattaa kuitenkin muistaa, että niin kuin tilanne kärjistyi nopeasti, voi tilanne myös helpottaa yllättäen. Kun korkomarkkinoiden tuottomahdollisuudet ovat erittäin vähäiset, houkuttelevat osakkeet sijoittajia heti, jos kauppakiistoihin saadaan selkeyttä. Hyvä hajautus ja maltillinen riskinotto ovat tärkeimpiä keinoja navigoida tämän hetken myrskytuulissa.

3.5.2019

Yllättävän yllättävä vuoden alku

Teksti: Lippo Suominen

Sijoittajan alkuvuosi on ollut yllätyksiä täynnä. Poikkeuksellisesti yllätykset ovat olleet lähes yksinomaan myönteisiä, kun markkinat ovat nousseet kovaa tahtia ja samaan aikaan talous- ja tulosuutiset maailmalta ovat kertoneet odotuksia paremmasta taloustilanteesta. Vauhti on kuitenkin ollut kova ja paljon hyvää on jo hinnoissa. Maltti on valttia, joten pidämme salkkujen riskit maltillisina.

 

Kun tunnelmat ovat synkät, kuten viime vuoden lopussa olivat, on helpompi ylittää odotukset. Tämän vuoden alussa markkinat ovatkin ylittäneet järjestelmällisesti lähes kaikki odotukset, ja vielä sijoittajalle myönteiseen suuntaan.

Osakkeiden nousu on ollut vahvempaa kuin kukaan olisi kuvitellut. Koko viime vuoden lopun lasku on pyyhitty pois ja monin paikoin on kohottu jo uusille, kaikkien aikojen ennätystasoille. Lisäksi kipuaminen on ollut erittäin tasaista, kun jopa päivätason prosentin laskut ovat jääneet harvinaisuuksiksi.

Korkosijoitukset ovat tuottaneet odotuksia paremmin. Vielä viime vuonna odotettiin, että keskuspankit olisivat tänä vuonna kiristyslinjalla, mutta nyt nostot on peruutettu. Samaan aikaan yrityslainojen riskimarginaalit ovat kaventuneet, kun talouden romahdus on vältetty, mikä on nostanut yrityslainojen hintoja.

Taantumapelot ovat helpottaneet. Syksyllä kymmenen vuoden nousukauden pelättiin jo tulleen tiensä päähän, kun tummia pilviä nousi taivaanrantaan eri suunnista – niin Kiinasta kuin Yhdysvalloistakin. Pilvet ovat kuitenkin jälleen hälvenneet – osittain viranomaisten tuella.

Yritysten tulokset ovat ylittäneet odotukset Yhdysvalloissa. Tulosten pelättiin painuvan laskuun vuoden alussa, mutta kustannuskuri on pitämässä ne pienessä nousussa öljyn hinnanlaskusta ja vahvemmasta dollarista huolimatta.

Elvytykselle ei näy loppua. Moni oli jo ajatellut, että vuosia jatkuneet talouden tukitoimet olisivat tulleet tiensä päähän, mutta Kiinan ja USA:n johdolla politiikkaa on jälleen käännetty kevyempään suuntaan. Kiinan valtion massiiviset veroalet ja pankkilainauksen tukeminen sekä USA:n keskuspankin koronnostojen loppuminen ovat osoittaneet, että lisätukea tuodaan tarvittaessa.

Mitä sijoittajan sitten tulisi ajatella näin kovan rallin jälkeen?

Nousun myötä odotukset taloudelle ja yrityksille ovat kohonneet. Siten on vaikea päästä samanlaisiin myönteisiin yllätyksiin kuin viime kuukausina, mikä rajoittaa osakkeiden etenemistä jatkossa. Toinen haaste on markkinoiden elvytysriippuvuus. Jo nyt pienetkin vihjeet elvytyksen poistamisesta ovat saaneet aikaan yskimistä markkinoilla. Jos odotukset talouskasvusta vahvistuvat, on luonnollista, että viranomaisten tukea ei enää pidä jatkaa maksimaalisesti. Sen vähentäminen on kuitenkin hankalaa, jos samaan aikaan pyritään pitämään markkinat nousussa. Ainakin Yhdysvaltain presidentin papereissa osakenousu on tärkeintä, joten elvytyksen poisto jää varovaiseksi.

Osakenousun nopeus ja vahvuus ovat yllättäneet kaikki. Moni sijoittaja ei olekaan ehtinyt täysimääräisesti ralliin mukaan. Siten suuri määrä varoja odottaa edelleen parempia sijoitustilaisuuksia, mutta toistaiseksi odottavan aika on ollut pitkä. Kovan kirin jälkeen markkinoilla on perinteisesti nähty korjausliikkeitä, mutta nyt moni odottaa ostonpaikkoja. Tällöin ensimmäiset ostajat voivat kiiruhtaa markkinoille pienenkin laskun myötä, mikä estää isompia tiputuksia.

Hurjan nousun jälkeen markkinoilla on edessä tasaantumisen aika, jossa vauhtia voidaan hakea hieman alempaakin. Kovin isoa laskua ei kuitenkaan ole luvassa, elleivät talousluvut yllättäen hyydy tyystin. Pidämme osakkeet lievässä alipainossa, mutta valmius painotusmuutoksiin on korkealla.

Rahamarkkinoilla pelivaraa

Kehittyvät osakemarkkinat ovat olleet Kiinan talousluottamuksen palautumisen myötä voittajamarkkina viime syksyn jälkeen. Pidämme kehittyvät osakemarkkinat edelleen Aasian johdolla ylipainossa, vaikka ripein nousu onkin takana. Japania puolestaan ei edelleenkään ole salkuissamme. Japanin tuotot ovat olleet heikkoja, sillä nousevan auringon maa on kärsinyt maailman kaupan taantumisesta sekä talouden heikkoudesta. Korkopuolella rahamarkkinoilla on normaalia enemmän pelimerkkejä, jotta markkinaheilahduksiin voidaan reagoida nopeasti. Riskipitoiset high yield -yrityslainat ovat puolestaan lievässä alipainossa, sillä ne reagoivat usein ensimmäisinä, jos markkinoilla on pettymyksiä.

2.4.2019

Toiveita ja tosiasioita

Teksti: Lippo Suominen

Viime vuoden lopun pelot talouden romahtamisesta ovat helpottaneet, mikä on siivittänyt osakkeet poikkeukselliseen kovaan nousupyrähdykseen tämän vuoden alussa. Keskuspankit ja valtiot ovat omilla toimillaan pelastaneet talouden toistaiseksi, mutta sijoittajien toiveet paluusta vanhaan, vahvan kasvun kauteen ovat ylimitoitettuja. Poikkeuksellisen kovan nousupyrähdyksen jälkeen suosittelemme osakkeisiin lievää alipainoa.

Sijoitusmarkkinat jatkoivat reipasta nousuaan maaliskuussa. Poikkeuksellista kehityksessä on, että kaikki markkinat, niin riskilliset kuin vähäriskisetkin, nousivat yhtä aikaa. Korkopuolella valtionlainojen korot laskivat, kun keskuspankit ilmoittivat jatkavansa superelvyttävää politiikkaansa. Samaan aikaan luottomarginaalit kaventuivat, kun tuottojen metsästys houkutteli korkosijoittajia riskisiin lainoihin.

Osakkeet olivat kuitenkin aivan omaa luokkaansa, kun vuoden ensimmäisen neljänneksen tuotot olivat kaksinumeroisia lähes kautta linjan. Maailman osakemarkkinoiden euromääräiset kvartaalituotot ovatkin olleet toiseksi vahvimmat koko 2000-luvulla. Toki kannattaa muistaa, että viime vuoden viimeinen neljännes puolestaan oli heikoin sitten vuoden 2011, joten osakkeet ovat rallin myötä nyt palanneet suurin piirtein viime syksyn huipputasoilleen.

Kohtuullista, mutta ei vahvaa kasvua

Vahvan nousupyrähdyksen jälkeen sijoittajat miettivät, kuinka kauan osakkeiden ylämäki voi jatkua. Viime aikojen tapahtumat osoittavat, että vaisukin kasvu riittää edelleen houkuttelemaan rahaa osakkeisiin, mutta nousu on aiempaa hauraammalla pohjalla. Nyt jo kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen jatkunut osakkeiden ylämäki on perustunut kohtuulliseen talouskasvuun ja viranomaisten vahvoihin elvytystoimiin. Talouden kohtuulliset näkymät ovat jo osakkeiden hinnoissa, joten ainekset markkinoiden lisänousulle ovat nyt lisääntyvissä määrin toiveiden varassa.

Suurimmat osakemarkkinoiden piristäjät ovat olleet Kiinan valtio ja USA:n keskuspankki. Kiina on ottanut jälleen kaikki elvytysaseet käyttöön talouden tukemiseksi. Samat keinot ovat toimineet aiemminkin, viimeksi 2015–2016, joten luottamus Kiinan talouskasvun piristymiseen on palannut. Haaste on kuitenkin, että kerta kerralta elvytysannoksia on lisättävä saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Siten Kiinakaan ei voi loputtomasti laskea valtion pelastustoimien varaan.

USA:ssa puolestaan ajateltiin viime syksynä täystyöllisyyden ja kohoavien palkkojen pakottavan keskuspankki Fedin liian ripeisiin koronnostoihin. Nyt Fed on tehnyt kuitenkin täyskäännöksen ja luvannut, että ainakaan tänä vuonna lisänostoja ei ole luvassa. Kauppasotahuolet ovat helpottaneet, kun USA on jatkuvasti siirtänyt uusien tullien voimaantuloa. Kiina ja USA ovatkin tehneet selväksi, että täysmittaista kauppasotaa pyritään välttelemään kaikin keinoin. Siten pahimmat talouden äkkijarrutuspelot ovat hälvenneet.

Riskit yhä koholla

Taantumariskistä saatiin maaliskuussa kuitenkin vakava varoitus, kun Yhdysvalloissa pitkät korot painuivat lyhyitä korkoja alemmiksi. Tämä on ollut viime vuosikymmeninä markkinoiden paras taantumaennustaja. Tosin viive korkojen kääntymisestä taantumaan on ollut 6–24 kuukautta, joten vaikka korkokäänne on varoitusmerkki, se ei tarkoita välitöntä osakkeiden tai talouden laskua.

 

Kun syksyllä nähty osakkeiden romahdusyritys näyttää jälleen kerran jääneen suutariksi, sijoittajat ovat kiiruhtaneet kovaa vauhtia ostoksille. Ostovauhti voi kuitenkin nousta tosiasioiden edelle. Viime syksyyn verrattuna, jolloin viimeksi oltiin näillä kurssitasoilla, sijoitusympäristö on muuttunut heikommaksi. Talouskasvu hidastuu tänä vuonna ympäri maailman ja yritysten tuloskasvu tipahtaa voimakkaasti viime vuodesta. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yritysten tulokset ovat jopa supistumassa, joten syksyllä tulosten täytyy nousta ripeästi, jotta päästäisiin koko vuodelta kohtuullisiin kasvulukemiin. Osakemarkkinoilla kovat odotukset lisäävät pettymysriskejä, joten pidämme osakkeet lievässä alipainossa salkuissamme.

Kiina pelastaa itse itseään

Iso veturi maailman markkinoille on ollut luottamuksen palautuminen Kiinaan, mikä on siivittänyt myös maailman toiseksi suurimman maan osakkeita nousuun. Kiina tukee puolestaan kehittyviä markkinoita laajemmin, joten pidämme ne ylipainossa osakesijoituksissamme. Japani taas on isoimpia kärsijöitä maailman kaupan heikkenemisestä. Kun maan talous on muutenkin nollakasvussa, on helppo pitää Japanin osakkeet edelleenkin alipainossa.

Korkomarkkinoilla pidämme rahamarkkinoilla ylimääräisiä pelimerkkejä, jotta voimme käyttää markkinoiden heiluntaa hyväksemme. High yield -yrityslainat puolestaan ovat lievässä alipainossa yritysten velkaisuuden kasvettua, jolloin yrityslainamarkkinoiden herkkyys talouskasvun hidastumiselle on lisääntynyt.

4.3.2019

Helpotusrallin jälkeen on aikalisän paikka

Teksti: Lippo Suominen

Osakemarkkinoiden vuoden alku on ollut poikkeuksellisen vahva, toki poikkeuksellisen heikon viime vuoden lopun jälkeen. Viranomaisten tukitoimet tai lupaukset niistä ovat poistaneet sijoittajien pelot välittömästä taantuman uhasta, jota pelättiin vuoden lopussa. Odotukset talouden kasvusta ovat kuitenkin heikentyneet, mikä rajoittaa osakkeiden nousua jatkossa. Voimakkaan helpotusrallin jälkeen osakemarkkinat ovat alttiita pettymään, joten pidämme lievän alipainon osakkeissa.

Maaliskuun alussa tulee täyteen kymmenen vuotta osakemarkkinoiden kääntymisestä nousuun finanssikriisin jälkeen keväällä 2009. Maailman osakkeet ovat euromääräisesti tuottaneet yli 300 prosenttia noustuaan noista pohjista. Matkan varrella on mahtunut muutamia isompia korjausliikkeitä, joista viimeisin osui viime vuoden loppuun. Peloista huolimatta talous ja markkinat ovat kerta toisensa jälkeen onnistuneet selättämään pahimmat ongelmat ja pysymään kasvu-uralla, usein viranomaisten toimien ansiosta. Niin näyttää käyvän tälläkin kertaa.

Tekohengitystä

Viime vuoden lopun markkinalaskun taustalla olivat pelot talouden selkeästä jäähtymisestä. Kiinan kasvupudotus, USA:n jatkuvat koronnostot ja kauppasodan kiihtyminen olivat kaikki tekijöitä, jotka olisivat voineet painaa maailman talouden selvään alamäkeen. Myönteistä on, että kaikkiin näihin huoliin on saatu helpotusta. Kiinan viranomaiset ovat jälleen käynnistäneet hurjan elvytyksen maan kulutuksen kiihdyttämiseksi, Yhdysvaltain keskuspankki on ilmoittanut lopettavansa koronnostot ainakin toistaiseksi ja kauppasodassa on tullut selväksi, että sen kärjistymistä halutaan välttää kaikin keinoin.

Nämä kaikki hyvät uutiset ovat kohentaneet sijoittajien tunnelmia joulukuusta. On selvää, että pahimmat kauhuskenaariot vältetään jälleen. Aiempina vuosina viranomaiset ovat tekohengittäneet talouden kohtuulliseen vireeseen hädän hetkellä, ja vanhat keinot on otettu nytkin käyttöön, mikä on riittänyt sijoittajien tunnelmien piristämiseen.

Ympäristö heikentynyt

Vaikka globaali taantuma vältetäänkin, maailmantalouden ja yritysten näkymät ovat heikentyneet viime syksystä. Kiina ei palaa vanhoihin hurjiin kasvulukemiinsa, euroalueella talous keikkuu joissain maissa taantuman partaalla, eikä USA:ssakaan ole luvassa uutta veroalea nostamaan kasvua. Maailman talouskasvu hidastuukin viime vuodesta. Kasvun hidastuminen heijastuu selvästi myös yritysten tuloksiin. Pari edellistä vuotta nautittiin maailmalla yli 15 prosentin tuloskasvusta. Tämän vuoden tuloskasvuodotukset ovat kuitenkin puolittuneet syksyn kymmenestä prosentista noin viiteen prosenttiin. Vuoden alussa tulosten odotetaan jopa laskevan ennen kuin vuoden lopulle odotetaan parempia lukemia.

Pettymyksiäkin luvassa

Helpotusrallin myötä osakemarkkinat ovat palanneet lähestulkoon syksyn huipputasoilleen. Syksyllä maailma näytti vielä ruusuiselta. Vaikka pahimmat pelot eivät toteudukaan, näkymät eivät enää ole yhtä vahvat kuin syksyllä. Helpotusralli onkin mennyt turhan pitkälle lyhyellä tähtäimellä. Sijoittajien huomio on ollut lähinnä myönteisissä asioissa. Vaisummat uutiset taloudesta ja tuloksista on ohitettu olankohautuksella, ja todettu, että kyllä nekin kohta parantuvat.

Kun nyt on saatu helpotusta monelle saralle, jatkossa myönteisiä yllätyksiä on vaikeampi tulla. Kiinan elvytys on jo fakta samoin kuin USA:n keskuspankin koronnostojen loppuminen. Kauppasodan osalta odotetaan, että jonkinlainen ”riittävä” ratkaisu löytyy, joten sekin on jo pitkälti arvopapereiden hinnoissa, vaikka sopimuksesta puuttuu vielä sinetti. Sijoittajien huomio voi siirtyä politiikasta vaisuun talous- ja tulosuutisvirtaan, mikä rajoittaa osakkeiden nousua jatkossa. Pidämmekin osakkeissa lievän alipainon ennallaan. Odotamme osakkeiden heiluvan tänä vuonna voimakkaasti, ja reippaan nousurallin jälkeen nyt on hyvä hetki ottaa pieni aikalisä ja odottaa parempia ostonpaikkoja.

Kiinan elvytys tukee kehittyvien maiden osakkeita

Pidämme rahamarkkinoilla normaalia suuremman osuuden varoja odottamassa tuottavampien sijoituskohteiden löytymistä. Korkopuolella riskiset high yield -yrityslainat puolestaan ovat alipainossa, koska pitkällä edenneessä taloussuhdanteessa ne ovat pettymysten tullessa yksi herkimmistä laskijoista.

Kehittyvät markkinat ovat olleet syksyn jälkeen osakemarkkinoiden vahvin lenkki, vaikka helmikuu olikin niille vaisumpi kuukausi. Suosimme edelleen kehittyviä markkinoita, koska niiden arvostuksessa on selkein nousuvara. Lisäksi kehittyvien markkinoiden osakkeita auttavat Kiinan massiiviset elvytystoimet ja kauppasodan helpottaminen. Selkeimmän pettymyksen on jälleen tuottanut Japani, joka ei kaikista elvytystoimistaan huolimatta ole onnistunut katkaisemaan taantuma- ja deflaatiokierteitään. Japanin osakkeet jatkavat alipainossa.

4.2.2019

Puolitäysi vai puolityhjä?

Teksti: Lippo Suominen

Markkinoiden vuoristorata on jatkunut. Viime vuoden lopun jyrkän laskun jälkeen on joulun jälkeen nähty lähes yhtä jyrkkä nousu. Sijoittajat arvuuttelevatkin nyt voimakkaasti, mihin maailma on menossa. Sekä toiveikkuudelle että synkistelylle löytyy perusteet, kun ristiriitaiset tiedot keikuttavat markkinoita. Riskit pysyvät korkealla ja kasvun suunta on alaspäin, joten pidämme osakkeet lievässä alipainossa, johon laskimme ne tammikuun puolessa välissä.

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen sijoittajat ovat saaneet jälleen totutella vähän reippaampaan ryminään. Jälleen kerran on myös nähty, että lyhyellä tähtäimellä sijoittajien tunnelmat voivat ailahdella laidasta laitaan kovalla vauhdilla, mikä vetää myös markkinoita turhankin koviin liikkeisiin. Maailman talous- ja tulosnäkymät tuskin heilahtavat 15 prosenttia edestakaisin muutamassa kuukaudessa, mutta osakkeet voivat sen tehdä, kuten viime kuukaudet ovat osoittaneet.

Talouskasvu hidastuu

Uuteen vuoteen lähdettäessä on selvää, että maailman talouden parhaat kasvuajat ovat jääneet taakse tällä erää. Kasvutahti on hiipunut varsinkin Euroopassa ja monissa kehittyvissä maissa Kiinan vedolla. Lohtuna on se, että Yhdysvallat on edelleen jatkanut melko vahvaa porskutustaan. Markkinoiden haasteena on selvittää, kumpi maa näyttää nyt suuntaa. Kasvutahti hidastuu globaalisti, mutta kukaan ei tiedä kuinka paljon. Jos kasvu tippuu vain hieman, kuten virallisissa ennusteissa sanotaan, suuriin huoliin ei ole syytä. Jos kuitenkin synkemmät arvelut selvästä pudotuksesta toteutuvat, on osakkeilla ongelmia edessään.

Keskuspankit ja hallitukset eri puolilla maapalloa ovat ryhtyneet elvytystoimiin kasvun tukemiseksi. Tämä kuitenkin luo hämmennystä sijoittajien parissa. Tietävätkö viranomaiset enemmän kuin kertovat talouden tilasta? Miksi heitellään pelastusrenkaita kasvua auttamaan, jos hidastuminen on vain vähäistä? Kiinassa hallitus on jälleen yrittänyt piristää lainamarkkinoita ja kulutusta omilla massiivisilla toimillaan. Yhdysvalloissa puolestaan keskuspankki teki täyskäännöksen rahapolitiikassaan, kun se laittoi kiristystoimet tammikuussa jäihin ja lupasi ennemminkin elvyttää tarvittaessa. Taloudelle on siis luvassa tukea lähiaikoina, mutta onko se merkki pidemmän aikavälin heikentyvistä näkymistä?

Tuloskasvu avainasemassa

Myös tuloskasvu hidastuu kovaa vauhtia. Viime vuonna Yhdysvaltain veroale siivitti tulokset poikkeuksellisen kovaan nousuun. Talouskasvun hidastuminen ja samaan aikaan maltillisesti nousevat kustannukset aiheuttavat yrityksille tulospaineita. Yritysten tulokset ovat vahvoja ja kasvun hidastumiseen on osittain varauduttu, mutta vasta aika näyttää missä määrin. Kurssien laskeminen on tuonut osakkeiden arvostusta selvästi alaspäin. Siten jo kohtuullinen tuloskasvu riittää tukemaan osakkeita, mutta luotto kasvunäkymiin on vielä heikoissa kantimissa.

Optimistien ja pessimistien kädenvääntöä

Markkinoilla on nyt tilaa sekä optimisteille että pessimisteille. Esimerkiksi kasvunäkymien erkaneminen Yhdysvaltain ja muun maailman välillä, elvytyksen tehokkuus, kauppasodan lopputulema ja korkonäkymät jakavat mielipiteitä. Ne, jotka uskovat lasin olevan puolitäynnä, lähtevät siitä, että ongelmat ratkeavat ja nousukausi jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen. He ovatkin olleet ostovauhdissa vuoden alussa. Puolityhjään uskovat näkevät, että kasvutahti hidastuu selvästi, jolloin osakkeiden pitkä nousumarkkina on toistaiseksi tiensä päässä.

Meidän mielestämme riskit osoittavat jälleen alaspäin joulun jälkeisen rallin seurauksena. Hinnoissa on jo paljon toiveikkuutta esimerkiksi kauppasodan suhteen, joten myönteisiä yllätyksiä on vaikeampi saada. Osakkeet ovat jo kohonneet lähelle syksyn huippulukemia, vaikka talouskuva on heikentynyt. Siten pidämme osakkeet lievässä alipainossa markkinoiden voimakkaassa heilunnassa. Rahamarkkinasijoitukset ovat puolestaan tavallista suuremmat, jotta voimme helposti siirtää varoja tuottavammille markkinoille.

Kehittyvät osakemarkkinat suosikkeina

Osakemarkkinoista suosikkimme on kehittyvät markkinat. Edullinen arvostus, Kiinan valtion elvytystoimet ja Yhdysvaltain keskuspankin kiristystauko houkuttelevat rahaa kehittyville markkinoille. Hieman perinteisten mallien vastaisesti kehittyvät markkinat ovatkin olleet markkinoiden vahvin lenkki viime aikojen turbulenssissa. Japanin puolestaan pidämme alipainossa, koska maan massiiviset elvytystoimet eivät edelleenkään ole onnistuneet kääntämään taloutta pysyvään nousuun.

13.1.2019

Näkymät happanevat, osakkeet alipainoon

Teksti: Lippo Suominen

Talouden ja varsinkin yritysten näkymät ovat heikentyneet nopeasti syksyn jälkeen ympäri maailman. Epävarmuus on korkealla, kun sijoittajat arvuuttelevat talouden riskejä ja hidastumisen tahtia. Tässä ympäristössä osakkeet heiluvat voimakkaasti ja riskit ovat lähiaikoina alaspäin. Vuoden alun nousupompun jälkeen laskemme osakkeet sijoituksissamme alipainoon ja laitamme varat rahamarkkinoille odottamaan suunnan selkiytymistä.

Osakkeiden kääntyessä syksyllä alamäkeen oli vaikea löytää käänteelle selkeää syytä, sillä talous- ja tuloskuvat näyttivät vielä hyviltä. Aivan vuoden lopussa maailman talouden näkymät alkoivat kuitenkin rapautua ripeään tahtiin, kun jo aiemmin tiedossa olleet tekijät, kuten Kiinan talouden hidastuminen ja kauppasodan uhka, alkoivat näkyä talouslukujen heikentymisenä. Kasvun hidastumisesta huolimatta talouden tahti on yhä kohtuullisen hyvä, mutta riskit ovat kasvaneet, mikä pitää sijoittajat hermostuneina.

Talouskasvun vaimeneminen iskee myös yrityksiin. Tuloskasvu oli häikäisevän vahvaa viime vuonna, mutta kasvu hyytyy tällä hetkellä nopeaan tahtiin. Ensi viikolla alkava vuoden 2018 viimeisen neljänneksen tuloskausi on vielä melko hyvä, mutta alkaneen vuoden kasvuodotuksia leikataan kovalla kädellä. Varovaisuus leimaa yrityksiä ennen kuin epävarmuus kauppasodan ja muiden talousuhkien ympärillä hälvenee. Tulosvaroituksia on jo saatu ja pettymysriskit ovat yhä korkealla.

Riskit koholla

Alkanut vuosi voi lopulta kääntyä osakesijoittajalle kohtuullisen hyväksi, jos talouden uhkakuvat eivät toteudu ja kasvun hidastuminen jää vain maltilliseksi. Toistaiseksi kuitenkin uhkat painavat näkymiä. Sekä pitkän, lähes kymmenen vuotta kestäneen nousukauden hiipuminen että monet poliittiset uhkakuvat (muun muassa kauppasota, Brexit, USA:n valtion toimintojen sulkeminen) syövät sijoittajien riskinottohalukkuutta. Näkymien heikkenemistä on jo hinnoiteltu markkinoilla. Osakkeiden arvostus on halventunut, mikä houkuttelee sijoittajat ajoittain ostolaidalle. Pysyvään nousuun markkinat eivät kuitenkaan käänny ennen kuin uutisvirta muuttuu myönteisemmäksi ja vahvistaa kohtuullisen kasvun jatkumisen.

Osakemarkkinoiden aaltoilu on ollut ja pysyy jatkossakin voimakkaana. Loppusyksyn nousuyrityksen hiipuessa laskimme osakkeet ennen joulua neutraalipainoon. Sen jälkeen osakkeet kokivat reippaan syöksyn, joka on lähestulkoon korjautunut vuoden alun helpotusrallin mukana. Riskit ovat kuitenkin yhä koholla, joten varovaisuus on tarpeen. Laskemme osakkeet lievään alipainoon viime päivien nousupompun jälkeen, kun toiveikkuutta on taas turhankin paljon. Siirrämme varat korkomarkkinoille, erityisesti rahamarkkinasijoituksiin, joista niitä voidaan ohjata nopeastikin tuottavampiin kohteisiin, jos markkinatilanne selkiytyy.

Rahamarkkinat ja kehittyvät osakemarkkinat ylipainoon

Teemme myös osake- ja korkomarkkinoiden sisällä muutoksia. Kehittyvät osakemarkkinat tarjoavat aiempaa enemmän mahdollisuuksia, vaikka kauppasotahuolet heiluttavatkin niitä. Paljon huolia on kuitenkin jo hinnoissa, sillä pitkän vaisun kehityksen jälkeen niiden arvostukset ovat painuneet alas. Kehittyvien maiden osakkeita on painanut Yhdysvaltain keskuspankin kiristämisen myötä vahvistunut dollari. Talousepävarmuus jarruttaa USA:n keskuspankin kiristystoimia jatkossa, mikä tukee kehittyvien maiden osakkeita. Laskemme puolestaan alipainoon Japanin osakkeet. Japanin talouden ”ikuisuustaantuma” ei näytä edelleenkään helpottavan, kun vientimarkkinat ovat paineessa ja valuuttakurssit heiluttavat maan osakkeita.

Korkomarkkinoilla rahamarkkinat nostetaan ylipainoon turvasatamana ja rahojen ”parkkipaikkana” odottamaan näkymien selkiytymistä. High yield -lainat ovat usein toimineet taantuman ennustajina, ja nytkin niiden hinnat ovat kääntyneet laskuun. Yritysten velkaisuuden kasvu, EKP:n lainojen osto-ohjelman päättyminen ja tuloskasvun heikkeneminen painavat lainoja jatkossakin, joten laskemme ne alipainoon.

4.1.2019

Uusi vuosi, vanhat huolenaiheet

Teksti: Lippo Suominen

Vuodesta 2018 jäi sijoittajalle luu käteen, kun osakemarkkinoiden alkuvuoden hyvät tunnelmat muuttuivat vuoden lopussa selväksi laskumarkkinaksi. Melkein kymmenen vuotta lähes yhtämittaisesti jatkunut nousu onkin nyt tosi koetuksella. Uuteen vuoteen lähdetään epävarmuuden vallitessa. Talouden ja tulosten parhaat kasvupäivät ovat tällä erää takana, mutta hidastumisen tahti on epäselvää. Tämä pitää sijoittajat hermostuneina ja markkinaheilunnan voimakkaana myös alkaneena vuonna.

Ensi keväänä oli tarkoitus viettää maailman osakemarkkinoiden finanssikriisin jälkeisen nousun kymmenvuotisjuhlia. Nyt juhlat on kuitenkin jouduttu perumaan osakkeiden vuoden lopun reippaan laskun katkaistua nousuputken.

Sijoitusvuosi 2018 oli erittäin jakaantunut. Yhdysvaltain johdolla osakkeet olivat nousuvireessä syksyyn saakka, mutta näkymät heikkenivät nopeasti viimeisellä neljänneksellä. Kasvun heikkeneminen, kiristyvä rahapolitiikka ja politiikan epävarmuus söivätkin koko alkuvuoden tuotot painaen osakkeet pakkaselle ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011. Samaan aikaan korkojen nousu USA:ssa ja luottomarginaalien leveneminen söivät korkomarkkinoiden tuottoja, joten tuotonlähteet olivat todella vähissä.

Talous, keskuspankit ja politiikka

Vuoden lopun teemat pysyvät markkinoiden otsikoissa myös uuteen vuoteen lähdettäessä, eikä markkinoiden suunta selkiydy ennen kuin niihin saadaan ratkaisuja.

Lähes kymmenen vuotta kestäneen talouden nousukauden jälkeen pelot talouden taantumasta ovat heränneet. Yhdysvaltain vuoden takainen veroale siivitti kasvua vielä menneenä vuonna, mutta sen tuoma tuki on hiipumassa. Muualla maailmassa talouden kasvuluvut ovat jo heikentyneet ja Yhdysvalloissakin paras kiihdytys on jäämässä taakse. Yritysten tuloskasvu oli puolestaan viime vuonna poikkeuksellisen roimaa, mutta talouden vaisuus syö myös tuloskasvua jatkossa. Kaikki tietävät, että sekä tulos- että talouskasvu hidastuvat alkaneena vuonna, mutta aina käänteen hetkellä iskee epävarmuus hidastumisen voimakkuudesta. Markkinat näyttävät jo varautuvan kovaan äkkipysäykseen, vaikka talousluvut eivät sitä vielä osoitakaan.

Toinen sijoittajia huolestuttava tekijä on keskuspankkien toiminta. Finanssikriisin jälkeen keskuspankeilla on ollut iso vastuu talouden tukemisesta superkevyellä rahapolitiikallaan. Nyt suunta on kääntynyt ja rahapolitiikkaa kiristetään laajalla rintamalla. Yhdysvalloissa Fed nostaa korkoa ja pienentää tasettaan ja Euroopassa EKP puolestaan lopetti lainaostot vuodenvaihteessa. Kiristäminen sekä vähentää rahamäärää markkinoilla että syö talouden kasvua, jotka molemmat hyydyttävät vähitellen talouden ja osakkeiden nousua.

Kolmas huolenaihe on Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan kiihtyminen. Kauppasota on huono sekä talouskasvulle että yrityksille. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aamuöiset Twitter-päivitykset ovat vuoroin kiihdyttäneet ja laimentaneet välejä, joten kukaan ei tiedä, miten pitkälle kauppakiistat ollaan valmiita viemään. Täysmittaiset tullit maiden välillä ajaisivat globaalin talouden taantumaan, ja painaisivat osakkeita lisää.

Hyviä ja huonoja polkuja

Lähtökohdat uuteen vuoteen ovat selvästi vaisummat kuin vuosi sitten. Silloin vallitsi laaja yksimielisyys, että edessä on hyvä vuosi, mutta kuinkas sitten kävikään. Viime vuosi oli kuitenkin jälleen hyvä muistutus siitä, että jos odotukset ovat kaikilla taivaissa, on niitä vaikea ylittää. Nyt vuoteen lähdettäessä olisi puolestaan helppo synkistellä heikkoja näkymiä, mutta täytyy muistaa, että sijoittajat ovat viime kuukausien kurssilaskun myötä jo valmistautuneet tilanteen heikkenemiseen. Kasvuodotukset ovat painuneet, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että osakkeiden arvostus on alimmillaan vuosiin. Niinpä vain hieman hidastuva talouskasvu ja tulosten pienikin nousuvire riittävät tukemaan osakemarkkinoita.

Kaikkiin edellä mainittuihin huolenaiheisiin voidaan hyvin saada liennytystä tänä vuonna. Talouskasvun hidastuminen voi jäädä maltilliseksi, keskuspankkien kiristystoimet pannaan jäihin, ja kauppasodassa pörssikurssien lasku ja taloushuolet voivat pakottaa USA:n ja Kiinan löytämään ainakin väliaikaisia ratkaisuja. Kaikki nämä olisivat tämän hetken huolestuneessa sijoitusympäristössä positiivisia uutisia, jotka voivat houkuttaa sijoittajia nopeastikin takaisin osakemarkkinoille.

Osakkeet joulukuussa neutraalipainoon

Epävarmuus on kuitenkin vuoteen lähdettäessä avainsana. Odotamme markkinoille voimakasta heiluntaa, kun sijoittajien tunnelmat ja näkymät vaihtelevat. Korkomarkkinatuotot ovat jälleen jäämässä vähäisiksi, joten tuottoa on haettava osakemarkkinoilta mahdollisuuksien mukaan. Jos taantumapelot toteutuvat, on osakkeissa luvassa lisälaskua, mutta toisaalta, jos talouskasvu heikkenee vain maltillisesti, on markkinoilla viime vuoden lopun laskun jälkeen myös nousuvaraa.

Lähdemme uuteen vuoteen osakkeiden neutraalipainotuksessa, mutta muutoksia suositukseen voidaan tehdä nopeastikin, kuten viime kuukausina on nähty. Nostimme osakkeet ylipainoon lokakuussa turhankin synkiksi painuneiden tunnelmien myötä. Joulukuussa kuitenkin palasimme neutraaliin, kun talouden epävarmuus lisääntyi edelleen. Odotettavissa onkin ailahtelevainen vuosi, jota sävyttävät voimakkaat markkinaliikkeet ennen kuin talouden suunta selkiytyy.

Markkinoiden vahvuudet ja heikkoudet tasapainossa

Alueellisilla osakemarkkinoilla viime vuosi oli kaksijakoinen, kun Yhdysvallat vastasi markkinatuotoista ensimmäiset yhdeksän kuukautta, mutta viimeisellä neljänneksellä jenkkiosakkeetkin painuivat alamäkeen. Kehittyvät markkinat olivat vuodenlopun vahvin lenkki, mutta niiden näkymät riippuvat Kiinan taloudesta ja sitä myöten kauppasodan etenemisestä. Osakemarkkinoiden suositukset ovat neutraalipainossa, kun eri alueiden vahvuudet ja ongelmat tasapainoilevat. USA:ssa kasvunäkymät ovat edelleen vakaimmat, mutta osakkeiden arvostustaso on selvästi muita korkeampi, kun taas kehittyvien markkinoiden hinnoittelu houkuttelee, mutta kasvun epävarmuus on kaikkein voimakkainta.

Korkopuolella viime vuoden ainoa tuotonlähde ja samalla yllättäjä olivat valtionlainat, joiden korot laskivat vuoden lopussa entisestään jo valmiiksi matalasta tasosta huolimatta. Ne osoittivatkin jälleen vahvuutensa salkunvakauttajina. Riskisten lainojen korot nousivat syksyllä, mutta ne ovat herkkiä talouden kehitykselle. Riskiset lainat tuovat korkosalkkuun tuottomahdollisuuksia, mutta pidämme ne uuteen vuoteen lähtiessä neutraalipainossa epävarmuuden jatkuessa markkinoilla.

17.12.2018

Joulurallia ei tullutkaan, osakkeet neutraalipainoon

Teksti: Lippo Suominen

Osakemarkkinoiden syksyn heikkous ei ole hellittänyt. Nostimme osakkeet lievään ylipainoon markkinoiden lokakuisen turhan ripeän laskun jälkeen, kun odotimme joulurallin nostavan markkinoita. Pienen noususpurtin jälkeen markkinat ovat kuitenkin painuneet alamäkeen talous- ja tulosnäkymien heiketessä, joten laskimme viime viikolla osakkeet takaisin neutraalipainoon. Odotamme reippaan heilunnan jatkuvan, sillä näkymiin tarvitaan lisää vakautta ja luottamusta ennen kuin osakkeiden pysyvän nousun ainekset ovat kasassa.

Osakkeet ovat nousseet vahvasti jo lähes kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen. Matkan varrella on ollut erilaista huolta, murhetta ja kriisiä, jotka ovat koetelleet nousua, mutta kerta toisensa jälkeen osakkeet ovat jatkaneet ylöspäin. Tällä kertaa murheita tulee useammasta suunnasta yhtä aikaa. Vielä on ennenaikaista sanoa, kuinka suureksi vyöryksi ongelmat kertyvät, mutta huonojen uutisten virta vetää ainakin lähiaikoina mattoa osakkeiden alta.

Talous- tai tulostaantuma?

Sijoittajien tunnelmat ovat synkistyneet syksyn mittaan selvästi. Uutisvirrat taloudesta, kauppasodasta ja markkinoilta ovat heikentyneet odotettua nopeammin. Tiedot eivät indikoi, että mitään välitöntä talousromahdusta olisi näköpiirissä, mutta suunta on laaja-alaisesti sama, eli talouden parhaat kasvuajat ovat ohi. Nyt suuri kysymys on, miten paljon tahti hiipuu. Osakkeet on jo hinnoiteltu kasvutahdin taittumisen mukaan, mutta riskit pelättyä kovemmasta hidastumisesta ovat kasvaneet uutisvirran mukana.

Osakkeiden arvostus on laskenut syksyllä, ja varsinkin suhteessa korkoihin osakkeet ovat edullisia. Arvostus houkuttelee kuitenkin vain, jos yritykset pystyvät vähintäänkin säilyttämään tuloskuntonsa. Kovaa tuloskasvua ei tarvita, mutta suunnan pitää kuitenkin olla ylöspäin. Ensi vuoden tuloskasvuennusteet ovat viime viikkoina kääntyneet alaspäin. Talouskasvun hiipuminen yhdessä kauppasotavarovaisuuden ja kustannuspaineiden nousun kanssa hyydyttävät tuloskasvua ensi vuonna. Toistaiseksi kasvuennusteet ovat edelleen kohtuullisen hyviä, mutta niitä korjataan parhaillaan alaspäin.

Vakautta vaaditaan

Lokakuussa povasimme markkinan loppuvuoden piristäjiksi keskuspankkien pehmeämpää linjaa ja kauppasotaneuvotteluissa edistymistä. Molempia on saatu, mutta ne eivät ole riittäneet vakuuttamaan sijoittajia. Keskuspankkien varovaisuutta tulkitaan nyt pelkona talouden näkymien heikkenemisestä, ja kauppasodassa puolestaan todellisia ratkaisuja ei vieläkään ole näkyvissä. Epävarmuus kalvaa sijoittajia lähiaikoina. Käteisvaroja on edelleenkin runsaasti sivussa odottamassa parempia sijoitusaikoja, mutta rahat laitetaan liikkeelle vasta, kun luottamus talouden ja yritysten näkymiin kasvaa. Taantumapelot ovat heränneet, eikä niitä saada hetkessä käännettyä.

Perusskenaariossamme emme usko globaaliin taantumaan ensi vuonna, vaan lähinnä kasvun maltilliseen hidastumiseen. Tässä ympäristössä osaketuotot jäävät melko vaisuiksi ja heilunta on voimakasta. Riskit ovat kuitenkin kasvaneet. Laskimme viime viikolla osakkeet neutraalipainoon suosituksissamme odottamaan tilanteen selkiytymistä. Osakkeiden pitkä nousu on jälleen tienhaarassa. Jos talous vakautuu, tarjoavat osakkeet selvästi parhaat tuottomahdollisuudet ensi vuonna. Jos talouden pitkä nousu on kuitenkin hyytymässä, on osakkeilla edessä lisäpudotusta.

5.12.2018

Tuotot tiukassa

Teksti: Lippo Suominen

Mennyt vuosi ei ole hemmotellut sijoittajaa, sillä heilunta on kasvanut ja tuotot jääneet vähäisiksi. Finanssikriisin jälkeen pitkään jatkuneen talouden ja markkinoiden nousukauden jälkeen sijoittajien tunnelmat ovat ailahdelleet reippaasti, kuten syksyllä on nähty. Tässä ympäristössä kuitenkin kohtuullinenkin uutisanti riittää ylittämään mataliksi painuneet odotukset ja nostamaan osakekursseja, joten pidämme osakkeissa lievän ylipainon vuoden loppua kohti mentäessä.

Vuosi 2018 on ollut sijoittajalle heikoin pitkään aikaan. Poikkeuksellista on ollut myös, että turvaa ei ole ollut tarjolla oikein millään suunnalla, sillä vuosi on ollut vaisu sekä korko- että osakemarkkinoilla. Päämarkkinoista ainoastaan Yhdysvaltain osakkeet ovat tarjonneet hyvää tuottoa, josta siitäkin puolet selittyy dollarin vahvistumisen tuomilla valuuttatuotoilla. Liikettä markkinoilla on kuitenkin ollut, kun osakkeissa on nähty vuoden mittaan kaksi selkeää alamäkeä, ja toisaalta ripeitä nousuja. Sijoittaja voikin tällaisilla reippaasti heiluvilla markkinoilla hakea lisätuottoja markkinaliikkeitä hyödyntämällä.

Kasvuhuiput ohi, muttei taantumaa nurkan takana

Maailman talouden ja yritysten tulosten kasvu on ollut kohtuullisen vahvaa koko tämän vuosikymmenen, mikä selittää osakemarkkinoiden pitkää nousua. Vuoden 2015 pikkuniiauksen jälkeen kasvu jälleen kiihtyi, mutta nyt tuo reipas kiihdytys on jälleen jäämässä taakse. Kasvun heiketessä sijoittajien mielissä syntyy pelko siitä, että hidastuminen tarkoittaa automaattisesti osakkeiden nousukauden päätöstä. Selvää on, että suhdanne on jo pitkällä, mutta laskusuhdannetta odottavan aika on usein pitkä. Historia on kuitenkin osoittanut, että osakkeet kääntyvät pidempiaikaiseen alamäkeen vasta, jos talous ajautuu taantumaan. Tällä hetkellä merkkejä välittömästä taantumauhasta ei ole ilmassa, vaan ennemminkin näkymät kertovat vain paluusta maltillisemman kasvun ympäristöön.

Riskejä toki on olemassa, mutta suurimmat riskit on onnistuttu kerta toisensa jälkeen ohittamaan. Tällä kertaa syksyn laskun alkusysäyksenä olivat nousevat korot USA:ssa ja toisaalta Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppasodan kiihtyminen. Molemmissa on kuitenkin saatu pieniä helpotuksia, mikä osaltaan on auttanut osakkeiden elpymistä viime viikkoina. Korkojen nousu on tauonnut, kun Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja on muistuttanut, että korkojen nousu ei ole automaattista vaan riippuu talouden kehityksestä. Kauppasodassa puolestaan saatiin aikaan ”välirauha” G20-kokouksessa. Vaikka tullit palaavat jälleen kevään mittaan otsikoihin, oli sopu osoitus siitä, että kompromissihalukkuuttakin löytyy. Kukaan ei viime kädessä halua tarkoituksella ajaa maailman taloutta sekaisin.

Osakkeet lievässä ylipainossa

Maltillisen kasvun ympäristössä osakkeet heiluvat vahvaa nousukautta enemmän ja toisaalta tuotot jäävät vaisummiksi. Pienempikin takaisku voi hyydyttää talouden, jos kasvutaso on matalampi. Siksi huolet leviävät helpommin. Toisaalta kun sijoittajat ovat jo valmiiksi huolissaan ja varautuneet huonoihin uutisiin, on helpompi yllättyä myönteisesti. Syksyn aikana sijoittajatunnelmat painuivat poikkeuksellisen synkiksi, mikä on tarjonnut markkinoilla tilaa lähiaikojen nousurallille. Kehitys on ollut haparoivaa, mutta pikkuhiljaa osakkeet ovat kohonneet lokakuun pohjistaan. Nousulle on kuitenkin korjauksen jälkeen yhä tilaa, joten pidämme lievän ylipainon osakemarkkinoilla.

Amerikka vastaan muu maailma

Yhdysvaltain osakkeet ovat olleet voittajia tänä vuonna. Tuhannen taalan kysymys on, kuinka kauan niiden ylivoima voi jatkua. Rapakon takaa on edelleenkin saatu paras uutisvirta, mutta toisaalta amerikkalaisosakkeet ovat arvostukseltaan selvästi muita markkinoita kalliimpia. Tarvitaan kuitenkin pysyvämpiä merkkejä talouskasvun vakautumisesta muualla ennen kuin lähdemme lisäämään panoksiamme Amerikan ulkopuolelle. Toistaiseksi pidämme osakealueet peruspainossa kautta linjan.

Korkomarkkinoilla ei ole jättipotteja luvassa, joten suosittelemme hyvää hajautusta eri markkinoille. Vähitellen korot toivottavasti kipuavat ylöspäin talouden parantuessa, mikä syö vähäriskisten korkomarkkinoiden tuottoja entisestään. Toisaalta ne kuitenkin toimivat salkun turvana, jos joku markkinariskeistä toteutuu. Riskipitoisimmissa joukkolainoissa on puolestaan ollut marginaalien nousupaineita. Ne tarjoavat korkosalkkuun lisätuottoja, mutta taloussuhdanteen vanhetessa, ne eivät yleensä ole olleet parhaita sijoituskohteita.

7.11.2018

Vanha jaksaa vielä

Teksti: Lippo Suominen

Osakemarkkinoiden pitkää nousuputkea koeteltiin taas lokakuussa, kun osakkeet laskettelivat reippaaseen alamäkeen. Huolet kuitenkin helpottivat jälleen kuukauden loppua kohden. Syksyn alamäen jälkeen sijoittajien liiallinen toiveikkuus on nyt poispyyhitty, ja osakkeet ovat aiempaa houkuttelevammin hinnoiteltuja, joten nostimme osakkeet ylipainoon suosituksissamme markkinalaskun jälkeen.

Maailman osakemarkkinat ovat nousseet pian jo kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen, mikä huolestuttaa sijoittajia. Kuinka kauan nousu voi enää jatkua? Markkinoiden nousu ei kuitenkaan kuole vanhuuteen, vaan osakkeiden alamäkeen tarvitaan syy. Vanhuus aiheuttaa kuitenkin sen, että nousu hidastuu ja herkkyys erilaisille riskeille kasvaa. Pienemmätkin ongelmat voivat tällöin syöstä kurssit alamäkeen, ainakin väliaikaisesti. Osakemarkkinoiden nousu on jo pitkällä ja siksi sitä tullaan testailemaan jatkossakin, mutta vanha jaksaa monesti yllättävän hyvin, myös osakemarkkinoilla.

Nousua koeteltiin

Lokakuussa saimme kokea pitkän nousun jälkeisiä markkinatunnelmia, kun osakkeet olivat selvässä alamäessä. Laskua seliteltiin aluksi Yhdysvaltain nousevilla koroilla, mutta sen jälkeen perusteet laskulle vaihtelivat. Kiinan talouskasvun heikkeneminen, Italian budjettivaje, USA:n suuryhtiöiden tulokset, kauppasota ja monet muut seikat vaihtelivat puheissa sijoittajien etsiessä syitä laskulle, mutta lopulta mitään yksittäistä selittäjää ei löydetty.

Osakkeiden pitkäaikaisempi lasku on aina historiassa vaatinut toteutuakseen globaalin taantuman. Mikään tämänkertaisen laskun selityksistä ei ole noussut riittäväksi syyksi, joka painaisi maailmantalouden ja yritysten tulokset pitkäaikaiseen alamäkeen. Pahimmillaan useampikin seikka voisi syöstä talouden laskuun, mutta se vaatisi ongelmien äärimmilleen virittymistä. Näin ei toistaiseksi ole. Tiedot taloudesta ympäri maailman kertovat kohtuullisen vahvasta kasvusta. Kasvuhuippu on ohitettu, mutta hidastuminen on maltillista.

Osakkeet ylipainoon laskun jälkeen

Samaan aikaan yritysten tulokset ovat hyvässä kasvussa. Yhdysvalloissa tulokset kasvavat tänä vuonna poikkeuksellisen ripeästi maan veroalen ansiosta, mutta muuallakin kasvu on edelleen hyvissä kantimissa. Tulospettymyksiä on nähty eri puolilla, mutta ne ovat ensisijaisesti johtuneet turhankin toiveikkaiksi viritetyistä odotuksista, eivätkä niinkään oikeasti heikoista tuloksista. Osakkeet ja tulokset ovat kehittyneet syksyllä eri suuntiin. Tilanne ei voi jatkua tällaisena pitkään, vaan jommankumman on annettava periksi. Uskomme, että osakemarkkinat kääntyvät jälleen ylöspäin tulosten nousun perään.

Laskimme osakkeet peruspainoon loppukeväästä kurssien noustua reippaasti ja riskien kasvettua. Markkinalaskun jälkeen lokakuun lopulla nostimme osakkeet jälleen ylipainoon, kun sijoittajien tunnelmat kääntyivät turhankin happamiksi. Aivan viime päivinä kursseissa on nähty nousua uutisvirran käännyttyä parempaan suuntaan. Tasaista osakkeiden voittokulkua sijoittajien on turha odottaa, sillä kohonneet korot USA:ssa, Kiinan talouskasvun hidastuminen ja kauppasota puhuttavat sijoittajia myös jatkossa. Huonoihin uutisiin on kuitenkin jo varauduttu sijoitusmarkkinoilla, ja siten uutisrintamalla hyväksi uutiseksi riittää jo se, että pahimmat pelot eivät toteudukaan.

Riskit ja mahdollisuudet tasapainossa eri markkinoilla

Vuoden alussa osakemarkkinoiden selkeä voittaja ovat olleet Yhdysvaltain osakkeet, jotka kalliista arvostuskertoimistaan huolimatta ovat nousseet vahvasti tulosten vetäminä. Ensi vuonna tulosten kasvutahti hiipuu, joten parhaat voitot Amerikasta ovat jo menneet. Siksi pidämme suosituksen peruspainossa. Eurooppa ja kehittyvät markkinat ovat selvästi edullisempia markkinoita, mutta niissä myös kasvuhuippu on ohitettu selvemmin. Vaisujen odotusten jälkeen näiden markkinoiden on helpompi yllättää myönteisesti, mutta pidemmällä tähtäimellä alueiden taloushaasteet rajoittavat nousua.

Korkomarkkinavuosi on ollut sijoittajalle odotetun vaikea. Vähäriskisten korkojen taso on matala ja korkojen pieni nousu on syönyt lainojen vähäisetkin tuotot. Valtionlainoja on heiluttanut Italian politiikka, mutta uskomme Italian korkojen nousun olevan ohi vähitellen. Korkeamman riskin markkinoilla puolestaan marginaalien leventyminen on painanut lainojen arvoja. Jatkossakaan korkosijoittajalle ei ole luvassa helppoja tuottoja. Riskit ja mahdollisuudet ovat tasapainossa eri korkomarkkinoiden välillä, joten pyrimme hyvällä hajautuksella tasaamaan eri markkinoiden heilahduksia.

29.10.2018

Osakkeet lievään ylipainoon

Teksti: Lippo Suominen

Päätimme nostaa osakkeet lievään ylipainoon ja vastaavasti laskea korot lievään alipainoon suosituksissamme. Viime viikkojen roima osakelasku on saanut sijoittajat kysymään, onko osakemarkkinoiden pitkä, lähes 10 vuotta kestänyt nousuputki tulossa tiensä päähän. Osakesijoittajien parhaat juhla-ajat ovat varmasti takanapäin, mutta emme kuitenkaan usko, että osakemarkkinat olisivat kääntyneet pysyvään laskuun.

Osakemarkkinoilla on edessä pidempi melko matalien tuottojen, mutta reippaan heilunnan sävyttämä jakso. Tässä ympäristössä sijoittajan on oltava aktiivinen saadakseen lisätuottoja. Laskimme osakkeet peruspainoon loppukeväällä, kun odotimme markkinahermoilun lisääntyvän. Kun hermoilu on nyt lokakuussa toteutunut melko voimakkaana, näemme osakkeissa lähiaikoina hyvät edellytykset noususpurtille, jota aiomme hyödyntää ja siksi osakkeet nostetaan toistaiseksi lievään ylipainoon.

Syitä osakemarkkinoiden laskulle on monia: Pitkän nousun jälkeinen hermostuneisuus, talouskasvun huipun ohittaminen, huolet kauppasodan vaikutuksista, Kiinan talouskasvun hidastuminen, keskuspankkien siirtyminen elvytyksestä kiristävään rahapolitiikkaan, osakkeiden riskipreemioiden kiristyminen USA:ssa, yritysten tuloskasvun hidastuminen jatkossa, Euroopan poliittisen epävarmuuden lisääntyminen Italian budjetin ja Brexitin seurauksena, öljyntuotantoepäilykset geopolitiikan seurauksena ja niin edelleen.

Mikään näistä ei yksin olisi riittänyt aiheuttamaan laskua, mutta pienistä huolien puroista kasvoi isompi virta, joka käänsi sijoittajat myyntilaidalle. Kuten usein käy, on sijoittajien synkistely ja markkinalasku kääntynyt jo liialliseksi, eikä myönteisiä asioita ole huomioitu. Pysyvään laskuun osakkeet kääntyisivät vasta, jos taloustaantuma uhkaisi lähitulevaisuudessa, mutta sitä ei ole lähiaikoina näköpiirissä. Talouskasvu on maailmalla hidastumassa, mutta pysyy Yhdysvaltain johdolla yhä kohtuullisen hyvänä ensi vuonna. Taantumauhat on siirretty ensi vuosikymmenelle, mutta keskustelu taantumamahdollisuudesta heiluttaa markkinoita jatkossakin.

Yritysten tulosnäkymät ovat yhä vahvat. Yhdysvalloissa heinä-syyskuun tuloskasvu on 20 % luokkaa veroalen tukemana, ja muuallakin maailmalla ollaan selvästi plussan puolella. Jatkossa kasvu hidastuu, mutta matalampikin kasvu riittää tukemaan osakkeita. Osakemarkkinoiden pysyvä lasku vaatisi tulosten laskuun kääntymistä, mikä puolestaan vaatisi taantumaa. Heinä-syyskuun tuloskauden odotukset olivat kuitenkin jo korkealla, joten yritysten on ollut vaikea ylittää niitä. Markkinoilla onkin rankaistu kovaa tulospettymyksistä, mutta myönteiset yllättäjät ovat saaneet melko vaisun vastaanoton. Tulosodotusten vakaana pysyminen ja samanaikainen osakkeiden lasku on tehnyt osakkeiden arvostuksesta aiempaa houkuttelevamman.

Korkojen nousu USA:ssa on uhka taloudelle ja osakemarkkinoille. Korkotiimimme kuitenkin odottaa, että USA:n pitkien korkojen huippu jää 3–3,5 % haarukkaan, jossa nyt jo olemme. Korot ovat itse asiassa kääntyneet laskuun osaketurbulenssissa, joten ne eivät enää selitä viime päivien osakelaskua. Yhdysvaltain keskuspankki jatkaa korkojen nostopolullaan, mutta vain jos talous pysyy vahvana. Korkojen nousu hyydyttää vähitellen talouskasvua, ja siitä on jo joitain merkkejä näkyvissä (esimerkiksi asuntomarkkinoilla), mutta vaikutus on hidas. Fedin kiristyvä rahapolitiikka vaikuttaa myös markkinoiden likviditeettiin. Likviditeetin väheneminen on pitkäaikainen uhka markkinoille ja myös voimistaa markkinaheilahduksia. Kiristyvä rahapolitiikka onkin yksi syy, miksi odotamme markkinatuottojen jäävän jatkossa viime vuosia vaisummiksi.

Pitkän nousun jälkeen sijoittajien tunnelmat ovat kahtiajakautuneet. Yhtäältä pelätään nousukauden loppua, mutta toisaalta osakkeita on ostettu tuottotoiveiden perässä ja vaihtoehtojen puuttuessa. Lokakuun voimakas markkinalasku on puhdistanut reippaasti kovimpia odotuksia, joten uskomme turhan toiveikkuuden poistuneen. Eri mittarien mukaan käteiskassat ovat korkealla, joten uutisvirran parantuessa on varastossa runsaasti rahaa sijoitettavaksi. Siten nousupyrähdys voi olla nopea.

Mikä voisi kääntää markkinatunnelmat? Pienetkin hyvät uutiset pahimpien epäilysten kohdalla voivat saada mielet muuttumaan. Fedin kommentit, jossa sanottaisiin, että koronnostot eivät ole kirkossa kuulutettuja, presidentti Donald Trumpin kauppasotaa lieventävät lausunnot tai EKP:n vihjaukset lisätuesta taloudelle voisivat helposti kääntää sijoittajat ostolaidalle laskun jälkeen. Myös jo pelkkä heikon uutisvirran loppuminen kääntäisi sijoittajien katseita myönteisempiin asioihin. Kun odotukset ovat matalalla, on markkinoiden helpompaa yllättää myönteisesti.

Omaisuuslajien sisällä ei tehty muutoksia. Markkinakäänteessä kehittyvät osakemarkkinat voisivat olla suurimpia hyötyjiä, mutta samaan aikaan niiden pidemmän ajan näkymät ovat yhä vaisut, joten suositus pysyy peruspainossa. Yhdysvallat puolestaan on ollut vuoden alun selkeä markkinavoittaja vahvan talous- ja tulostuen myötä. Arvostus on kuitenkin korkea muihin alueisiin verrattuna, joten vahvasta tuloskasvusta huolimatta nousuvara jatkossa on rajallinen. Korkomarkkinoilla rahamarkkinat ja vähäriskiset valtion- ja yrityslainat tarjoavat vaatimattomia tuottoja, mutta tuovat suojaa heiluvilla markkinoilla. Riskisemmillä korkomarkkinoilla hinnoittelu on puolestaan melko kireää, mutta ne tuovat silti lisätuottoa korkosijoituksiin, joten korkomarkkina-allokaatio on neutraalissa.

22.10.2018

Miten paljon lyhyet korot voivat nousta?

Teksti: Timo Hirvonen

Vuoden päästä se tapahtuu, nimittäin Euroopan keskuspankin (EKP) ensimmäinen koronnosto yli kahdeksaan vuoteen. EKP:n odotetaan nostavan korkoa syksyllä 2019. 

Miten paljon lyhyet korot voivat nousta euroalueella? Yksi tapa arvioida pitkän aikavälin korkotasoa on hyödyntää luonnollisen reaalikoron käsitettä.

Luonnollinen reaalikorko ei ole havaittavissa ole määre, joten sen laskentaan liittyy epävarmuutta. Kyseessä on kuitenkin rahapolitiikan apuväline, jota keskuspankit eri puolilla maailmaa hyödyntävät pohtiessaan ohjauskorkojensa oikeaa tasoa.

Viime vuosikymmeninä muutokset väestörakenteissa, vaisu tuottavuuskehitys ja riskittömien arvopapereiden lisääntynyt kysyntä ovat laskeneet luonnollista reaalikorkoa monissa kehittyneissä maissa. Muutokset näissä suureissa tapahtuvat hitaasti, joten on odotettavissa, että luonnollinen reaalikorko säilyy varsin matalana myös tulevina vuosina.

New Yorkin aluekeskuspankin laskelmien mukaan euroalueen luonnollinen reaalikorko on ollut alle 0,3 prosenttia viime aikoina. Kun luonnolliseen reaalikorkoon lisätään inflaatio, saadaan tulokseksi pitkän aikavälin lyhyt nimelliskorko. Jos oletetaan, että inflaatio on hieman alle kaksi prosenttia eli sama kuin EKP:n inflaatiotavoite, euroalueen pitkän aikavälin lyhyen koron normaalitasoksi saadaan noin 2,3 prosenttia.

Arviot luonnollisen reaalikoron tasosta vaihtelevat. Suomen Pankin tuoreessa julkaisussa euroalueen pitkän aikavälin lyhyen nimelliskoron tasoksi arvioitiin noin 3,0 prosenttia.

Mitä EKP tekee?

Mikäli euroalueen talous kehittyy suotuisasti ja inflaatio on lähellä kahta prosenttia, EKP voi nostaa ohjauskorkoa useamman kerran. Toisaalta jos talouskasvu on vaisua ja inflaatio jää kauas keskuspankin tavoitteesta, koronostoja nähdään vähän.

Luonnollisen reaalikoron tason lasku tarkoittaa, että rahapolitiikkaa ei tarvitse kiristää yhtä paljon kuin aiemmissa noususuhdanteissa. Euroalueella korkotaso jää siis talouden aiempia syklejä matalammaksi.

Miten markkinat odottavat Euribor-korkojen kehittyvän?

Futuuri-arvopaperien hintojen perusteella sijoittajat odottavat kolmen kuukauden Euribor-koron nousevan 1,4 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Korkomarkkinoiden odotukset tulevat nousemaan, kun EKP viestii tarkemmin ohjauskoron nostoista.

14.9.2018

Elokuu 2018 – kesä tarjosi vahvaa nousua pörssissä

Teksti: Christian Wahlstein

Pörssi nousi heinäkuussa voimakkaasti. Kauppasodan uhasta ja Yhdysvaltain keskuspankin Fedin koronnostoista huolimatta kurssit ovat saaneet nousta ilman merkittäviä häiriöitä.

Vuoden toisella vuosineljänneksellä 80 prosenttia yrityksistä ylitti tulosennusteensa. Kulunutta vuosineljännestä voidaan pitää yhtenä parhaimmista tuloskausista sitten finanssikriisin. Yritykset tekivät alkuvuonna selvästi enemmän kauppaa ja paremmalla katteella kuin vastaavana ajankohta viime vuonna. Tämä tulee mahdollistamaan loppuvuonna voittojen hyödyntämisen lisäinvestoinneissa, mikä vastaavasti antaa hyvää nousupainetta yritysten osakekursseille.

Yhdysvalloissa yritysten tulokset paranivat noin 25 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Tuloskasvusta noin 10 prosenttiyksikön arvioidaan tulevan Yhdysvaltain fiskaalielvytyksestä, mikä aloitettiin vuodenvaihteessa. Yritysten vahvat tilauskirjat ennakoivat pitkän noususyklin jatkuvan edelleen.

Maailmantalouden kehitystä kuvaavat indikaattorit ovat hieman vaimentuneet tänä vuonna. Kasvusta on tullut aiempaa epäyhtenäisempää. Vaimentumisesta ja riskeistä huolimatta maailmantalous kasvaa keskimääräistä vahvemmin tänä vuonna. Kasvuvauhdin ei kuitenkaan odoteta nopeutuvan enää merkittävästi.

Yhdysvalloissa talouskasvu nopeutui huhti-kesäkuussa 4,1 prosenttiin kotitalouksien kulutuksen, investointien ja viennin tukemana. Varautuminen tuontitariffien tuloon näkyi BKT-luvuissa.

Elokuun kokouksessaan Fed ei tehnyt muutoksia rahapolitiikkaansa. Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoa vielä kaksi kertaa loppuvuonna. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys yhdessä nopeutuneen inflaation kanssa antaa perusteet Fedille jatkaa koronnostoja.

Tilastopikaennakon mukaan euroalueen BKT kasvoi 2,1 prosenttia toisella neljänneksellä. Talouden kasvuvauhti hidastui vuoden alusta. Kokonaisuudessaan euroalueen talouskasvu on edelleen hyvällä tasolla. Työllisyyskehitys on jatkunut hyvänä. Energian hintojen nousu nopeutti euroalueen inflaatiota kesällä.

Loppukesästä nähtiin myös Turkin liiran nopea syöksy, kun Yhdysvallat asetti sanktioita Turkille. Eurooppalaisten pankkien Turkki-riskit huolestuttivat markkinoita vain viikon verran. Turkin taloustilanne ja poliittinen epävarmuus heikensivät selvästi Turkin liiran arvoa päävaluuttoihin nähden.

Vastaavasti vahva dollari on aiheuttanut paineita kehittyville markkinoille. Erityisen haavoittuvia ovat olleet ulkoista pääomaa tarvitsevat maat, kuten Turkki, Argentiina, Chile ja Etelä-Afrikka ja Venäjä.

Toimenpiteet varainhoitosalkuissa heinä-elokuussa

Kevensimme hieman FIM USA -rahaston osuutta salkuissa ja vastaavasti nostimme FIM Euroopan painoa viimeaikaisten kurssiliikkeiden myötä.

Vähensimme hieman myös Wärtsilän painoa ja lisäsimme vastaavasti Konecranesia. Kevensimme niin ikään Nokian Renkaiden painoa jo alkuvuonna alkaneen voimakkaan kurssiheilunnan vuoksi.

Stora Enso putosi rajusti toisen neljänneksen tulosraportin yhteydessä, mitä voidaan pitää mahdollisena ylireagointina. Ostimme tulosjulkaisun jälkeen Stora Ensoa korkean riskin salkkuihin.

Kullan hinta laski elokuussa voimakkaasti dollarin vahvistuttua ja sijoittajien erittäin negatiivisen suhtautumisen myötä. Dollari kääntyi kuun loppupuolella heikommaksi, mikä tuki kullan hintaa. Lisäsimme neutraalissa ja alhaisessa riskissä kullan painoa elokuun loppupuolella. Näkemyksemme mukaan pienikin positiivinen uutinen saattaa kääntää liikkeen kullan hinnassa ylöspäin.

Toteutamme syys-lokakuussa asiakkaillemme asiakastyytyväisyystutkimuksen, joka tehdään puhelinkyselynä. Toivon, että teillä kaikilla on mahdollisuus antaa hetki ajastanne ja vastata kysymyksiimme. Kyselyn toteuttaa Taloustutkimus.

2.7.2018

Kesäkuu 2018 – maailman talouden kasvu edelleen hyvällä tasolla

Teksti: Christian Wahlstein

Vuoden ensimmäinen puolisko on ollut yritysten tulosten osalta nousujohteinen. Toukokuun vahvan pörssinousun jälkeen kesäkuussa on vastaavasti alkanut näkyä poliittisen epävarmuuden mukanaan tuomaa heiluntaa.

Markkinat ovat jatkaneet nousuaan, mutta kaikki toimialat eivät ole menestyneet yhtä hyvin. Kehitys on ollut hyvin epäyhtenäistä. Esimerkiksi USA:n teknologiasektorin osakkeet ovat nousseet keskimäärin noin 15 %, kun taas kuluttajatuotesektori Amerikassa on laskenut lähes yhtä paljon. Vastaavasti eurooppalainen pankkisektori on ollut viime aikoina vastatuulessa ja se on jäänyt selvästi muista toimialoista, vaikka niiden vahvat taseet ovat mahdollistaneet erinomaisen osingonmaksun. Yhdeksi syyksi pankkien heikkoon kurssikehitykseen on katsottu olevan alhainen korkotaso Euroopassa. Nykyisellä matalalla korkotasolla pankkien marginaalit lainan annossa ovat kaventuneet ja kannattavuus on sitä kautta kärsinyt. Euroopan keskuspankin edelleen elvyttävä korkopolitiikka ei ole myöskään tuomassa pankeille lähiaikoina lohtua koron nostojen muodossa. Vastaavasti Yhdysvaltain keskuspankin FED:n viimeaikaiset koronnostot ovat nostaneet amerikkalaisten pankkiosakkeiden kursseja merkittävästi.

Fed nosti odotetusti kesäkuussa jäälleen korkoa 0,25 % ja indikoi kaiken kaikkiaan neljää koronostoa tälle vuodelle. FED:n korkopolitiikkaa ohjaa pankin kaksoismandaatti, missä pääajureina on yleisesti pidetty talouskasvu- ja työllisyystilannetta. Euroopan keskuspankin korkopolitiikan päätavoitteena on vastaavasti inflaation pitäminen 2 prosentin tuntumassa.

EKP kertoi omassa kokouksessaan lopettavansa arvopaperiostot tämän vuoden lopulla. Arvopaperien osto-ohjelmaa jatketaan syyskuun 2018 jälkeen 15 miljardilla kuukaudessa loka-joulukuun aikana, jonka jälkeen ne lopetetaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Keskuspankkikorot aiotaan pitää nykytasoilla ainakin kesään 2019 saakka. Tähän ilmoitukseen markkinat reagoivat euron heikkenemisenä dollaria vastaan.

EKP:n ja FED:n rahapolitiikan kiristämisen vauhdin eriytymisellä on seurauksensa. Se pitää yllä korkoeroa USA:n ja euroalueen välillä ja aiheuttaa dollarin vahvistumispaineita suhteessa euroon. Vahvistuva dollari on euromääräiselle sijoittajalle hyvä asia sinänsä, esimerkiksi USA:n osakkeiden osalta. Toisaalta eurooppalaiset yritykset ja taloudet hyötyvät vahvasta dollarista, kun taas monille amerikkalaisille yrityksille tulosvaikutukset ovat negatiivisia. Selkeätä perustelua jommankumman osakemarkkinan suhteelliselle ylipainotukselle emme löydä muistakaan tekijöistä. USA:n talouden kasvu näyttää olevan vahvemmalla pohjalla ja Italian tilanne rajoittaa portfoliovirtojen ohjautumista Eurooppaan. Eurooppalaisten osakkeiden puolesta puhuu alhaisempi inflaatio, korkotaso, hinnoittelu ja korkeampi riskipreemio.

Yhdysvaltojen tullipolitiikka on selvästi koventunut viime aikoina. Markkinoiden reaktiot ovat kuitenkin jääneet suhteellisen pieniksi, koska laajamittaista kauppasodan todennäköisyyttä pidetään edelleen vähäisenä. Sekä Yhdysvallat että Kiina ovat ilmoittaneet haluavansa välttää kauppasodan. Vaikka tulleilla uhkailua on viime aikoina kuultu, tarvittaisiin useita kierroksia korkeita ja laajamittaisia tuontitulleja, jotta talouskasvu alkaisi hidastua merkittävästi.

 

Toimenpiteet varainhoitosalkuissa kesäkuussa

Kevensimme salkuissa Euroopan ylipainoa ja Yhdysvaltain alipainoa, siirtymällä neutraaliin asemaan kummassakin markkinassa. Myimme FIM Eurooppa -rahastoa ja ostimme tilalle FIM USA -rahastoa ja FDN US -internet ETF:ää.

Perusteluna allokaatiomuutokselle on Trumpin tulliuhkailun jatkuminen, jota Yhdysvaltain välivaalit marraskuussa pitävät toistaiseksi yllä. Yhdysvallat olisi mahdollisessa kauppasotatilanteessa suhteellinen voittaja sen talouden ollessa vähiten riippuvainen viennistä.

Myimme niin ikään Legg Mason Macro Opportunity –korkorahaston pois salkuista, minkä tilalle otetaan FIM Asuntotuotto –rahastoa.

Legg Mason -korkorahaston positio perustuu näkemykseen, että korkoympäristö on nouseva etenkin Euroopassa ja stabiili Yhdysvalloissa. Keskuspankkikokousten viimeaikaisten lausuntojen ei katsota tukevan tätä kehitystä, jonka vuoksi myynti on perusteltua.

FIM Asuntotuoton tuottonäkymät vuosille 2018-2019 ovat vastaavasti edelleen myönteiset. Rahaston valmiiden asuntojen osuus koko asuntokannasta on noussut merkittävästi, jolloin vuokratuoton osuus rahastossa kasvaa.

FIM varainhoidon kuukausikatsaus siirtyy heinäkuussa kesätauolle ja palaa jälleen sijoittajien luettavaksi elokuun lopussa.

19.6.2018

Kuin kiehuva vesi

Teksti: Eelis Hein

Kuten ennakoitiin, vuoden 2018 ensimmäinen puolisko on näyttäytynyt markkinoilla hyvin erilaisena kuin mitä vuosi 2017 oli. Heiluntaa on koettu enemmän ja eri omaisuusluokkien, maantieteellisten alueiden, markkinoiden ja sektoreiden markkinakehitykset ovat olleet edellisvuotta selkeästi epäyhtenäisempiä.

USA:n teknologiasektorin osakkeet ovat nousseet keskimäärin noin 15 %, kuluttajatuotesektori on laskenut lähes yhtä paljon. Myös hyvin kehittyneen Helsingin pörssin eri osakkeiden tuotoissa on ollut erittäin suuria eroja. Listalta löytyy osakkeita, jotka ovat kallistuneet huimasti, kun taas monet tunnetut nimet ovat laskeneet kymmeniä prosentteja. Keskimääräisesti globaalit osake- ja korkomarkkinat ovat useita kertoja vaihdelleet nollatason molemmin puolin.

Samanlaisen vaikeasti ennustettavan kehityksen odotamme jatkuvan, sillä pohjavirrat ovat nyt liikkeessä. Talouden ja yritysten tulosten noususykli on jatkunut pitkään, ja eri puolilla alkaa olla merkkejä kypsästä vaiheesta. Keskuspankit on pakotettu normalisoimaan ultrakevyenä pidettyä rahapolitiikkaansa. Suurin tarve on Yhdysvaltain keskuspankilla FEDillä, sillä sen kaksoistoimeksiannon tavoitteet, täystyöllisyys ja 2 %:n inflaatio, on käytännössä saavutettu.

Rahapolitiikan kiristämisen aikakausi merkitsee jatkuvaa tasapainoilua keskuspankeille ja epävarmuutta markkinoille. Jos esimerkiksi USA:n talous- ja tuloskehitys hidastuisi toisella vuosipuoliskolla odotusten vastaisesti öljyn hinnan ja/tai palkkakustannusten nousun aiheuttamana, FEDin toimien koettaisiin olevan liian aggressiivisia. Toisaalta, jos vallitseva käsitys USA:n talouden hyvästä momentumista paranisi edelleen Trumpin veropolitiikan odotettua suuremmasta positiivisesta vaikutuksesta. FEDin painoarvo on ratkaiseva ja sen rahapolitiikalla (ja markkinoiden odotuksilla siitä) on merkittäviä heijastusvaikutuksia korkojen, valuuttojen ja kaikkien muidenkin rahoitusmarkkinoiden absoluuttiseen ja suhteelliseen tasapainoon.

EKP:n Draghi poisti markkinoiden velkakirjojen osto-ohjelman päättymiseen liittyviä pelkoja kertomalla ohjauskorkojen pysyvän nykytasoilla ainakin vielä vuoden 2019 kesäkuukausille asti. Senkin jälkeen koronnostopäätökset riippuvat hänen mukaansa inflaation kehittymisestä tulevaisuudessa. Selkeästi haluttiin myös tuoda esille sitä, että EKP:n taseessa jo nyt olevien velkakirjojen erääntymisistä saadut pääomat tullaan sijoittamaan uudelleen lainamarkkinoille. Toisin kuin Yhdysvaltain keskuspankki FED, EKP ei supista tasettaan. Tällä se pyrkii varmistamaan, etteivät rahoitusmarkkinoiden olosuhteet pääse liiaksi kiristymään.

 

FEDin ja EKP:n rahapolitiikat eriytyvät

 

EKP:n viestimät politiikkatoimenpiteet ja niiden ajoitus vastasivat pitkälti markkinoiden odotuksia. Huomiota kiinnitti kuitenkin selkeä viesti EKP:n herkkyydestä lykätä kiristämistoimia myös tulevaisuudessa. Erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös globaalisti taloussykli on jatkunut pitkään. Vaikka sellaisia merkkejä ei ole havaittavissa, joiden perusteella voisi nähdä seuraavan taantuman tulemista, todennäköisyys kasvaa, ettei EKP ehdi nostaa korkoja ennen syklin kääntymistä. Mitä tästä seuraa jos (ja kun) talous kokee laskusuhdanteen, on mielenkiintoinen tulevaisuuden kysymys. Nyt tärkein johtopäätös on se, että Euroalueen yleisen korkotason nousun mahdollisuus näyttää varsin rajalliselta.

Riskittömien ja vähäriskisten korkosijoitusten osalta tämä merkitsee erittäin alhaisia tuotto-odotuksia, mutta toisaalta myös rajallista todennäköisyyttä korkojen merkittävälle nousulle ja siksi korkoriskin (duraatioriskin) realisoitumiselle. Allokaatiossamme eurooppalaiset valtionlainat ja korkean riskiluokituksen omaavat yrityslainat (IG) ovat neutraalipainossa. Alempien riskiluokituksen omaavien eurooppalaisten yrityslainojen (HY) tuotot ovat korkeammalla, mutta toisaalta riskilisät ovat historiallisesti varsin alhaalla eikä niiden kaventumiselle nähdä paljoakaan potentiaalia. Lisääntyvä volatiliteetti markkinoilla merkitsee yleensä riskilisien leventymistä, mikä syö tuottoja. Korkeampia tuotto-odotuksia löytyy myös kehittyvien maiden velkakirjamarkkinoilta (EMD), mutta Yhdysvaltain kiristyvä rahapolitiikka ja dollarin vahvuus aiheuttavat paineita tähän omaisuusluokkaan. Näin myös allokaatiomme HY ja EM lainoihin on neutraali.

EKP:n ja FEDin rahapolitiikan kiristämisen vauhdin eriytymisellä on seurauksensa. Se pitää yllä korkoeroa USA:n ja Euroalueen välillä ja aiheuttaa dollarin vahvistumispaineita suhteessa Euroon. Vahvistuva dollari on Euromääräiselle sijoittajalle hyvä asia sinänsä esimerkiksi USA:n osakkeiden osalta. Toisaalta eurooppalaiset yritykset ja taloudet hyötyvät vahvasta dollarista, kun taas monille amerikkalaisille yrityksille tulosvaikutukset ovat negatiivisia. Selkeätä perustelua jommankumman osakemarkkinan suhteelliselle ylipainotukselle emme löydä muistakaan tekijöistä. USA:n talouden kasvu näyttää olevan vahvemmalla pohjalla ja Italian tilanne rajoittaa portfoliovirtojen ohjautumista Eurooppaan. Eurooppalaisten osakkeiden puolesta puhuu alhaisempi inflaatio, korkotaso, hinnoittelu ja korkeampi riskipreemio.

FEDin kiristäminen ja dollarin vahvuus tuovat haasteita kehittyvien markkinoiden kasvutarinalle etenkin Etelä-Amerikassa sekä Venäjä, Lähi-Itä, Afrikka -akselilla. Uskomme, että monet kehittyvät taloudet hyötyvät vallitsevasta maailmantalouden ja -kaupan kasvusta. Kokonaisuudessaan olemme kehittyvien maiden osakesijoitusten osalta neutraalipainossa ylipainottamalla Aasian maita.

Pohjavirrat ovat liikkeessä ja vetävät ristikkäisiin suuntiin. Markkinat ovat kuin kiehuvan veden pinta, jossa vaihtelevat alla olevat vaikuttimet saavat aina hetkellisesti jonkin kohdan kohoamaan ja jonkin laskemaan. Selkeiden pysyvien trendien tunnistaminen on vaikeaa. Näkemyksemme mukaan maailmantalouden kasvun hyvä taso luo tämän vuoden osalta edelleen hyvät mahdollisuudet positiivisten tuottojen saavuttamiselle osakemarkkinoilta. Edellä kuvatut epävarmuustekijät sekä taustalla kummittelevat protektionistiset sekä poliittiset uhat pitävät riskit koholla ja tuotto-odotukset maltillisina. Allokaatiossamme tämä johtaa siihen, että olemme markkinakehityksessä mukana neutraalilla painolla.

 

FIM Allokaatio 18.6.2018

5.6.2018

Vahvaa nousua Helsingin pörssissä

Teksti: Christian Wahlstein

 

Maailmantalouden jatkaessa hermoilevaa kehitystään Helsingin pörssi saavutti toukokuussa jälleen vuoden korkeimman tasonsa. Vaihtelevissa globaalin talouden tunnelmissa Suomen talous on päässyt reippaaseen kasvuvauhtiin.

Tammi-maaliskuun osavuosikatsausten tuloksista voidaan todeta, että yritysten tilauskannat ovat kasvaneet ja että kysyntä markkinoilla on ollut vahvaa. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on korkealla, mikä enteilee lisäinvestointeja.

Pääekonomistimme Timo Hirvosen mukaan Suomen talous on hyvässä vireessä. Kuluttajien luottamus on ennätysvahvaa ja yritysten myynti- ja tuotanto-odotukset ovat myönteiset. Kasvu on laajapohjaista, sillä kotitalouksien kulutus, investoinnit ja vienti tukevat kasvua. Työllisyyden kasvu vahvistuu ja kuluttajahintojen nousuvauhti eli inflaatio pysyy verraten vaimeana.

Asuntomarkkinoilla myönteinen vire jatkuu, asuntojen hinnat nousevat maltilliseen tahtiin.

Yhdysvalloissa talous kasvoi 2,3 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Talouskasvu oli laajapohjaista, vaikka yksityisen kulutuksen kasvuvauhti hidastui. Työmarkkinoilla vallitsee täystyöllisyys. Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin tavoite on nostaa ohjauskorkoa 3–4 kertaa tänä vuonna. Alkuvuoden taloustilastot kertovat myönteisestä talouskuvasta. Inflaatio nopeutui maaliskuussa. Toukokuun korkokokouksessaan Fed piti odotetusti ohjauskoron ennallaan.

Euroalueen bruttokansantuotteen (bkt) kasvu hidastui 2,5 prosenttiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Huhtikuussa alkanut yritysten luottamusindikaattoreiden heikkeneminen tasaantui. Euroalueella työllisyyskehitys on jatkunut hyvänä, ja inflaatio on edelleen vaisua. Euroalueen talouden kasvunäkymät ovat hyvät tälle vuodelle.

Toukokuun lopulla Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionlainan tuotto rikkoi ensimmäistä kertaa neljään vuoteen 3 %:n rajan, mitä on pidetty psykologisesti tärkeänä rajana markkinoilla. Samanaikaisesti Yhdysvaltojen lyhyet korot ovat nousseet vieläkin jyrkemmin. Lyhyiden ja pitkien korkojen välinen ero on kaventunut ympäristössä, jossa korot nousevat yleisesti. Tämä on melko harvinaista, mutta pitkän talouden noususyklin jälkeen tyypillistä. Sijoittajien huomio kiinnittyy tähän yhteensattumaan, sillä historiallisesti ilmiötä on monesti seurannut heikompi jakso osakemarkkinoilla. Vielä emme ole tässä tilanteessa. Kun korkokäyrä on kääntynyt historiassa laskevaksi, on yleensä kestänyt 1–2 vuotta ennen kuin talous on lähtenyt laskuun.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasodasta näytti toukokuussa jo laantumisen merkkejä. Sekä Yhdysvallat että Kiina ilmoittivat haluavansa välttää kauppasodan.

Vain viikkoa myöhemmin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump päätti määrätä tuontitullit teräkselle ja alumiinille. Trumpin katsotaan tavoittelevan tulleilla Maailman kauppajärjestön WTO:n heikentämistä. Tullit koskevat myös Meksikoa ja Kanadaa, mutta erityisesti niiden katsotaan kohdistuvan Saksaan, jota Trump haluaa höykyttää niin talous- kun turvallisuuspolitiikassa.

Eurooppalaisen politiikan saralla Espanja sai uuden pääministerin ja Italiassa väännettiin uusi hallitus, jota oli yritetty saada aikaan jo yli kolme kuukautta.

  

Toimenpiteet varainhoitosalkuissa toukokuussa

Kuun vaihteen allokaatiomuutoksen jälkeen olemme edelleen neutraalissa osakepainossa.

Ostimme salkkuihin Novo Nordiskin osaketta tammi-maaliskuun tuloksen jälkeen. Yhtiö raportoi odotuksia paremman tuloksen sekä nosti hieman kuluvan vuoden ohjeistustaan.

Lisäksi nostimme Yhdysvaltojen teknologiasektorin painoa salkuissa ostamalla First Trust DJ Internet -ETF:ää. Se sijoittaa varansa yhtiöihin, joiden liikevaihdosta vähintään 50 % tulee verkosta. ETF:n suurimmat sijoitukset ovat Amazon, Google, Facebook ja Netflix. Teknologiasektorin paino yhdysvaltalaisiin sijoituksiin nousee salkuissamme tällä muutoksella takaisin neutraaliksi. 

9.5. 2018

Quo vadis, markkina? Minne menet, markkina?

Teksti: Jussi Lilja

Maailmantalouden iso teema on tänä vuonna kasvun jatkuminen. Sen kiihtyminen on hidastunut, mutta näkymät ovat vahvat. Kasvua tukevat sen laaja-alaisuus ja Yhdysvaltojen veropolitiikka. Laajan kasvun tarinaa kertovat bruttokansantuotteen positiivinen kehitys, noussut öljyn hinta ja hyvät luottamusindikaattorit kuluttajien sekä ammattiostajien keskuudessa.

Ajankohtaisia ja huomioitavia riskejä ovat protektionismi ja maailmanlaajuinen rahapolitiikan normalisointi. Geopoliittiset riskit näemme pieninä, varsinkin, kun Korean niemimaalla asiat ovat edenneet parempaan suuntaan. Yksittäisistä sektoreista on mainittava, että teknologiaosakkeissa on arvostusriski. Mikäli sektoria aletaan hyljeksimään, on arvioitava, tapahtuuko sektorin osalta rotaatio defensiivisempiin ja isompiin osakkeisiin vai iskeekö nuha koko osakemarkkinoille.

Italian vaaleissa populistit voittivat ja hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat. Maan hallituskriisi on hukkunut muun uutisoinnin alle, kun positiiviset uutiset Ranskan ja Saksan välien paranemisesta sekä Etelä- ja Pohjois-Korean välinen hyvä kehitys ovat voittaneet mediassa.

Euroalueella teollisuuden luottamus ja tuotanto ovat hyvällä tasolla, mutta luvut ovat hieman pehmentyneet. Negatiivinen valuuttakehitys on painanut eurooppalaisten vientiyritysten tuloskasvua. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi totesi 26. huhtikuuta pidetyn kokouksen jälkeen, että kasvumomentum on vaimentunut useissa euromaissa. Mittarien tasot ovat tällä hetkellä kuitenkin edelleen historiallisten tasojen yläpuolella.

Saimme huhtikuussa ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksia ympäri maailmaa. Tulokset ovat yllättäneet positiivisesti erityisesti euroalueella ja Yhdysvalloissa, jossa verouudistus ja dollarin heikentyminen tukee tuloksia. Hyvien tuloksien vaikutus kurssikehitykseen on kuitenkin ollut rajattu. 

Yhdysvaltain kymmenvuotinen valtionlaina ylitti kolmen prosentin symbolisen rajan huhtikuun lopussa. Valtionlaina on jo kilpailukykyinen vaihtoehto sijoituksena riskisempien osakeyhtiöiden osinkotuotolle. Amerikkalaisella sijoittajalla on toistaiseksi korkopuolella tarjolla selkeästi parempi riskikorjattu tuotto, sillä Euroopassa sijoittajan pitää ostaa riskisempiä yrityslainoja saadakseen esimerkiksi saksalaisen DAX-indeksin vastaavaa osinkotuottoa.

Maailman osakemarkkinaindeksi MSCI World All Countries ei ole jaksanut enää ponnistaa pysyvästi plussalle vuoden alusta laskettuna. Osakemarkkinan tunnelmaa voi kuvailla odottavaksi.

 

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Laskimme huhtikuun lopussa osakepainomme neutraaliin seuraavin toimenpitein. FIM Tekoäly -rahastomme on pärjännyt hyvin muuhun osakemarkkinaan verrattuna ja siirsimme lisää varoja kehittyviltä markkinoilta tekoälyn hoidettavaksi. Kevensimme FIM Kehittyvät Markkinat ESG sekä FIM Kehittyvät Markkinat Pienemmät Yhtiöt -rahastojen painoa salkuissa yhteensä noin kaksi prosenttia. Kotiutimme lisäksi voitot pitkään salkuissa olleesta USA:n teknologiaosakesijoituksesta SPDR Tech Select Sector -indeksiosuusrahastosta.

Ostimme huhtikuussa Wärtsilää salkkuihin, kun yhtiö oli laskenut viime lokakuun huipuistaan kymmenen prosenttia. Uskomme, että yhtiön vahva tilauskanta siivittää sen tuloksentekokykyä.

YIT julkaisi odotuksia heikomman tuloksen ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja sen seurauksena kevensimme omistuksiamme. Tulokseen vaikutti varmasti yhdistyminen Lemminkäisen kanssa, sillä YIT teki yhdistymisen aikaan joidenkin projektien alaskirjauksia. Yhtiö on edelleen asuntomarkkinoista luottavainen ja myös toimistosegmentissä yhtiöllä on useita kohteita valmistumassa loppuvuonna 2018 sekä ensi vuonna. Kohteiden valmistumisella olisi myönteinen vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja -tulokseen.

3.5.2018 

Vahva tuloskausi ei sytytä

Teksti: Eelis Hein

Vuoden ensimmäisen kvartaalin tuloskausi on sujunut odotetun positiivisissa merkeissä. Kun talouskasvunäkymät ovat vielä valoisat, globaalisti voisi luulla, että tämän kaltaiset olosuhteet loisivat edellytykset osakemarkkinoiden suotuisalle kehitykselle. Hyviä talousuutisia varjostaa kuitenkin sijoittajien mieliin hiipivä pelko siitä, ettei tämä tästä enää parane. Pitkään kestäneen talouden noususyklin päättymistä ennakoiviin signaaleihin reagoidaankin voimakkaasti, mikä on näkynyt markkinoiden lisääntyvänä heiluntana.

Kun Yhdysvaltojen osakemarkkinakehitystä kuvaavaan S&P 500 -indeksiin kuuluvista yrityksistä puolet oli raportoinut tuloksensa, tuloskasvuprosentti oli lähes 23 (lähde FactSet). Lisäksi neljä viidestä tuloksesta oli ylittänyt analyytikkojen odotukset. Aivan näin hyviä lukuja ei muilta maantieteellisiltä alueilta ole saatu, mutta globaalistikin katsoen yrityksillä menee tällä hetkellä hyvin. Markkinoiden hintareaktiot tulosjulkistajien osakkeissa ovat kuitenkin olleet suhteellisesti katsoen mollivoittoisia riippumatta siitä, onko tulos tai myyntiluvut olleet odotuksia parempia vai heikompia. Yritysten tuloskehityksessä uumoillaan, että huippusuoritukset on nähty vähään aikaan, vaikka tulokasvuennusteet ovatkin pysyneet hyvinä.

Makrotalouden liikesuunta eli momentum on hidastumassa. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on euroalueen talouden toimeliaisuuden palaaminen maltillisemmalle, noin 2 %:n kasvuvauhdille alkuvuonna nähdyn kasvupyrähdyksen jälkeen. Muuallakin maailmassa on vaikea nähdä kasvuvauhdin kiihtymisen yllättävän positiivisesti seuraavien kvartaalien aikana. Toisen maailmasodan jälkeisen ajan pisin, seitsemän kvartaalia kestänyt Yhdysvaltain talouden kiihdytysjakso olisi näin päättymässä. Paljon hyvää on jo hinnoiteltu markkinoilla ja tältä suunnalta saatava tuki osakkeiden positiiviselle kurssikehitykselle on tällä hetkellä mielestämme rajallinen.

 

Rahapolitiikka kiristyy Yhdysvalloissa

Jos kasvun kiihdytystä ei ole näköpiirissä, Yhdysvaltain talouskasvun taso sinänsä näyttää säilyvän vahvana. Trumpin hallinnon lanseeraama, toisen maailmansodan jälkeisen ajan suurin fiskaalielvytys pitää tästä huolen. Vahvana jatkuva kasvu täystyöllisyydellä toimivassa Yhdysvaltain taloudessa aiheuttaa kuitenkin kasautuvia paineita inflaation kiihtymiselle. Markkinoiden on yhä vaikeampaa jättää huomioimatta tämä kehitys, ja tämä näkyy korkojen nousuna.

Viime viikolla Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionlainan tuotto rikkoi ensimmäistä kertaa neljään vuoteen 3 %:n rajan, mitä on pidetty psykologisesti tärkeänä ja markkinoita hermostuttavana tasona. Samanaikaisesti Yhdysvaltojen lyhemmät korot ovat olleet vieläkin jyrkemmässä nousussa. Lyhyiden ja pitkien korkojen välinen ero on kaventunut yleisen korkojen nousun ympäristössä, mikä on melko harvinaista, mutta pitkän talouden noususyklin jälkeen tyypillistä. Sijoittajien huomio kiinnittyy tähän yhteensattumaan, sillä historiallisesti sitä on monesti seurannut heikko jakso osakemarkkinoilla.

Lyhyiden ja pitkien korkojen keskinäisen suhteen kehitystä seurataan markkinoilla myös siksi, että tilanne, jossa ero on kääntynyt negatiiviseksi viitaten laskevaan korkokäyrään, on historiallisesti ennakoinut taloudellista taantumaa. Hiljattain julkistetussa San Fransiscon aluekeskuspankin tutkimuksessa todettiin laskevan korkokäyrän ennustaneen kaikki vuoden 1955 jälkeiset Yhdysvaltojen yhdeksän taloustaantumaa. Vielä emme ole tässä tilanteessa (kuva 1) ja sen jälkeenkin, kun korkokäyrä kääntyy laskevaksi,on historiallisesti aina kestänyt 6–24 kuukautta, ennen kuin taantuma on alkanut.

 

Kuva 1: Yhdysvaltain 10 vuoden ja 2 vuoden valtionlainakoron välisen eron kääntyminen negatiiviseksi on historiallisesti ennakoinut taantumaa.

 

Keskuspankin toimilla on korkokehityksen kannalta ratkaiseva merkitys. Yhdysvaltain keskuspankki näyttää olevan etenemässä päättäväisesti koronnostojen tiellä ja antaa taseensa supistua erääntyvien lainaomistustensa kautta. Tiukentamisen seurauksena rahan hinta on kohoamassa. Viime aikoina nähtyjä signaaleja rahoitusmarkkinoiden olosuhteiden kiristymisestä uskomme näkevämme myös tulevinakin kuukausina, kun vielä Euroopan keskuspankin (EKP) velkakirjojen osto-ohjelman päättyminen lähestyy. Näillä kehityksillä on lainamarkkinoiden lisäksi myös osakemarkkinoiden epävarmuutta lisäävä vaikutus.

 

Laskemme osakepainon neutraaliin

Monet tekijät tukevat edelleen riskisiä omaisuusluokkia kuten osakkeita, eikä näkemyksemme ole varsinaisesti kääntynyt markkinoiden yleisen kehityksen suhteen negatiiviseksi. Näemme kuitenkin yllä kuvattavia signaaleja markkinoilla, jotka liittyvät vuosia kestäneen elvyttävän rahapolitiikan ja talouden noususyklin korkeaan ikään, ja jotka saattavat ennakoida vähemmän positiivisia tulevaisuudenskenaarioita. Riskit ovat lisääntyneet, ja siksi olemme leikanneet allokaatiossamme osakepainon lievästä ylipainosta neutraaliin.

Tässä ympäristössä katsomme perustelluksi purkaa allokaatiossamme myös lievän ylipainon kehittyvien markkinoiden osakkeissa. Alkuvuonna näimme mahdollisuuksia monelta osin jälkisyklisten kehittyvien maiden osakemarkkinoiden kestävämmällekin nousulle, mutta tämä ei tällä hetkellä näytä toteutuvan. Rahapolitiikan kiristyminen Yhdysvalloissa heijastuu tyypillisesti lisääntyvänä epävarmuutena kehittyvillä markkinoilla.

30.4.2018

Laskimme osakkeet ja kehittyvien markkinoiden osakkeet neutraaliin

Laskimme osakkeet ja kehittyvien markkinoiden osakkeet lievästä ylipainosta neutraaliin varainhoitosalkuissamme.

Katsomme, että neutraali paino osakkeissa on perusteltu, sillä vaikka talouskasvunäkymät ovat edelleen hyvät ja taantuman riski on hyvin pieni, näemme markkinaepävarmuuden lisääntyvän lähikuukausina. Euroalueen talouden toimeliaisuus palasi totutummalle noin 2 %:n kasvuvauhdille alkuvuonna nähdyn kasvupyrähdyksen jälkeen, ja muuallakin maailmassa on vaikea nähdä kasvuvauhdin kiihtymisen yllättävän positiivisesti seuraavien kvartaalien aikana.

Globaali talouskasvu näyttää jatkuvan hyvällä tasolla, mikä etenkin täystyöllisyydellä toimivan Yhdysvaltojen kohdalla luo ylikuumenemisen ja kiihtyvän inflaation riskin. Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) tiukentuva rahapolitiikka ja Euroopan keskuspankin (EKP) velkakirjojen osto-ohjelman päättymisen lähestyminen kiristävät rahoitusmarkkinoiden olosuhteita, ja näillä on lainamarkkinoiden lisäksi myös osakemarkkinoiden epävarmuutta lisäävä vaikutus.

Myös yritysten tuloskehityksessä huippusuorituksia ei liene vähään aikaan luvassa, vaikka tulokasvuennusteet ovatkin pysyneet hyvinä. Inflaatioriski näkyy myös tulosepävarmuuden lisääntymisenä.

Kehittyvien markkinoiden neutraali paino on puolestaan perusteltu, koska alkuvuonna nähdyt mahdollisuudet kehittyvien markkinoiden osakemarkkinoiden kestävämmälle nousulle ei näytä tällä hetkellä toteutuvan. Rahapolitiikan kiristyminen Yhdysvalloissa heijastuu tyypillisesti lisääntyvänä epävarmuutena kehittyvillä markkinoilla.

Allokaatiomuutoksen toimeenpano salkuissa on aloitettu.

5.4.2018

Nokittelua tuontitulleilla 

Teksti: Jussi Lilja

 

Euroopan keskuspankki EKP kertoi 8. maaliskuuta näkemyksensä euroalueen kehityksestä. EKP päätti nostaa talousennustettaan talouskasvun jatkuessa vahvana. Euroalueen bruttokansantuote kasvaa päivitetyn näkemyksen mukaan 2,4 prosenttia vuonna 2018 ja inflaatio pysyy alle 1,5 prosentin pari seuraavaa vuotta. Riskit ovat tasapainossa euroalueen talousnäkymien osalta, mutta EKP:n pääjohtaja Mario Draghi mainitsi kauppapolitiikan riskinä talouskehitykselle.

EKP otti ensiaskeleita kiristävän rahapolitiikan suuntaan poistamalla lausunnosta tarpeen lisätä arvopaperiostojen kuukausimäärää. Pääekonomistimme Timo Hirvonen odottaa, että EKP:n arvopaperien osto-ohjelma ajetaan alas tänä vuonna. Näkemyksemme mukaan keskuspankkikorkoja nostetaan vuonna 2019 ja muun muassa suomalaisia asuntovelallisia kiinnostavat euriborit nousevat maltillisesti.

Saimme helmikuussa ensimakua kiihtyvästä protektionismista teräs- ja alumiinitulleina, jotka astuivat voimaan 23. maaliskuuta. Presidentti Trump ilmoitti lisäksi Yhdysvaltojen harkitsevan tullitariffeja Yhdysvaltojen tuonnille Kiinasta. Trumpin mukaan 25 prosentin tullitariffi kohdistuisi 50 miljardin dollarin arvosta tuontiin Kiinasta. Valkoisen talon mukaan tullit kohdistetaan aloille, joilla Kiina on pyrkinyt hankkimaan epäreilua kilpailuetua. Aloja on yhteensä kymmenen, ja niihin kuuluvat muun muassa robotiikka, lentokone- ja raideliikenneteollisuus sekä sähköajoneuvot.

Mikäli Yhdysvaltojen asettama 25 prosentin tuontitulli tulisi voimaan ilman poikkeuksia, vaikuttaisi se noin 50 miljardin dollarin arvosta Kiinan vientiin Yhdysvaltoihin. Tulli leikkaisi Kiinan talouskasvua 0,1 prosenttia. On kuitenkin hyvä muistaa, että Kiinan talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 6,5 prosenttia.

Sekä Yhdysvallat että Kiina haluavat välttää kauppasodan. Pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi, että tarvittaisiin useita kierroksia korkeita ja laajamittaisia tuontitulleja, jotta talouskasvu alkaisi hidastua selvemmin. Tästä saatiin valitettavasti lisämerkkejä huhtikuun alussa, kun Kiina vastasi Yhdysvaltojen tulleihin. Kiinan asettamat tuontitullit koskevat 106:a yhdysvaltalaista tuotetta, joihin kuuluvat muun muassa soijapavut, autot, kemikaalit ja lentokoneet. Trump vakuutti aiemmin hyvää keskusteluyhteyttään Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa, joten molemminpuolinen tullien julistus on toivottavasti vain kohtelias kutsu neuvottelupöytään.

Itseajavat autot aiheuttivat kaksi kuolonkolaria Yhdysvalloissa Arizonassa ja Kaliforniassa. Onnettomuudet johtivat niin sähköautovalmistaja Teslan kuin uuden ajan taksiyhtiö Uberin kurssien laskuun. Kuljettajat olivat molemmissa tapauksissa luottaneet täysin auton autopilottiin, eivätkä pitäneet ratista kiinni laisinkaan. Itseohjautuvaan liikenteeseen liittyvät vastuu- ja moraalikysymykset ovat vaikeita ja seuraamukset juridisesti epäselviä. Kukin onnettomuus lisää riskiä alalla toimivien yhtiöiden kasvu- ja tuloskehityksen pakenemiselle yhä kauemmaksi tulevaisuuteen. Erityisesti Teslaan kohdistuvat negatiiviset tulos- ja rahoitusspekulaatiot ovat lisääntyneet, sillä yhtiö on erittäin tappiollinen ja kärsinyt tuotantovaikeuksista.

 

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Lisäsimme maaliskuun alussa rakennuskonserni Lehtoa korkean ja neutraalin riskin salkkuihin. Osakekurssi laski 12 prosenttia neljän pääomistajan myytyä omistuksensa yhtiössä 1. maaliskuuta. Suurin omistaja Hannu Lehto ei kuitenkaan myynyt osakkeita. Osakkeen arvostus oli laskenut viime kuukausina selvästi yhtiön vahvan tuloskehityksen mutta heikon kurssikehityksen takia. Mielestämme yhtiö on edelleen kovassa kasvukunnossa ja hyötyy rakentamisbuumista omalla toimivalla konseptillaan. Yhtiön tulos kasvoi viime vuonna 50 prosenttia ja yhtiö ennakoi kuluvan vuoden tuloskasvuksi edelleen 20–30 prosenttia.

Kotiutimme lisäksi voitot Autolivin osakkeesta. Osakekurssi oli kehittynyt selvästi yleistä markkinaa paremmin nousten 30 prosenttia viimeisen vuoden aikana (vs. OMX Tukholma -yleisindeksin -6 %:n kehitys). Osakkeen arvostus on kurssinousun seurauksena noussut selvästi ja hinta/tulos on jo 19. Arvostus on noussut vuodessa 40 prosenttia ja osakekurssi hinnoittelee jo yhtiön tulevaa jakaantumista vuoden toisella puoliskolla. 

21.3.2018

Vahvan talouskasvun turvin

Teksti: Eelis Hein

Presidentti Trump:iin liitetystä poliittisesta riskistä ainakin osa näyttää realisoituvan. Hänen johtamassaan Valkoisessa Talossa tunnutaan kulkevan kriisistä toiseen ja ovet ovat käyneet viime aikoinakin tiuhaan. Trump on vaihtanut lähimpiä taloudellisia neuvonantajiaan ja kabinettinsa jäseniä, viimeisenä maltillisena pidetyn ulkoministeri Tillerssonin. Tilalle on tullut henkilöitä, jotka paremmin myötäilevät Trumpin kiistanalaisia aloitteita, kuten esimerkiksi teräs-ja alumiinitulleja tai vaikkapa kaavailuja Pohjoiskorean diktaattorin Kim Il Unin tapaamisesta. Markkinat ovat reagoineet ainakin toistaiseksi Trumpin poukkoiluun vähäisesti. Syynä on markkinoiden fokusoituminen vahvaan talouskasvuun. Se on onnistunut pitämään kysymykset poliittisista riskeistä ja niiden pidemmän aikavälin taloudellisista vaikutteista taka-alalla.

Vetoamalla Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden puolustamiseen, Trump ilmoitti käyttävänsä oikeuttaan asettaa teräkselle ja alumiinille tuontitulleja. Enemmänkin vaalilupauksiin ja mahdollisesti käynnissä oleviin Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusneuvotteluihin kuin kansalliseen turvallisuuteen liittyvä aie herätti pelot protektionistisesta aallosta maailmankaupassa. Ilmoituksesta lähtien on kuultu mm. Euroopan Unionin ja Kiinan suunnalta kovaakin arvostelua ja väläytyksiä vastatoimista.

Vaikka kauppasodan mahdollisuus on olemassa, isomman kauppapoliittisen selkkauksen todennäköisyys on tämän hetkisen ymmärryksemme mukaan pieni. Maailmantalouden kasvun vaarantava laajamittainen protektionismi ei ole Trump:in tai kenenkään muunkaan etujen mukainen. Näin maailmankaupan kannalta vähämerkityksellisen teräksen ja alumiinin tuontitullit saavat todennäköisesti aikaan kyllä paljon keskusteltavaa neuvottelupöydissä, mutta seurakseen vähäisiä vastatoimia.

Sen sijaan vanhasta iästään huolimatta vahvana etenevä taloussykli pitää inflaatio- ja korkokehitykseen liittyvät kysymykset etualalla. Mikäli markkinat ovat oikeassa, tämän kirjoituksen valmistumisen jälkeen USA:n keskuspankki on nostanut ohjauskoron ”jo” 1,75 %:iin ja lisää nostoja on tulossa. Vaikka Euroopan keskuspankin odotetaan siirtyvän koronnostojen tielle vasta vuonna 2019, suunta rahapolitiikassa on kiristävään päin.

 

 

Kuva 1: USA:ssa riskitön 1 vuoden valtionlainan tuotto ylittää S&P 500 osinkoindeksin keskimääräisen osinkotuoton.

 

Nousevien korkojen ympäristö luo haasteelliset olosuhteen korkosijoituksille, Mutta myös osakemarkkinoille korkojen nousulla on vaikutuksia.  USA:ssa lyhyen koron sijoituksesta on tullut vaihtoehto, kun riskittömän vuoden pituisen valtionlainan yli 2 %:n tuotto ylittää jo esimerkiksi S&P 500 osakemarkkinaindeksin keskimääräisen osinkotuoton (Kuva 1). Muutoksessa olevat markkinaolosuhteet tuovat mukanaan heiluntaa markkinoille, mitä tuottoa tavoittelevan sijoittajan täytyy nyt sietää. Maltillisen korkojen nousun ei pitäisi kuitenkaan muuttaa osakesijoitusten asemaa suhteellisesti houkuttelevimpana omaisuusluokkana, jos talous-ja tuloskasvunäkymät pysyvät hyvällä tasolla.

Vaikka näkyvissä on merkkejä talouskasvun momentumin, liikesuunnan hidastumisesta, kasvu on edelleen vahvalla tasolla ja laaja-alaista globaalisti. USA:ssa Trumpin fiskaalielvytys on pidentämässä talouden noususykliä ja hyvää talouskehitystä pitää yllä pirteä investointi- ja kulutuskysyntä. Euroalueen talous on parasta aikaa keskellä nopeinta ekspansiota kymmeneen vuoteen. Kun vielä Kiinan talouden odotetaan pitävän yllä yli 6 %:n kasvuvauhtia, globaalin taantuman todennäköisyys on vuoden horisontilla erittäin alhainen. Vallitsevaan yritysten hyvään tuloskasvukuvaan ei ole tässä skenaariossa odotettavissa häiriöitä.

Vahvan talouskasvunäkymän turvin olemme osakesijoituksissa lievässä ylipainossa. Ylipainotamme eurooppalaisia osakkeita. Uskomme Euroalueen löysän rahapolitiikan sekä vahvan tulos-ja talouskasvun luovan olosuhteet, missä Eurooppalaiset osakkeet ”kurovat umpeen” yhdysvaltalaisten osamarkkinoiden ”etumatkaa”.  Myös kehittyvien markkinoiden osakkeiden katsomme olevan suhteellisia voittajia.

Euroalueen vallitsevat alhaisten tuottotasojen ja nousevien korko-odotusten olosuhteet eivät suosi korkosijoituksia, missä olemme lievässä alipainossa. Vahva talous sinänsä tukee edelleen yrityslainamarkkinoita, mutta kiristyvään suuntaan muuttuvan rahapolitiikan mukanaan tuoma yleinen markkinaheilunnan lisääntyminen luo paineita historiallisesti alhaalla oleville riskimarginaaleille. Olemme siirtäneet alemman riskiluokituksen ”high yield” -yrityslainojen painotuksen lievästä ylipainosta neutraaliin. Parasta tuottopotentiaalia korkosijoituksissa tarjoavat edelleen kehittyvien markkinoiden lainat, joissa olemme lievässä ylipainossa.

 

Allokaatiotaulukko, maaliskuu 2018

9.3.2018

Nousuja ja laskuja, mutta lopulta ylöspäin

Teksti: Jussi Lilja

 

Pitkäjänteiselle sijoittajalle markkinan ilmakuopat ovat tuttuja, kuten ovat kovat nousukiidotkin. Kovan nousukiidon, niin sanotun korostuneen tammikuu-ilmiön jälkeen näimme helmikuun alussa nopean laskujakson. S&P 500 -indeksissä ei ollut nähty 15 kuukauteen yhtään viiden prosentin laskua ja korjausliike oli ilmassa. Poikkeuksellisen suuri kertapudotus toteutui helmikuun kolmantena kaupankäyntipäivänä viikonlopun pohdinnan jälkeen.

Markkinoiden muuttuneen tilannekuvan muodostus ja siihen perustuva hinnanmuodostus on nopeaa. Laukaiseva triggeri voi olla mikä vain, ja tällä kertaa se oli nousevat korot. Kuten todettu, talouskasvun vahvuus on nostanut odotuksia inflaation kiihtymisestä ja keskuspankkien rahapolitiikka kiristyy. Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko oli noussut vuoden alusta melko nopeasti 2,5 prosentin tasolta 2,8 prosenttiin. Sijoittajien hermo ei enää kestänyt nopeaa korkoliikettä sekä spekulaatiota rahoitusolosuhteiden kiristymisestä.

Tapahtuiko nyt osakemarkkinoiden iso käänne ja kevät lasketellaan? Ei mielestämme, vaan kyseessä oli vain korjaus liian nopean nousun jälkeen. Isossa kuvassa on hyvä muistaa, että jenkkien S&P 500 -indeksi laski vain tasolle, missä se oli ollut ihan hiljattain joulukuun puolivälissä 2017. Hermostuneisuutta kuvaava VIX-indeksi puolittuikin nopeasti, markkina rauhoittui ja kurssit palasivat vuoden alkutasoille helmikuun aikana.

Yhdysvaltojen kahden vuoden valtionlainan tilanne on mielenkiintoinen koron ylittäessä nyt selvästi yli kaksi prosenttia. Sijoittajalle on tarjolla parempi korvaus ”idioottivarmasta” Yhdysvaltain valtionlainan tuotosta verrattuna laajan S&P 500 -osakeindeksin osinkoon, joka jää hieman alle parin prosentin. Kovien nousuvuosien jälkeen osa sijoittajista alkaa arvostaa tällaisia turvasatamia osakkeiden sijaan.

Kuun loppuun saimme vielä uutisia Trumpin innosta ajaa uusia terästulleja ja muita maailmankauppaa vahingoittavia tulleja. Kiina, joka on suuri viejä Yhdysvaltoihin, liennytti asiaa ja Eurooppa lupasi vastata samalla mitalla. Poliittisten pisteiden keräilyä ja öljylamppujen aikakauteen katsomista globaalissa maailmassa, sanon minä.

 

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Ostimme korjausliikkeen keskellä muutaman prosentin iShares Core S&P 500 -indeksiosuutta täyden valtakirjan salkkuihin. Osakemarkkinoiden volatiliteetti oli korjausliikkeessä huipussaan ja korkeimmillaan sitten elokuun 2015. Pidimme hyvin todennäköisenä, että markkinaheilunta ei ole iso käänne, vaan tilanne rauhoittuu. Suljimme position ja teimme pienen pikavoiton salkkuihin vain puolentoista viikon sijoituksella.  

Myimme helmikuussa Marine Harvestin pois salkuista. Osake oli noussut kuutisen prosenttia vuoden alusta ja osakkeen hinta/tulos-arvostus on noussut noin 20 prosenttia omaa historiaansa korkeammaksi. Analyytikot olivat laskeneet ennusteitaan kalayhtiön päätuotteen lohen hinnan laskettua viime syksyn huipputasoilta. Vapautamme osakkeen napataksemme sen ehkä veneeseen myöhemmin uudestaan.

Ostimme Konecranesin, meille tutun laatuyhtiön, takaisin salkkuihin. Osake oli laskenut 12 prosenttia parin viikon takaisista myyntitasoistamme ja sen myötä osakkeen arvostus laski jälleen houkuttelevalle tasolle.

Kuun lopussa nostimme valtionlainat alipainosta neutraaliin ja laskimme high yield -lainat neutraaliin lievästä ylipainosta. Vaikka inflaatiopeikko hieman kurkkiikin Yhdysvalloissa, niin Euroopassa EKP:n inflaatiolle asettamalle tavoitetasolle on vielä matkaa. Mielestämme on mahdollista, että valtionlainojen pitkät korot laskevat nykytasoiltaan.

Korkeariskisten yrityslainojen fundamentit ovat edelleen myönteiset, vaikka arvostustasot ovatkin kivunneet korkealle. Kuitenkin mikäli riskiä aletaan karttamaan, niin se ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti korkeamman riskin yrityslainoihin. Olemme koroissa varovaisia ja laskemme sijoitusluokan takaisin neutraaliin.

27.2.2018

Ensimmäinen valomerkki

Teksti: Eelis Hein

 

Yhdysvaltain osakemarkkinoilla nähtiin viime vuonna hyvin poikkeuksellisesti käytännössä katsoen pelkkää nousua ilman suurempia heilahteluja. Ehti kulua 15 kuukautta ilman, että Yhdysvaltain osakemarkkinan kehitystä kuvaava S&P 500 -indeksi laski yhtäjaksoisesti yli viittä prosenttia.

Syynä positiiviselle kehitykselle oli osakemarkkinoiden kannalta erittäin suotuisa ympäristö, niin kutsuttu ”kultakutrimarkkina”. Ei liian kuumaa eikä liian kylmää, vaan juuri sopivaa. Talouskasvu juuri sopivan hyvällä tasolla, ettei ollut ylikuumenemisen eikä toisaalta taantuman pelkoa. Odotuksiakin paremmasta talouskasvusta huolimatta inflaatio mateli alle keskuspankkien tavoitetasojen, joten kiirettä kiristää ultrakevyttä rahapolitiikkaa ei ollut. Korot pysyttelivät alhaalla.

Vuoden vaihteen ympärillä sijoittajien mielialat ja riskinottohalukkuus olivat Yhdysvaltojen veroleikkauspäätösten jälkeen ennätyskorkealla siivittäen osakekursseja yhä uusiin arvostushuippuihin. Monilla mittareilla markkinat olivat ”yliostetut”. Näin jälkikäteen onkin helppo sanoa, että tammikuun lopussa käynnistynyt korjausliike oli odotettavissa. Lähtökohtaisesti tulkitsemmekin kyseessä olleen terve korjaus tilanteeseen, jossa markkinat olivat niin sanotusti kirineet itsensä edelle (kuva 1).

Kuva 1: Yhdysvaltain osakemarkkinan kehitystä kuvaava S&P 500 -indeksi palasi korjausliikkeessä lähemmäksi finanssikriisin jälkeistä trendiviivaansa.

 

Korkeat arvostukset ja vahva sijoittajasentimentti eivät kuitenkaan olleet tälläkään kertaa syy korjausliikkeelle, vaan tarvittiin jokin laukaiseva tekijä. Sellaisena toimi 1.2. julkistettu odotuksia ripeämpi Yhdysvaltain keskimääräinen palkkakehitys sekä samaisena päivänä Yhdysvaltain keskuspankin (FED) uutena pääjohtajana aloittaneen Jeromy Powelin vahvistus FEDin jatkamisesta rahapolitiikan normalisoinnin tiellä. Markkinoille nämä olivat signaaleja siitä, että markkinaympäristössä on tapahtumassa muutos.

Täyskapasiteetilla ja -työllisyydellä pyörivä Yhdysvaltain talous altistuu riskille kuumentua liikaa, varsinkin kun jo nyt vahvasti kasvavaa taloutta pönkitetään Trumpin velalla rahoitettavalla fiskaalipoliittisella elvytysohjelmalla, kuten verojen keventämisellä. Odotukset inflaation kiihtymisestä lisääntyvät ja sitä myöten myös odotukset rahapolitiikan kiristymisestä. Korot kääntyvät nousuun. Pitkään kestäneet kultakutriolosuhteet ovat väistymässä.

Onko osakemarkkinan nousutrendi kääntymässä?

Sijoitusympäristön olennainen muutos kohdistuu korkokehitykseen ja odotuksiin sen muutoksesta. Sijoitettaessa johonkin omaisuuserään maksetaan hinta tulevaisuuden kassavirroista. Jos korot nousevat, näiden tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvo laskee, jolloin omaisuuserien hintojen pitäisi laskea.  Lisäksi korkojen noustessa riskittömien sijoitustuotteiden, kuten valtionlainojen, houkuttelevuus suhteessa riskillisiin kohteisiin, kuten osakkeisiin, lisääntyy. Esimerkiksi Yhdysvaltain 2 vuoden valtionlainan tuotto on kiivennyt jo 2,25 %:iin, kun S&P 500 -indeksin keskimääräinen osinkotuotto jää alle 2 %:n. Korkojen noustessa myös osakkeiden arvostusmittarina käytettävät P/E-luvut eli hinta jaettuna yrityksen tuloksella yleensä laskevat, kun sijoittavat vaativat riskipitoisille sijoituksilleen suurempaa korvausta.

Markkinoiden tasapaino on muutoksessa ja lähes varmuudella voikin odottaa, että sijoittajat joutuvat tänä vuonna sietämään viime vuoteen verrattuna selvästi suurempaa markkinaheiluntaa. Varsinkin jos inflaatio osoittaisi kiihtymisen merkkejä, mikä lisäisi keskuspankkien painetta kiristää rahapolitiikkaansa.

Positiivisen osakemarkkinatrendin ei kuitenkaan tarvitse vielä kääntyä ja kyseessä oli näkemyksemme mukaan vasta ensimmäinen valomerkki. Vaikka positiiviset yllätykset talousdatassa ovat viime aikoina vähentyneet, globaalin talouden kasvukuva on edelleen vahva. Tämä luo edellytykset yritysten tuloskasvulle, jonka ennustetaan tänä vuonna olevan Euroopassa keskimäärin 9 %, kehittyvillä markkinoilla 15 % ja Yhdysvalloissa osittain veronalennusten ansiosta yli 15 %. Näin markkinoiden P/E-luvut voivat laskea yritysten tuloskasvun seurauksena eikä osakkeiden hintojen laskun kautta.

Uskommekin edelleen, että vahva globaali talous- ja tuloskasvukuva dominoi markkinoilla, eikä korkojen nousu ole niin nopeaa, että se pääsisi kääntämään osakemarkkinoiden nousutrendiä. Poliittisten riskien arvioimme olevan tällä hetkellä markkinoiden kannalta vähemmän merkittäviä eikä markkinakäännettä tyypillisesti ennakoivia signaaleja, kuten leveneviä yrityslainojen riskimarginaaleja ole nähty. Pysymmekin allokaatiossamme osakkeiden osalta lievässä ylipainossa. Lievässä alipainossa olevissa korkosijoituksissa painotuksemme ovat lisäksi kehittyvien maiden lainoissa. 

 

Allokaatiotaulukko helmikuu 2018

6.2.2018

Ilotulitus uuden vuoden kunniaksi

Teksti: Jussi Lilja

 

Osakemarkkinoilla on useita selittämättömiä ilmiöitä. Yhtenä esimerkkinä näistä on niin sanottu tammikuu-ilmiö. Ilmiö perustuu historialliseen näyttöön siitä, että tammikuu on ollut hyvä kuukausi olla mukana osakemarkkinoilla. Ilmiön efekti on kuitenkin pienentynyt vuosien saatossa. Uusi vuosi 2018 alkoi reippaalla nousulla, kun tammikuu-ilmiö oli voimissaan kuun kolme ensimmäistä viikkoa. Tämän jälkeen lasketeltiin viikko indeksien neljän-viiden prosentin tuotoista alemmas korkojen nousun pelossa. Maailmanlaajuinen MSCI World All Countries -indeksi tuotti tammikuussa lopulta noin kaksi prosenttia, kuten myös MSCI USA -indeksi. Suomen markkina oli hieman vahvempi tuottaen 2,6 prosenttia.

Saksan ja Yhdysvaltojen 10-vuotisten valtionlainojen tuotto oli tammikuussa negatiivinen, mikä indikoi korkojen orastavaa nousutrendiä. Miinusta tuli Saksan valtionlainaan sijoittaneille 1,9 prosenttia ja jenkkipaperiin 2,5 prosenttia. Nousevat korot ja korko-odotukset ovat myrkkyä korkopapereiden omistajille, jotka ohjannevat edelleen rahaa osakemarkkinoille.

Yhdysvalloissa vahvan osakemarkkinakehityksen ajuri on jo melko loppuun kaluttu verouudistus, jonka vaikutuksia on nyt laskettu tarkemmin. Verouudistus voi nostaa osakkeiden takaisinostot sekä käteisostotarjoukset, joissa yritys ostetaan pörssistä pois, jopa noin tuhanteen miljardiin dollariin eli lähelle 3,5 prosenttia koko amerikkalaisten pörssien arvosta. Amerikkalaiset yhtiöt ovat jo kotiuttaneet varoja ulkomailta ja jakavat niitä sekä työntekijöilleen bonuksina (muun muassa AT&T, ComCast ja Fifth Third Bancorp) että ovat ilmoittaneet palauttavansa varoja sijoittajille kasvavina osinkoina ja omien osakkeiden ostoina.

Investointipankki UBS ennustaa, että pelkästään verouudistuksen vaikutuksesta tulee vajaan kahdeksan prosentin kasvu S&P 500 -yhtiöiden tuloskertymään. Amerikkalaisten yritysten investointisuunnitelmat ovat korkeammalla kuin 11 vuoteen.

Euroopan keskuspankki piti korkokokouksensa tammikuun lopussa. Näyttää siltä, että euroalueella odotetaan inflaation selkeää kiihtymistä ennen kuin korkoja nostetaan, ja on edelleen epätodennäköistä, että korkoja nostettaisiin vuonna 2018. Pääjohtaja Draghi nosti kuitenkin valuuttakurssien heilunnan erityisesti esille ja totesi, että epävarmuus voi vaikuttaa hintavakauteen.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Vuoden alussa on aina hyvä pohtia sitä, mitä voisimme parantaa ja nyt oli vuorossa salkunhoitotoimintamme viestinnän kehittäminen. Pohdinnoissamme päädyimme siihen, että siirrymme FIMissä raportoimaan suhteellista sijoitusallokaatiotamme viisiportaisella asteikolla aiemman kolmiportaisen sijaan. Alipainon, neutraalin ja ylipainon lisäksi ilmoitamme jatkossa lievän ali- tai ylipainon eri sijoituslajeissa.

Nostimme osakkeet lievään ylipainoon tammikuun puolivälissä. Toteutimme liikkeen nostamalla kehittyvien markkinoiden osakkeiden osuutta salkuissa. Ostimme salkkuihin FIM Kehittyvät Markkinat ESG -rahastoa, joka on tuottanut kehittyvien maiden osakemarkkinoita paremmin viimeisen vuoden aikana (rahasto +24,6 prosenttia vs. kehittyvien markkinoiden indeksi +22,1 prosenttia).

Kehittyvien maiden talouskasvu on edelleen vahvaa, ja kasvua tukee öljyn ja raaka-aineiden nousseet hintatasot. Myös arvostusmielessä houkuttelevimmat osakemarkkinat löytyvät kehittyviltä markkinoilta. Muun muassa kehittyvien markkinoiden hinta per tulos -arvostus on vain 12,4, kun esimerkiksi Yhdysvaltojen vastaava on 18,7. Arvostuseroa on toki aina ollut edistyneiden länsimarkkinoiden ja kehittyvien markkinoiden välillä, mutta arvostusero on tällä hetkellä houkutteleva monella mittarilla.

Tammikuun lopussa kotiutimme voitot Konecranesin osakkeesta kaikissa riskitasoissa. Konecranesin kurssi oli noussut viime syyskuun ostohetkestä tammikuun loppuun noin 12 prosenttia ja osake oli kehittynyt selvästi muita konepajaosakkeita paremmin. Osakkeen arvostus sekä absoluuttisesti että suhteessa yleiseen markkinaan nousi tasolle, joka laukaisi myyntihalumme.

Ostimme lisäksi Algebris Macro Credit Fund -korkorahastoa matalan ja neutraalin riskin täyden valtakirjan varainhoitosalkkuihin. Rahasto sijoittaa useisiin korko-omaisuusluokkiin, muun muassa kehittyneiden ja kehittyvien valtioiden joukkovelkakirjalainoihin, yritysjoukkovelkakirjalainoihin ja pankkien velkapapereihin etsien niistä terveitä korkotuoton lähteitä. Rahaston tuottotavoite on 6–7 prosenttia vuodessa, ja se suojaa riskiään hyvin aktiivisesti. Näemme, että rahasto on hyvin asemoitunut pärjäämään vuoden 2018 haastavassa korkoympäristössä.

Vuotta 2017 koskeva veroilmoitus

Säilytyksessämme olevaan varallisuuteen liittyvät vuosiraportit ovat saatavilla FIMin verkkopankissa. Raportit sisältävät kaikki verotusta varten tarvittavat tiedot. Raportit löytyvät verkkopankin Sijoitukset-valikosta.

Saat keväällä 2018 verottajalta esitäytetyn veroilmoituksen. Raportin erittelyosalle verottaja on kirjannut arvopaperivälittäjiltä ja -säilyttäjiltä saamansa tiedot verovuoden 2017 tapahtumista. Tarkista ja tarvittaessa ystävällisesti täydennä tietoja joko verottajan Veroilmoitus verkossa -palvelussa tai paperisella veroilmoituksella ja sen liitelomakkeella 9A. Jos lisättävää tai korjattavaa ei ole, ilmoitusta ei tarvitse palauttaa.

Mikäli varallisuutesi on sijoitussidonnaisessa henkivakuutuksessa, kauppoja ei erikseen raportoida veroilmoituksella.

Lisätietoa ja apua sijoittajan verotusta koskien saat tarvittaessa yksityispankkiiriltasi!

23.1.2018

Vielä monia syitä optimismiin

Teksti: Eelis Hein

 

Viime vuonna globaali talouskehitys osoittautui vahvemmaksi kuin mitä markkinat osasivat ennustaa. Taloudellista aktiviteettia mittaavissa tilastoluvuissa yllätykset olivat yleisesti ottaen kerta toisensa jälkeen positiivisia läpi koko vuoden. Kehittyneille markkinoille vuosi oli paras kymmeneen vuoteen, ja piristyvä talouskasvu näkyi kaikilla suurilla talousalueilla globaalisti. Kehittyvillä markkinoilla kehitys oli epäyhtenäisempää: positiiviset uutiset painottuivat Aasian maihin, mutta loppuvuotta kohti myös raaka-aineiden ja öljyn hintakehityksestä riippuvaiset taloudet osoittivat piristymisen merkkejä. Kaikkinensa paraneva talouskehitys heijastui positiivisesti myös yritysten tuloksiin, joissa kaksinumeroiset kasvuluvut eivät olleet harvinaisia. Osakkeiden ja muidenkin riskipitoisten sijoituskohteiden kehitykset olivat nousujohteisia. Useat merkit viittaavat siihen, että vuosi 2018 alkaa samanlaisissa positiivisissa tunnelmissa.

Talouskasvun lisäksi markkinaolosuhteet olivat vuonna 2017 muutenkin otolliset riskipitoisille sijoituskohteille. Inflaatio mateli alhaisena eikä piristyvä talouskasvu juurikaan nostanut inflaatio-odotuksia. Näin ollen globaaleilla keskuspankeilla ei ollut kiirettä merkittävästi kiristää rahapolitiikkaansa, ja kokonaisuutena ne ostivat velkakirjoja taseisiinsa ennätysmäärät suhteessa valtion lainojen uusemissioihin. Korkotaso pysytteli alhaalla, jolloin tuottoa haettiin muista sijoituskohteista.

Poliittiset riskit hälvenivät euroalueella. Brexitin negatiivisten vaikutusten katsottiin rajoittuvan koskemaan lähinnä Isoa-Britanniaa, ja kahden ydinasevaltion keskinäisen uhittelun arvioitiin jäävän puhetasolle. Sijoittajien tunnelmia mittaavat indikaattorit kulkivat korkealla. Historiallisen alhainen heilunta useilla markkinoilla rohkaisi riskinottoa ja painoi riskimarginaaleja alas valtaosassa eri omaisuusluokkia. Vuoden vaihtuminen ei tälläkään kertaa ole tekijä, joka itsessään vaikuttaa sijoitusympäristöön, ja vuosi 2018 on jatkanut siitä mihin vuonna 2017 jäätiin.

Lähtötilanne antaa siis paljon aihetta optimismiin ja kysymys kuuluukin, onko olosuhteissa tämän vuoden aikana tapahtumassa muutoksia ja mitä mahdollisia vaikutuksia niillä on markkinoiden tasapainoon. Oman haasteensa tuo se tosiasia, että pitkään jatkuneet suotuisat olosuhteet ovat ajaneet monien omaisuuserien arvostukset historiallisesti korkeille tasoille.

Inflaatiokuvaan tulossa muutos

Talouskasvu piristyy tänä vuonna ja on globaalisti laaja-alaista. Samalla, kun länsimaissa kasvuvauhti ylittää jo pidemmän ajan keskimääräisen kehityksen eli trendikasvun, kehittyvien talouksien toipuminen nopeutuu edelleen öljyn ja raaka-aineiden hintatasojen viimeaikaisen positiivisen hintakehityksen tukemana. Kysynnän lähteet lisääntyvät, kun investointien odotetaan lisääntyvän globaalisti. Tämä kaikki toki sisältyy jo markkinoiden konsensusennusteisiin, ja näemme viime vuoteen verrattuna odotuksiin nähden todennäköisesti vähemmän positiivisia yllätyksiä talousluvuissa.

Yllätykset inflaation osalta ovat sen sijaan hyvinkin mahdollisia, sillä inflaation pitkään kestänyt puuttuminen on saanut monet uskomaan vallitsevan tilan olevan pysyvä. Näin tuskin on. Työllisyystilanne on kohentunut kehittyneissä maissa, ja Yhdysvalloissa vallitsee jo käytännössä täystyöllisyys. Finanssikriisin jälkeinen niin kutsuttu tuotantokuilu on kurottu sekä Yhdysvalloissa että euroalueella umpeen, ja ylikapasiteetti kehittyneissä maissa on supistunut. Lisäksi öljyn ja raaka-aineiden viimeaikainen hinnannousu heijastunee inflaatioon. Inflaation kiihtyessä keskuspankkien rahapoliittiset toimet sekä aikeet muuttuvat kiristävämpään suuntaan.

Olosuhteet ovat muuttumassa vuoden 2017 vahvan talouskasvun, alhaisen inflaation ja elvyttävän rahapolitiikan ympäristöstä vahvan talouskasvun, lisääntyvän inflaation ja kiristyvän rahapolitiikan ympäristöksi. Olemme siis menossa kohti tyypillistä talouden syklin loppuvaihetta. Tämän muutoksen voi odottaa aiheuttavan lisääntyvää epävarmuutta, joten viime vuoden ultrarauhallinen kausi markkinoilla ei saane jatkoa.

Sijoitusympäristön olennainen muutos kohdistuu korkokehitykseen ja odotuksiin sen muutoksesta. Vaikka korkojen nousun odotetaan olevan maltillista tänä vuonna, markkinat tulevat hyvin todennäköisesti vähintään kertaalleen pohtimaan sen vaikutuksia omaisuuserien hintojen kehitykseen. Tosiasia on, että lähes kaikkien omaisuuserien arvonkehitykset ovat hyötyneet viime vuosien ennennäkemättömän elvyttävästä keskuspankkien rahapolitiikasta ja alhaisesta korkotasosta.

 

 

Kuva 1: Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden arvostukset ovat korkeimmillaan 10 vuoteen. Lähde: Thomson Reuters Datastream

Vahva talouskehitys vaikuttaa dominoivasti osakemarkkinoilla

Uskomme, että vallitsevat vahvat talous- ja tuloskasvunäkymät dominoivat markkinoita ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Skenaariolle, jossa koronnousupaineet merkittävästi häiritsisivät hyvää osakemarkkinasentimenttiä, annamme tässä vaiheessa vielä vähäisen todennäköisyyden. Odotamme sijoitusvirtojen ohjautumista korkomarkkinoilta osakkeisiin.

Korkojen noustessa korkosijoitusten tuotot jäävät vaatimattomiksi ja joiltain osin negatiivisiksi. Historiallisesti korkeiden arvostustasojen vuoksi osakemarkkinoilta on rationaalista odottaa keskimäärin melko maltillisia tuottoja. Jos arvostuskertoimilla ei ole keskimäärin paljoa tilaa nousta, voi tämän vuoden osakemarkkinatuotoksi ennustaa yritysten tuloskasvuprosenttia.  Mahdollista tosin on, että osakemarkkinatunnelmat kehittyvät ajoittain joiltain osin jopa euforisiksi, mikä on taloussyklin loppuvaiheeseen tyypillisesti kuuluva ilmiö. 

Allokaatiossa osakkeet lievässä ylipainossa

Olemme allokaatiossamme osakkeissa lievässä ylipainossa. Vastaavasti korkosijoitukset ovat lievässä alipainossa ja ne painottuvat riskisimpiin kohteisiin.

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden kehitys on ollut jo pitkään vahvaa, ja yleisindeksit ovat rikkoneet yhä vain uusia ennätyksiä. Edelleenkin uskomme amerikkalaisiin osakkeisiin kohdistuvan sijoitusvirtoja, mutta globaalisti katsoen niiden suhteellinen houkuttelevuus ei ole kärkipäätä. Markkinan arvostukset ovat historiallisesti korkealla, eivätkä riskipreemiot eli tulosprosentti suhteessa valtionlainakorkoon palkitse sijoittajaa yhtä hyvin kuin monilla muilla globaaleilla osakemarkkinoilla. Alipainotamme siksi sijoituksia Yhdysvaltoihin ja ylipainotamme sekä Euroopan että kehittyvien maiden osakkeita.

Uskomme, ettei eurooppalaisten osakkeiden pitkäaikainen suhteellinen alisuoriutumien jatku tänä vuonna. Poliittiset riskit eivät enää ole hidaste sijoituspäätösten kohdentumiselle Eurooppaan. Alueen talouskasvu ja yritysten tuloskasvu on vahvaa, ja osakkeiden arvostustasot eivät suhteellisessa tarkastelussa ole päässeet karkaamaan.

Kehittyvien markkinoiden osakkeet sen sijaan tuottivat jo viime vuonna yleistä globaalia osakemarkkinaa paremmin. Tämän kehityksen näemme jatkuvan myös vuonna 2018. Kehittyvien talouksien kasvuero suhteessa kehittyneisiin maihin on yhä levenemässä, kun raaka-aineiden hintakehityksestä riippuvien talouksien vauhti kiihtyy. Kehittyvien maiden osakemarkkinoilla on lisäksi löydettävissä paljon sijoituskohteita, joiden tuloskehitys suhteessa arvostuksiin on houkutteleva.

Eurooppalaisten high yield -yrityslainojen riskipreemio suhteessa riskittömiin valtionlainoihin on laskenut keskimäärin noin 3 prosentin tasoille. Luku on historiallisesti alhainen eikä jätä paljoa tilaa kaventumiselle. Yrityslainoja tukee kuitenkin yhä edelleen ”sopivan nopea” talouskasvu, yritysten vahva taloustilanne sekä sijoittajien tuotonmetsästys. Suhteessa muihin korko-omaisuusluokkiin matalakin tuotto-odotus on houkutteleva, mikä perustelee lievän ylipainotuksen allokaatiossamme.

Toinen lievässä ylipainossa oleva korkoluokka on kehittyvien maiden velkakirjat, joita hyödyttävät globaalin talouden ja kaupan vilkastuva aktiviteetti sekä parantunut raaka-aineiden hintakuva. Kokonaisuudessaan kehittyvien korkomarkkinoiden tuotto-odotus riskit huomioiden on korkomarkkinoiden parhaimmistoa.

 

8.1.2018

Sijoitusvuosi päätökseen

Teksti: Jussi Lilja

 

Kulunut vuosi 2017 oli osakesijoittajalle hyvä ja myös korkosijoittajalle odotuksia parempi. Matalan riskin korkosijoituksien tuotto jäi tosin vaatimattomaksi, sillä rahamarkkinarahastojen ja euroalueen valtionlainoihin sijoittavien rahastojen tuotto jäi lähelle nollaa. Parhaat tuotot tulivat heikomman luottoluokituksen high yield -lainoista, jotka tuottivat noin viisi prosenttia, ja kehittyviltä korkomarkkinoilta, joilta tuottoa irtosi kolmisen prosenttia.

Euroissa sijoittavalle sijoittajalle maailmanlaajuinen MSCI World All Countries Total Return -osakeindeksi tuotti noin kymmenen prosenttia. Helsingin pörssi oli yli viidentoista prosentin vauhdissa vielä lokakuussa, mutta valui vuoden loppuun mennessä samaan noin kymmenen prosentin tuottoon. Kehittyvien markkinoiden MSCI Emerging Markets -osakeindeksi oli riskinsä arvoinen ja tuotti poikkeukselliset 21 prosenttia viime vuonna.

Vuoden yllätyksellisin asia oli euron ja dollarin kurssin raju liike. Vuoden alussa markkinoiden hyvin vahva konsensusnäkemys oli, että dollari vahvistuisi tai pysyisi lähellä 1:1-kurssia suhteessa euroon. Dollarin vahvistumiseen liittyvän konsensuksen tärkeimpiä perusteita oli Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) aloittama korkojen noususykli, jonka oletettiin tukevan dollaria. Syyt euron vahvistumiselle ovat jälkikäteen listattavissa näin: poliittinen riski siirtyi Yhdysvaltoihin, kun populismi ei saanut pelättyä laajaa tukea Euroopassa, euro oli liian halpa suhteessa paranevaan taloudelliseen kehitykseen mantereellamme ja euroalue on vaihtotaseeltaan mukavasti ylijäämäinen viennin vetäessä.

Aloitamme vuoden 2018 erinomaisessa makrotaloudellisessa tilanteessa, jossa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan maailman kaikista maista vain kuusi on taantumassa. Vuodesta 1980 lähtien tehdyn tilaston heikoin vuosi oli 2009, jolloin yli 90 maata oli taantumassa. Länsimaissa odotetaan samaa 2,1 prosentin bruttokansantuotteen kasvua kuin viime vuonnakin ja kehittyvissä talouksissa viime vuotta hieman ripeämpää 4,8 prosentin kasvua.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Joulukuu oli markkinoilla rauhallinen ja teimme vain vähäisiä viilauksia salkkuihin. Kuun toisella viikolla ostimme korkean ja neutraalin riskitason täyden valtakirjan varainhoitosalkkuihin yhdysvaltalaisiin kotimarkkinayhtiöihin sijoittavaa iShares Russell 1000 Pure U.S. Revenue -indeksiosuusrahastoa. Toimenpiteellä pienennämme hieman USA:n suhteellista alipainoa salkuissa.

Kyseinen ETF sijoittaa varansa sellaisiin yhtiöihin Russell 1000 -indeksissä, joiden liikevaihdosta vähintään 85 prosenttia tulee Yhdysvalloista. Lyhyellä tähtäimellä sijoituskohteen ajurina toimii verouudistuksen eteneminen USA:ssa, mikä auttaa erityisesti pienempiä amerikkalaisia kotimarkkinayhtiöitä. Yritysverouudistuksessa tavoitellaan kansainvälisillä markkinoilla toimivien jenkkiyhtiöiden osalta sitä, että ne palauttaisivat verosuunnittelun sijaan voittojaan Yhdysvaltoihin. Muutos on ongelmallinen eri mantereilla toimiville jenkkiyhtiöille ja se voi aiheuttaa näille isoille amerikkalaisille yhtiöille, ainakin aluksi, taloudellisia menetyksiä. Pienemmät kotimarkkinayhtiöt, jotka lähinnä vain hyötyvät alemmasta veroasteesta, eivätkä joudu muutenkaan tekemään merkittävästi kansainvälistä verosuunnittelua, ovat suhteellisia voittajia verouudistuksessa.

Yhdysvaltain keskuspankin nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä odotetusti 13. joulukuuta. Myös tulevat koronnostot tukevat tämän uuden indeksiosuusrahastomme finanssisektoria, joka on huomattavassa ylipainossa verrattuna laajempiin indekseihin (sektorin paino 25 %). Finanssisektori hyötyy pitkällä aikavälillä korkeammista koroista. Vastaavasti teknologiasektorin, jossa nähtiin marraskuun ja joulukuun vaihteessa voittojen kotiutusta ja joka tekee kansainvälisempää liiketoimintaa, paino ETF:ssä on vain kolme prosenttia.

MiFID II astui voimaan 3.1.2018

Rahoitusalan yhtiöitä koskeva MiFID II -direktiivi, eräs historian suurimmista rahoitusalan sääntelymuutoksista, astui voimaan 3. tammikuuta 2018. Sääntely on EU-tasoista ja koskettaa siten kaikkia eurooppalaisia sijoituspalveluyhtiöitä sekä heidän asiakkaitaan. Tavoitteena on parantaa teidän, sijoittajien, suojaa ja lisätä rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle? Käytännössä tulemme yhä tarkemmin kysymään sijoituskokemuksestasi ja -kiinnostuksestasi sekä sijoitustuotteiden ymmärryksestäsi. Mikäli olet aiemmin ostanut meiltä varainhoidon lisäksi yksittäisiä sijoitustuotteita, esimerkiksi rahastoja tai saatat niin tehdä jatkossa, kerromme yhä tarkemmin mielipiteemme kyseisen tuotteen asianmukaisuudesta ja soveltuvuudesta kertomiisi taustatietoihin perustuen. Sääntelystä johtuen joudumme päivittämään niin sanotun sijoittajaprofiilin teistä monien kanssa. Joudumme kysymään uusia kysymyksiä, mutta myös kysymään uudestaan kysymyksiä, joihin tiedätte jo suurelta osin vastanneenne. Pahoittelut siis etukäteen lisäkysymyksistä ja uusista krumeluureista – meidän ja EU-sääntelyn tarkoitusperät ovat hyvät.

MiFID II -sääntelyn tuoma läpinäkyvyyden lisääntyminen on positiivinen asia. Vuoden 2018 alusta alkaen kaikilla palveluntarjoajilla tulee olla tarjolla rahastojen avaintietoesitteitä vastaavia tietoja myös muun muassa ETF-arvopapereista (pörssilistatuista rahastoista), strukturoiduista sijoitustuotteista sekä varainhoitopalveluista osana vakuutusratkaisua. Tämä helpottaa eri palvelutarjoajien vertailua ja yhtenäistää viranomaisten johdolla toimintamalleja niin tuottojen, kulujen kuin riskienkin raportoinnin osalta teidän eduksenne.

18.12.2017

Nostimme valtionlainojen painoa

Nostimme kehittyneiden ja kehittyvien maiden valtionlainat neutraaliin painoon varainhoitosalkuissamme. Samalla laskimme rahamarkkinasijoitusten painon ylipainosta neutraaliksi.

Katsomme, että kehittyneiden maiden valtionlainojen neutraali paino on perusteltu, koska keskuspankkien osto-ohjelmat ja riskittömien arvopapereiden niukkuus pitävät pitkät korot todennäköisesti tuettuna. Toistaiseksi näköpiirissä ei ole merkittävää pitkien korkojen nousupainetta. Valtionlainojen sisällä suosimme inflaatiokehitykseen sidottuja lainoja.

Kehittyvien maiden valtionlainojen painon korottaminen on perusteltua, koska markkinoiden valuuttaliikkeet ovat rauhoittuneet ja toisaalta globaali rahapolitiikan maltillinen kiristyminen on jo pääosin hinnoiteltu lainoihin. Näin ollen näkymät kehittyvillä markkinoilla ovat vallitsevan talouskasvun ympäristössä hyvät.

Rahamarkkinasijoitukset toimivat yhä turvasatamana ja tarjoavat matalaa korkoriskiä, vaikka markkinoiden absoluuttinen tuottotaso onkin ennätyksellisen alhainen.

Pidämme high yield -yrityslainojen ja investment grade -yrityslainojen painon salkuissamme ennallaan. Allokaatiomuutoksen toimeenpano salkuissa on aloitettu.

 

11.12.2017

Koska tekoäly kirjoittaa tämänkin?

Teksti: Jussi Lilja

Marraskuun alussa nähtiin rauhallista syksyä enemmän markkinaliikkeitä. Osakkeiden hintaheilahtelussa Yhdysvalloissa koettiin värähdys ylöspäin ja korkean riskin yrityslainojen riskilisät, jotka kuvaavat yhtiöiden rahoituskustannuksia suhteessa riskittömiin lainoihin, nousivat. Yksi liikkeitä selittävä tekijä on varmasti USA:n presidentti Donald Trumpin veropaketin kohtaama vastatuuli.

Käsitys oli, että kongressin ylähuone eli senaatti lykkäisi yritysverouudistuksen vuoteen 2019 ja että senaatin ehdotus sisältäisi pienemmän veroleikkauksen kuin edustajainhuoneen ehdotus. Veropaketista vääntäminen päättyi kuitenkin marras-joulukuun vaihteessa Trumpin niukkaan erävoittoon, kun senaatti äänesti sen puolesta äänin 51–49. Osakemarkkinat reagoivat uutiseen hyvin positiivisesti erityisesti paketin sisältämän alemman kahdenkymmenen prosentin yritysveroasteen takia. Paketin siivittämänä S&P 500 -indeksi nousi marraskuun lopussa jälleen uuteen ennätykseensä. Dollarin heikentyminen tosin söi kurssinousun eurosijoittajan näkökulmasta.

Jos Saksalla menee hyvin, koko Euroopalla menee hyvin, sanotaan. Marraskuussa Saksan poliittisella rintamalla oli kuitenkin pakka sekaisin liittopäivävaalien vaisujen tulosten jälkeen. Kristillisdemokraattinen puolue sai torjuntavoiton, mutta liittokansleri Angela Merkel sai vain heikon mandaatin hallituksen muodostamiseen. Vanha kumppani SPD-puolue kieltäytyikin pitkään hallitusneuvotteluista. Kuun lopussa vanha pari saatiin kuin saatiinkin saman pöydän ääreen hallitusneuvotteluihin, joka on hyvä niin Saksalle kuin Euroopallekin. Saksan Ifo-indeksi, joka kuvaa talouden ilmapiiriä, oli marraskuussa historiallisesti korkeimmalla tasollaan. Koko euroalueen talouden sentimentti-indikaattorit olivat marraskuussa korkeimmillaan 211 kuukauteen.

Lanseerasimme Pohjoismaiden ensimmäisen rahaston, jonka sijoituspäätökset tekee tekoäly arvosijoittamisen periaattein. Tekoälylle annetaan 4 000 yhtiön kaikki julkinen talousdata yli 20 vuodelta. Tekoäly mallintaa dataa 1–4 päivää nopeimmilla grafiikkaprosessoreilla. Tekoäly laskee ja arvioi erilaisia salkkukoostumuksia satoja miljoonia kappaleita minuutissa, mutta uuden tiedon syöttämisen jälkeen osakevalinta (eli oppiminen) kestää silti puolitoista tuntia. Tekoäly valitsee 4 000 osakkeen joukosta 50 osaketta perustuen puhtaasti tähän yhtiökohtaiseen talousdataan – tuntematta yhtiöiden kurssikehitystä tuolta aiemmalta 20 vuodelta. Näin vältytään siltä vääristymältä, että kone tietäisi, miten osakkeet ovat kehittyneet (sen jälkeenhän valinta ei perustuisi pelkästään yhtiöiden laadullisiin kriteereihin). Toisin kuin moni, jonka kanssa olen rahastosta keskustellut, on olettanut, rahasto ei käy lainkaan nopeaa kauppaa tai kytkeydy suoraan kiinni pörssin kaupankäyntijärjestelmiin. Salkun uudelleenallokointi tehdään itse asiassa vain puolivuosittain ja toimeksiannot pörssiin syöttää ihminen.

Lähtökohdat vuoteen 2018 ovat erittäin hyvät. Kaikki länsimarkkinat ja kehittyvät markkinat kasvavat yhtäaikaisesti, talousluottamus niin yrityksissä kuin kuluttajilla on vahvaa, kehittyvillä markkinoilla on nähty pitkään odotettu tuloskäänne ja öljy on toipunut hintakuopastaan. Varovaisuutta aiheuttaa jo vanhalta kuulostava levy – miten ainutlaatuinen elvyttävä rahapolitiikka puretaan seuraavina vuosina? Miten omaisuuserien kohonneet hinnat tasapainottuvat uudelleen keskuspankkien velkarahan vähentyessä? Näitä asioita mietimme nyt ja ensi vuotta silmällä pitäen.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Teimme marraskuun alussa kaikkien riskitasojen kehittyvien markkinoiden allokaatiossa muutoksen ostamalla salkkuihin FIM Emerging Markets ESG -rahastoa. Lyhenne ESG tulee sanoista ”environmental, social, governance” ja se viittaa sosiaalisesti sekä eettisesti kestäviin sijoituskohteisiin. Rahoitimme kaupan myymällä iShares Core MSCI EM -ETF:n pois.

ESG-strategia, joka huomioi sijoituskohteiden luontoarvot, sosiaaliset arvot ja eettisen johtamisen arvot, on tuottanut kehittyvillä markkinoilla selvästi laajoja markkinoita paremmin. Moni suomalainen ja kansainvälinen suursijoittaja, esimerkiksi eläkeyhtiöt, sijoittaa jo ESG-arvot ohjenuoranaan. Tämä johtaa rahavirtoja ja kysyntää (kurssit nousevat) kyseisiin kohteisiin. Uskomme ESG-strategian hyvän kehityksen jatkuvan, mistä syystä luovumme indeksituotteesta, joka ei huomioi kansainvälisen sijoitustoiminnan eettistä kehitystä.

Myimme salkuista marraskuussa Schroder U.S. Small & Mid Cap -rahaston pois. Yhdysvalloissa riskipitoisemmat pienet ja keskisuuret yhtiöt (Russell 2000) olivat kehittyneet markkinoita (S&P 500) paremmin viimeiset kolme kuukautta, mutta lokakuusta lähtien hävinneet markkinoille. Riskinottohalukkuus markkinoilla oli tuolloin heikentynyt, minkä takia kevensimme pienten yhtiöiden painoa salkuissa.

Kuun loppupuolella vaihdoimme osan Sammoista Nordeaan. Marraskuussa nähty kurssilasku ei tarttunut Sammon osakkeeseen, kun puolestaan Nordean kurssi oli laskenut syyskuun lopusta 15 prosenttia. Nordean arvostus oli mielestämme muuttunut jälleen houkuttelevaksi, kun osakkeen hinta per tulos on hieman yli yksitoista ensi vuoden osalta. Myös ensi keväälle ennustettu lähes seitsemän prosentin osinkotuotto on Helsingin pörssin korkeimpia. Sammon osinkotuotto jäänee viiden prosentin pintaan.

Peliyhtiö Rovion myimme salkuista pois ison tulospettymyksen jälkeen. Yhtiön kurssi reagoi hyvin negatiivisesti tulokseen. Pelien liikevaihto nousi voimakkaasti, noin 40 prosenttia, mutta jäi silti analyytikoiden ennusteista. Lisäksi yhtiö on panostanut odotettua voimakkaammin uusasiakashankintaan, mikä heijastui yhtiön kannattavuuteen negatiivisesti. Vasta hiljattain tapahtuneen pörssilistautumisen näkökulmasta näyttää, että listautumiseen liittyi ”dressing up the bride”-ilmiötä eli morsiamen kaunistelua vähän liikaakin. Tylsä tapa aloittaa pörssipolku, sanon. Rovion mukaan markkinointipanostukset näkyvät kasvussa vasta 8–10 kuukauden kuluttua. Sijoittajien pettymys yhtiötä kohtaan näkyy mielestämme tovin ja kiinnostus osakkeeseen pysyy lyhyellä aikavälillä heikkona.

Ostimme FIM Tekoäly -rahastoa yhdestä kolmeen prosenttia kuhunkin varainhoidon riskitasoon. Odotamme mielenkiinnolla tuloksia!

8.11.2017

Myötätuulessa kohti talvea

Teksti: Jussi Lilja

Yhdysvaltojen talous kasvoi 3,0 prosenttia heinä-syyskuussa ja kasvu oli laajapohjaista. Syksyn hurrikaanit vaikuttivat talouden kehitykseen lopulta vain vähän. Täystyöllisyys ja vahva talouskasvu muodostavat vahvat perusteet Yhdysvaltain keskuspankille Fedille ohjauskoron nostamiseksi joulukuussa.

Euroalueen talous kasvoi ennakkotietojen mukaan 2,5 prosenttia edellisvuodesta, ja talouden tunnelmat olivat lokakuussa parhaimmat moneen vuoteen. Euroalueen keskuspankki EKP kertoi puolittavansa arvopaperiostojensa määrän 30 miljardiin euroon kuukaudessa tammi-syyskuussa. Ostoille ei määritelty loppumisajankohtaa, joten ohjelma voi kestää pidempään kuin yhdeksän kuukautta, mikäli inflaatio ei näytä kiihtyvän riittävän vakaasti kohti keskuspankin tavoitetta. Kuluttajahintojen nousuvauhti on edelleen EKP:n tavoitetta hitaampi.

Euroopan poliittisella kentällä on edelleen avoin kysymys, miten Espanja ja Katalonia etenevät lopulta alueen itsenäistymistoiveiden kanssa. Espanja käytti jo tiukkaa artikla 155:tä, jonka avulla he syrjäyttivät koko Katalonian hallinnon.

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi lokakuussa budjetin vuodelle 2018. Hyväksyminen lisää myös presidentti Donald Trumpin veropaketin läpimenon todennäköisyyksiä. Paketin yksityiskohdat ovat yhä auki ja Trumpin hallinto ja kongressi neuvottelevat niistä. Esityslistalla on muun muassa kuluttajia koskevia muutoksia, kuten uusia verovähennyksiä, veroasteiden vähentäminen seitsemästä viiteen sekä yritysveron laskeminen kahteenkymmeneen prosenttiin. Oma huolemme on, että paketin elvyttävät vaikutukset ovat jopa ylimitoitettuja tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen talous kasvaa vahvasti ja maassa vallitsee käytännössä täystyöllisyys.     

Kiinan kommunistisen puolueen viiden vuoden välein järjestettävä puoluekokous päätti nostaa presidentti Xi Jinpingin osaksi puolueen peruskirjaa. Huomionosoitus on erittäin merkittävä, sillä ennen Xitä kyseistä statusta ei ole saanut Mao Tsetungin jälkeen kuin Deng Xiaoping. Deng sai tunnustuksen postuumisti vuonna 1997. Hän sovelsi 70-luvun lopusta alkaen sosialismia kiinalaisittain ja vei maan kohti markkinaorientoituneempaa toimintamallia. Maailmanpankin mukaan malli on nostanut 800 miljoonaa kiinalaista köyhyydestä.

Kuun lopussa oli varsinainen ”supertorstai”, 26. lokakuuta, jolloin joukko johtavia teknoyhtiötä (Facebook, Amazon, Apple, Microsoft ja Google) julkaisi huipputuloksia. Teknopörssi Nasdaq kävi parhaimmillaan lähes kolmen prosentin päivänousussa.

Loka-marraskuun vaihteessa presidentti Trump valitsi republikaani Jerome ”Jay” Powellin Fedin uudeksi pääjohtajaksi. Powell on koulutukseltaan juristi ja on tehnyt uran muun muassa investointipankkiirina sekä ajatushautomon jäsenenä ennen siirtymistään Fedin johtoryhmään vuonna 2012. Powellin valintaa pidetään markkinoita tukevana, ja nykyisen korkopolitiikan uskotaan jatkuvan. Tätä tukee se, että Powellin äänestyshistoria keskuspankin korkopäätöksissä on ollut täysin yhteneväinen nykyisen pääjohtajan Janet Yellenin kanssa. Lisäksi, koska Powell ei ole taustaltaan rahapolitiikan ekspertti, hän nojaa vahvasti keskuspankin virkamieskoneistoon.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Olimme lokakuun kokonaisuudessaan neutraalissa osakepainossa kaikissa riskitasoissa, mutta melko aktiivisia salkkujen sisällön osalta. Kuukauden alussa muutimme jenkkiosakkeiden allokaatiota ostamalla neutraalin riskin salkkuihin iShares Edge MSCI USA Momentum -indeksiosuusrahastoa. Rahoitimme kaupan myymällä Skyline Coho U.S. Large Cap -rahaston pois. Muutoksen myötä informaatioteknologia- ja pankkisektorin paino nousee salkuissa, ja terveydenhuolto- ja päivittäistavarasektoreiden paino puolestaan laskee.

Korkean riskin salkuissa kotiutimme voittoja Metsä Boardista. Osakekurssi oli noussut yli 10 prosenttia syyskuun pohjilta ja oli teknisesti tarkasteltuna yliostettu. Yhtiön tulos on erittäin herkkä dollarin kurssimuutoksille ja vastaavasti yhtiön osakekurssi korreloi vahvasti dollarin kanssa. Mielestämme ennusteriski kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta on kasvanut lyhyellä aikavälillä heikentyneen dollarin takia.

Kuun toisella viikolla myimme Amer Sportsin pois täyden valtakirjan salkuista. Amer Sportsin osakekurssi on toipunut kesän pohjilta huolimatta siitä, että yhtiön tulosennusteita on laskettu sekä kuluvalle että ensi vuodelle. Toimintaympäristö etenkin Yhdysvalloissa on säilynyt edelleen haastavana, mikä kasvattaa riskiä, että yhtiö joutuisi laskemaan tulosohjeistustaan loppuvuodelle heinä-syyskuun tulosjulkistuksen yhteydessä.

Ostimme Amerin tilalle Terveystaloa sen listautumisannista. Terveystalo on Suomen suurin yksityinen terveyspalvelujen tuottaja sekä liikevaihdon että toimipaikkojen (180 toimipaikkaa 20 paikkakunnalla) lukumäärällä mitattuna. Vuonna 2016 yhtiöllä oli lääkärikäyntejä noin 2,7 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa noin 12 prosenttia kaikista Suomen lääkärikäynneistä.

Suomen terveydenhuoltomarkkinat kasvavat rakenteellisesti, ja kasvua ruokkii muun muassa yksi länsimaiden nopeimmin ikääntyvistä väestöistä. Lisäksi yksityiset palveluntuottajat voittavat markkina-osuutta julkiselta sektorilta. Terveystalon liikevaihdosta 53 prosenttia tulee yritysasiakkailta (työterveydenhuolto), 36 prosenttia yksityisasiakkailta ja vain 10 prosenttia julkiselta sektorilta.

Terveystalolla on oma yrityskauppoihin keskittynyt tiimi ja erittäin hyvät näytöt onnistuneesti toteutuneista yritysostoista, mikä tukee yhtiön kasvusuunnitelmia. Yhtiö panostaa lisäksi voimakkaasti digitaalisiin palveluihin ja sillä on muun muassa 568 000 rekisteröitynyttä käyttäjää Oma Terveys -verkkopalvelussa. Heistä puolet käyttää mobiilisovellusta. Tulevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteena on parantaa sote-palvelujen saatavuutta ja tehostaa julkista hallintoa. Terveystalon kohdemarkkinat muodostavien Suomen terveydenhuoltomarkkinoiden koko oli noin 3,3 miljardia euroa viime vuonna. On arvioitu, että toteutuessaan sote-uudistus kasvattaisi Terveystalon kohdemarkkinoiden kokoa jopa 3,8 miljardia euroa.

Varallisuudensuunnittelu-
palvelumme vahvistuvat

Muistuttaisin, että FIMin varainhoitoasiakkaana käytössäsi ovat laadukkaat lakipalvelut varallisuudensuunnitteluun. Varallisuudensuunnittelu tarkoittaa henkilön tai perheen verosuunnittelua ja juridisten dokumenttien toteuttamista siten, että varallisuuden siirtyminen tai suojaaminen toteutuu verotehokkaasti ja tahtosi mukaisesti. Sinulle ja jälkipolvillesi tärkeät asiat saadaan ajan tasalle muun muassa testamentilla, avioehdolla, edunvalvontavaltuutuksella, ennakkoperinnöillä, lahjakirjoilla, sekä muilla etukäteissuunnitelmilla.

Hinnastomme on hyvin kilpailukykyinen, ja mikäli sinulla on yli 500 000 euroa varainhoidossamme, tarjoamamme palvelut ovat lähtökohtaisesti veloituksettomia. Monimutkaisemmissa kokonaisuuksissa, kuten yritysjärjestelyissä ja sukupolvenvaihdoksissa, teemme tarvittaessa yhteistyötä tarkkaan valittujen kumppaneiden kanssa.

Ilokseni voin lisäksi kertoa, että joukkomme vahvistui kun varatuomari Leena Vesto siirtyi OP Privatesta FIMin palvelukseen marraskuun alussa. Ethän epäröi olla yhteydessä henkilökohtaiseen yksityispankkiiriisi oman ja perheesi tilanteen kartoittamiseksi!

Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset

Teimme Taloustutkimuksen johdolla syksyllä vuosittaisen asiakastyytyväisyystutkimuksemme, johon 401 teistä vastasi. Tutkimus on tärkeä toimintaamme ohjaava tekijä ja käyn läpi luvatusti tutkimuksen tärkeimmät havainnot. Tutkimuksessa mittaamme tyytyväisyyttä kahdessa dimensiossa: siinä, miten tyytyväisiä olette asiakassuhteen hoitoon ja siinä, miten tyytyväisiä olette salkunhoitoon. Nämä kaksi dimensiota muodostavat yhdessä asiakastyytyväisyysindeksin, jonka kehitystä seuraamme.

Asiakastyytyväisyysindeksimme saavutti toistaiseksi korkeimman lukeman tutkimuksen historiassa. Salkunhoidon osalta toiveenne liittyivät parempaan tuottoon ja pikaisempaan markkinatilanteeseen reagointiin. Kiitosta saimme siitä, että ymmärrämme salkunhoidolle asetettuja toiveita sekä siitä, että salkunhoito vastaa sovittua.

Asiakassuhteen puolella kehityskohdaksi nousi yhteydenpitomme hyödyllisyys. Meillä on siis petrattavaa viestintämme henkilökohtaisuudessa ja siinä, miten kerromme konkreettisista hyödyistä teille. Eniten positiivista palautetta saimme yhteydenpidosta, johon jopa 98 prosenttia teistä oli tyytyväisiä. Samoin yksityispankkiirien ammattitaidosta ja palvelualttiudesta sekä FIMin luotettavuudesta tuli kiitosta. Huomionarvoista tutkimuksessa on, että avoimuus ja rehellisyys nousevat voimakkaasti kuvaamanne ihanteellisen varainhoitokumppanin ominaisuuksiksi. Itse kuvailisin niitä jopa luottamuksen perustaksi.

Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että kaksi kolmasosaa teistä kokee, että FIM voisi olla kokonaisvaltainen yksityispankkinne. Ehdottaisinkin, että kävisit läpi yhdessä yksityispankkiirisi kanssa mitä etuja ja arjen helppoutta olisi luvassa, mikäli hän voisi jatkossa hoitaa kaikki pankkiasiasi. Palvelupakettimme sisältää FIM Private Banking Visa -maksukortin, erinomaiset mobiilipalvelut, maksuliikennepalvelut ja lainoituksen. Yli 300 000 euron asiakkaillemme tarjoamme lisäksi ilmaisen concierge-palvelun sekä pääsyn yli tuhanteen lentokenttäloungeen Priority Pass -kortilla matkaa helpottamaan.

9.10.2017

Tuottoisa kuukausi, Espanjassa kuumat paikat

Teksti: Jussi Lilja

Syyskuu oli hyvien makrouutisten tukema vahvan tuoton kuukausi. Syksyn talousnäkymät ovat edelleen vahvistuneet ja suhdannekuva on positiivinen. Globaalit ostopäällikköindeksit olivat syyskuussa sekä teollisuuden että palveluiden puolella 53–54 pisteen nurkilla. Maailmanindeksi MSCI World tuotti euroissa tarkasteltuna yli neljä prosenttia ja eurooppalainen STOXX 600 -indeksi yli viisi prosenttia. 

Länsimaihin ennustetaan ensi vuodelle lievää parannusta 2,1 prosentin talouskasvun muodossa, ja kehittyville markkinoille ennakoidaan 4,8 prosentin kasvua. Kehittyvillä markkinoilla sekä Venäjän että Brasilian talouskasvu on palannut positiiviseksi todella dramaattisen, yli kaksi vuotta jatkuneen supistumisen jälkeen. Molemmissa maissa supistumisella oli suora linkki öljyn hintaan. Lisäksi mailla oli omia poliittisia ongelmia, Brasiliassa sisäisiä ja Venäjällä ulkopoliittisia, jotka jatkuvat edelleen. Brent-laadun raakaöljy maksaa jo lähes 60 dollaria barrelilta ja Venäjän RTS-indeksi otti hinnannousun myötä miltei kahdeksan prosentin loikan. Kehittyvien markkinoiden kasvuodotuksia tukee myös se, että Kiinan talouskasvussa ei ole nähty pelättyä kovaa supistumista. Makronäkymä on oikein hyvä kaikkien maanosien kasvaessa jälleen.

Myös Suomen talouskasvu on tällä hetkellä hyvin laaja-alaista. Kaikki kysyntäerät – bruttokansantuote, yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti – ovat kasvussa. Ekonomistimme Timo Hirvosen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ennustamme ensi vuodelle hieman rauhallisempaa 2,3 prosentin kasvua. Kasvun kerrannaisvaikutukset ovat hyvin positiivisia, sillä työvoima kasvaa, verotulot kasvavat ja julkinen talous kohenee.

Suomalaisilla kuluttajilla on eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen paljon vaihtuvakorkoisia asuntolainoja. Asuntovelallisia ja asuntosijoittajia kiinnostava kolmen kuukauden Euribor-korko näyttää horroksesta heräämisen merkkejä ja lienee nähnyt pohjansa. Koron nousu on hyvin maltillista ja syyskuun korkoennusteiden mukaan kyseinen korko nousisi positiiviseksi loppuvuoden 2019 paikkeilla (Thomson Reuters Datastream).

Syyskuun lopussa katseet kääntyivät vauraaseen Kataloniaan, jossa itsehallinnon eroaktivistit järjestivät äänestyksen Espanjasta eroamiseksi. Espanjan valtion mukaan äänestys oli laiton ja valtio ei suostu neuvottelemaan itsehallinnon kanssa itsenäisyydestä. Ottamatta kantaa mikä on oikein, Espanjan hallituksen näkökulmasta itsenäisyysäänestyksen hyväksyminen voisi johtaa myös baskien äänestykseen ja tuntemamme Espanjan laajempaan murtumiseen. Koko keskustelu on vaikea EU:lle, sillä vahvat valtiot muodostavat vahvan unionin, mutta toisaalta kovaotteista hallintoa ei haluta julkisesti tukea. Katalonian tilanne ei kuitenkaan näkynyt pörsseissä hermostuneisuutena.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Nostimme kaikkien salkkujen osakepainoa syyskuun toisella viikolla lisäten kolme prosenttiyksikköä lisää osakkeisiin. Nosto tehtiin ostamalla salkkuihin FIM Eurooppa- ja FIM Kehittyvät Markkinat Pienemmät Yhtiöt -rahastoja. Yhdysvalloissa poliittiset riskit vähenivät, viime kirjeessäni mainittua velkakattoa nostettiin kolmeksi kuukaudeksi ja Pohjois-Korean tilanteeseen haettiin rauhallista ratkaisua uusilla talouspakotteilla.

Syyskuussa ostimme Konecranesia salkkuihin. Osakekurssi oli kehittynyt heikosti loppukesän aikana laskien yhdeksän prosenttia tulosjulkistuksen jälkeen, vaikka yhtiön raportoima toisen vuosineljänneksen tulos oli odotuksia parempi ja yhtiö nosti tulosohjeistustaan kuluvalle vuodelle. Mielestämme yhtiön mittavat synergiahyödyt Terexin yritysostosta tukevat osaketta myös heikommassa markkinatilanteessa.

Kuun lopussa osallistuimme Rovion instituutioantiin. Ostimme osaketta korkean ja neutraalin riskin varainhoitosalkkuihin sekä sijoitusvakuutuksien sijoituskoreihin. Odotamme mielenkiinnolla Rovion kehitystä pelien, tunnetun brändinsä lisensioinnin ja elokuvien saralla. Muistan olleeni vuosia sitten kuuntelemassa Roviosta jo lähteneen Peter ”Mighty Eagle” Vesterbackan puheenvuoroa, jossa tämä kertoi, että Rovio haluaa ohittaa Disneyn. Markkinointipuhetta varmasti ja meille riittäisi sijoittajina vähempikin menestys, mutta näin kunnianhimoisia ovat ”uusien toimialojen” toimijat. Hyvä niin!

26.9.2017

Kupla vai pallo?

Teksti: Eelis Hein

Pitkään kestäneiden ja aggressiivisten elvytysohjelmien jälkeen Yhdysvaltain, euroalueen, Englannin, Japanin ja Ruotsin keskuspankkien taseissa muhii 10 000 miljardin euron arvosta velkakirjoja. Summa vastaa neljäsosaa kaikista niistä liikkeellä olevista valtionlainoista, yrityslainoista ja vakuudellisista asuntolainoista, joita keskuspankit ostavat tai ovat ostaneet. Onko markkinoille syntynyt samanlainen kupla kuin noin 10 vuotta sitten ennen Lehman Brothersin kaatumista?

Suuri osa keskuspankkien likviditeettiruiskeesta on etsinyt sijoituskohteita rahoitusmarkkinoilta jo vuosia. Tuotonmetsästys kohdistui ensin vähäisemmän riskin sekä parhaimman luottoluokituksen lainoihin. Kun hinnat nousivat ja tuottotasot laskivat, kiinnostus siirtyi alemman luottoluokituksen lainoihin, osakkeisiin ja muihin riskipitoisiin omaisuusluokkiin. Kysynnän vilkastuttua eri omaisuusluokkien arvostukset ovat kohonneet absoluuttisesti ja historiaan verrattuna korkeiksi. Moni on alkanut kysellä, onko markkinoille syntynyt samanlainen kupla kuin noin 10 vuotta sitten ennen Lehman Brothersin kaatumista.

Nyt maailman kaksi suurinta keskuspankkia, Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) ja Euroopan keskuspankki (EKP), ovat luopumassa määrällisestä elvytyksestä ja muista epätavallisista elvytyskeinoista. Keskuspankit ovatkin käynnistelleet rahapolitiikan normalisoimiseen tähtääviä prosesseja. Ensimmäisenä liikkeelle lähtenyt Fed on jo lopettamassa velkakirjojen ostoja ja nostamassa neljättä kertaa ohjauskorkoaan. Odotusten mukaisesti Fed ilmoitti avomarkkinakomiteansa viimeisimmän kokouksen yhteydessä käynnistävänsä myös taseensa pienentämisen. Käytännössä keskuspankki jättää osittain uudelleensijoittamatta erääntyvistä lainoista vapautuvan pääoman. Markkinoiden kannalta tämä tarkoittaa, että jonkun toisen sijoittajan on täytettävä Fedin synnyttämä aukko. Myös EKP:n odotetaan lähiaikoina ilmoittavan, miten ja milloin se seuraa Fedin viitoittamaa polkua.

Velkakirjojen osto-ohjelman pienentäminen vaikuttaa todennäköisesti suoraan vain vähän reaalitalouteen – varsinkin, kun elvyttävän rahapolitiikan purkutalkoot etenevät hyvin hyvin hitaasti. Ensi vaiheessa Fedin tase pienenee 10 miljardin dollarin kuukausitahtia, mikä vastaa murto-osaa keskuspankin yli 4 000 miljardin dollarin taseesta. EKP:n osto-ohjelma jatkuu vielä toistaiseksi.

Sijoittajia kiinnostaa kuitenkin ensisijaisesti se, kuinka rahapolitiikan normalisointikehitys vaikuttaa finanssimarkkinoiden tasapainoon ja varallisuusarvojen hintojen kehitykseen. Jos poikkeuksellisen löysä rahapolitiikka on siivittänyt omaisuuserien hintojen nousua, miten markkinat reagoivat linjan kiristämiseen?

Markkinatasapainoa voi pitää perusteltuna

Mielestämme markkinat eivät ole epärationaalisessa kuplassa. Hyvien talouskasvunäkymien, hitaan inflaation ja matalan korkotason ympäristössä vallitsevaa markkinatasapainoa voi pitää rationaalisena. Kysymys on enemmänkin siitä, että hinnat ja arvostukset ovat korkealla (kuva 1), ja siksi myös sijoittamisen tuotto–riski-suhde on heikompi kuin vaikka viisi vuotta sitten. Suhdelukua pienentää ensinnäkin osoittaja eli tuotto. Osakkeiden, velkakirjojen ja muidenkin omaisuuserien vallitsevilla hintatasoilla pidemmän aikavälin tuotto-odotukset on historiaan perustuen järkevää olettaa melko vähäisiksi. Korkeat arvostustasot merkitsevät myös jollain aikavälillä lisääntynyttä riskiä eli suurempaa mahdollisuutta ei-toivotulle lopputulemalle.

 

 

Kuva 1: Osakemarkkinoiden arvostukset ovat pitkän ajan keskiarvojensa yläpuolella (punainen), ja USA:n S&P 500 -osakemarkkinaindeksin arvostus ylittää kaksi standardipoikkeamaa normaalista. (Lähde: Bloomberg, FIM)

 

Pikemminkin näemme markkinatilanteen pallona. Kuplan ja pallon ero on siinä, mitä tapahtuu markkinasyklin lopussa. Viimeisen 20 vuoden aikana nousumarkkinat ovat puhjenneet kuplana kaksi kertaa. Näin kävi niin sanotussa it-kuplassa vuosina 1998–2002 ja finanssikriisiin päättyneillä nousumarkkinoilla 2005–2009. Kaikki markkinanousut eivät kuitenkaan pääty kuplaan, jonka puhkeaminen merkitsee määritelmällisesti romahdusta. Vaihtoehtoisesti markkinoiden pallosta voi päästä hillitysti ilmaa ulos tai siitä voidaan päästää hallitusti ilmaa ulos. Keskuspankit tavoittelevat jälkimmäistä kelatessaan takaisin rahapoliittista elvytystään. Näin ollen markkinat voivat tehdä korjausliikkeen tai valua hiljalleen alaspäin, kunnes ne saavuttavat maltillisemman arvostustason. Tai sitten markkinat voivat kehittyä suotuisasti, jos talouskasvu jatkuu hyvänä, yritysten tulokset paranevat ja maksuhäiriöiden määrä pysyy vähäisenä.

Me uskomme tämän vuoden lopun osalta näistä skenaarioista viimeiseen. Hyvä talous- ja tuloskehitys hallitsee markkinoiden ilmapiiriä, jota keskuspankkien hallittu ”ilman päästäminen pallosta” ei pääse pilaamaan.

Varainhoitosalkkujemme malliallokaatiossa osakkeet ja korot ovat neutraalipainossa. Maantieteellisessä allokaatiossa ylipainotamme eurooppalaisia osakkeita, joiden uskomme pärjäävän hyvin äskettäisen pienen korjausliikkeen jälkeen nyt, kun euron vahvistumistrendi on katkennut. Rahapolitiikan asteittainen kiristyminen aiheuttaa pitkiin korkoihin lievää nousupainetta, joten alipainotamme valtionlainoja. Korkosijoituksissa haemme tuottoja alemman luottoluokituksen high yield -yrityslainoista.

26.9.2017

Laskimme valtionlainojen ja nostimme high yield -lainojen painoa

Laskimme valtionlainat alipainoon varainhoitosalkuissamme. Samalla kasvatimme high yield-lainojen painoa neutraaliksi.

Katsomme, että alipaino valtionlainoissa on perusteltu, koska rahapolitiikan asteittainen kiristyminen voi aiheuttaa pitkiin korkoihin lievää nousupainetta euroalueen talousdatan pysyessä hyvällä tasolla ja korkotason ollessa alhainen. Valtionlainojen sisällä suosimme inflaatioon sidottuja lainoja nimellismääräisten lainojen sijaan.

Riskipitoisempien high yield -lainojen neutraali paino on puolestaan perusteltu, koska markkinoiden riskinottohalukkuuden lievä piristyminen tukee omaisuusluokkaa, vaikka tuottotaso onkin ennätyksellisen matala. High yield -lainojen kysyntä ja tarjonta sekä fundamentaalinen kuva ovat suotuisassa tasapainossa.

Allokaatiomuutoksen toimeenpano salkuissa on aloitettu.

 

13.9.2017

Ostimme lisää eurooppalaisia ja kehittyvien markkinoiden osakkeita

Ostimme lisää osakkeita varainhoitosalkkujemme kaikissa riskitasoissa.

Lisäsimme osakkeiden painoa varainhoitosalkuissamme kolmella prosenttiyksiköllä ostamalla FIM Eurooppa- ja FIM Kehittyvät Markkinat Pienemmät Yhtiöt -rahastoja.

Näkemyksemme mukaan markkinoiden poliittiset riskit ovat laskeneet sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa saatiin aikaan poliittinen sopu liittovaltion velkakaton nostamisesta kolmeksi kuukaudeksi. Pohjois-Korean tilanteeseen puolestaan haetaan rauhallista ratkaisua uusilla talouspakotteilla ja sotilaallisen voimankäytön uhka on vähentynyt.

Myös tekninen analyysi puoltaa päätöstä. Teknisen tarkastelun perusteella osakemarkkinoiden trendi on kääntynyt positiivisemmaksi Euroopassa ja markkinat ovat pääsemässä pois laskevasta kanavasta, johon ne joutuivat toukokuussa. Viime kuukausina tapahtuneen osakemarkkinoiden korjausliikkeen jälkeen myös sijoittajien riskinottohalukkuus on jälleen terveemmällä tasolla.

Yleisesti ottaen osakkeiden ja korkojen paino on salkuissamme neutraali.

8.9.2017

Kuukausi keskuspankkeja, kabinettimuutoksia ja Koreaa

Teksti: Jussi Lilja

Työllistyneiden määrä Yhdysvalloissa ylitti elokuun alussa analyytikkojen odotukset, ja sen seurauksena dollari vahvistui pitkästä aikaa. Samoin vahvat ostopäällikköindeksit, muun muassa Euroopan teollisuuden 57 pisteen lukema ja Euroopan yli kahden prosentin talouden vuosikasvu, antoivat edelleen aihetta talousoptimismiin.

Elokuun puolivälissä markkinat lopulta hermostuivat Pohjois-Korean uhittelusta. Hermostuneisuutta mittaava VIX-indeksi pomppasi yli 15 pisteen, joka on kuitenkin yhä melko matala luku. Kuukauden puolivälissä uutisoitiin myös, että Ranskan ja Saksan kesäkuun teollisuustuotannot jäivät odotuksista ja että Kiinan ulkomaankauppaluvut pysyivät edelleen hyvinä. Lisäksi USA:n työmarkkinoilta julkaistiin vahvat luvut.

Elokuun kolmas viikko kului keskuspankkien kommunikaatiota tulkitessa. Yhdysvaltain keskuspankin Fedin 16. elokuuta julkaistuista kokouspöytäkirjoista on luettavissa huoli inflaation puuttumisesta, vaikka elvytys on ollut ennennäkemätöntä. Markkinoilla pohdittiin myös sitä, miten näin löysä rahapolitiikka vaikuttaa lopulta finanssimarkkinoiden tasapainoon. Ei ihan pieni pähkinä pohdittavaksi… Euroopan keskuspankki (EKP) vahvisti oman kokouksensa pöytäkirjassa lähinnä sen, että määrällinen elvytys puretaan pienin askelin.

Vuoden tärkein keskuspankkiirien kokous järjestettiin Jackson Holessa 24.–26. elokuuta. Keskuspankkiirien lisäksi tilaisuuden puheenvuoroihin ja keskustelupaneeleihin osallistui taloustieteen professoreita yliopistoista. Odotetuin puheenvuoro oli Fedin pääjohtajan Janet Yellenin. Hän toisti puheessaan samoja teemoja finanssimarkkinoiden vakaudesta ja sääntelyn purkamisen herkkyydestä, joita käsiteltiin jo Fedin omassa kokouksessa kesällä. Markkinareaktio Jackson Holen uutisiin jäi vähäiseksi ja päällimmäiseksi vaikutukseksi jäi euron vahvistuminen, joka johtui EKP:n pääjohtajan Mario Draghin positiivisesta talousnäkemyksestä euroalueelle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kabinetin tunnetuin, ja monen mielestä toivotuin, lähtijä elokuussa oli äärioikeistolaiseksi nimetty Steve Bannon. Haasteita riittää niin omassa kabinetissa kuin kotimaan ja ulkomaan politiikassa. Hurrikaani Harvey vaatii presidentti Trumpin huomiota ja hurrikaani sai, ja saa, inhimillisenä, amerikkalaisia koskettavana katastrofina aiheellisesti paljon huomioita. Harvey-myrskytuhojen vaikutus Yhdysvaltain bruttokansantuotteen kehitykseen on -0,15 %-yksikköä. Näin Harvey jää onneksi jälkeen vuoden 2005 hurrikaani Katrinan lähes prosentin negatiivisesta vaikutuksesta talouteen (lähde: National Hurricane Center, Goldman Sachs). Asuntojen ja muun omaisuuden tuhot ovat laajoja ja ne ovat arvioiden mukaan kokonaisuudessaan 75–95 miljardia dollaria (lähde: Moody’s Analytics). Kiinteistöomaisuuden lisäksi pelkästään autoja on tuhoutunut 0,5–1 miljoonaa kappaletta.

Washingtonin poliittinen tilanne mietityttää ja Korean niemimaan kriisi on eskaloitunut. Korean niemimaan tilanteen ratkaisuvaihtoehdot tuntuvat epävarmoilta, sillä on hyvin epäselvää, mikä on Pohjois-Korean diktaattorin tavoite ja toisaalta taustavaikuttaja Kiinan tahtotila.

Makrotalouden perusteella markkinatilanne on oikein hyvä. Riskienhallinnallisesti on huomioitava korkeat arvostukset ja kohonnut poliittinen riski.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Olimme elokuun neutraalissa osakepainossa ja teimme merkittäviä muutoksia lähinnä korkopuolella. Kevensimme kokoallokaatiossa yksilöllisen varainhoidon salkkujen riskiä kotiuttamalla voitot FIM Euro High Yield -rahastosta. Riskipitoisemmat high yield -yrityslainat ovat olleet parhaimpia korkosijoituksiamme tuottaen vuoden alusta 3,7 prosenttia. Ohjasimme myynneistä saadut varat toistaiseksi rahamarkkinasijoituksiin. Markkinoiden riskinottohalukkuuden lasku (muun muassa elokuussa kohonneiden poliittisten riskien takia) ja syksyä kohti kiihtyvä emissioaktiviteetti eivät muodosta optimaalista ympäristöä riskipitoiselle korko-omaisuusluokalle. On mahdollista, että high yield -lainoja hinnoitellaan uudelleen kiristyvän globaalin rahapolitiikan seurauksena.

Asiakastyytyväisyystutkimus 2017 alkaa

On aika jälleen pyytää palvelusta, jonka tarkoitus on parantaa asiakaskokemustanne. Seuraamme vuosittain onnistumistamme asiakastyytyväisyystutkimuksessa, joka toteutetaan luottamuksellisesti puhelinhaastatteluna. Vastaajat valitaan sattumanvaraisesti siten, että kunkin yksityispankkiirin asiakaskuntaa haastatellaan riittävällä otoksella.

Mikäli teihin otetaan yhteyttä, kiitän etukäteen ajastanne yhteistyömme kehittämiseksi ja lupaan julkaista, kuten aiempinakin vuosina, niin risut kuin ruusutkin tietoonne. Tutkimuksen tuloksien perusteella kehitämme lisäksi palveluitamme, jotta voimme vastata yhä paremmin odotuksiinne. Kiitos vastauksistanne!

25.8.2017

Laskemme riskiä korkosijoituksissa

Laskemme sijoitukset kehittyville korkomarkkinoille ja riskipitoisemmat high yield -yrityslainat alipanoon varainhoitosalkuissamme. Varat ohjataan vähäriskisempiin rahamarkkinasijoituksiin.

Katsomme, että kehittyvien markkinoiden korkopapereihin suuntautuvien sijoitusten paino salkuissamme on perusteltua laskea neutraalista alipainoon, koska maltilliset kasvuodotukset ja heikentyvä talousdata jarruttavat luultavasti markkinoiden vauhtia.

Paikalliset valuutat ovat kehittyneet vahvasti viime kuukausina, mutta raaka-aineiden hinnat ovat nousseet vain vähän, mikä saattaa ennakoida valuutoille vaikeampia viikkoja syksyn edetessä. Mikäli sijoittajien riskinottohalukkuus laskee tulevina viikkoina, luottoriskipreemiot eivät kavennu myöskään kehittyvillä markkinoilla. Eurosijoittajalle lisäharmia tuo vahva yhteisvaluutta, mikä ei ole optimaalista.

High yield -yrityslainoissa alipaino on puolestaan perusteltu, koska sijoittajien heikentynyt riskinottohalukkuus ja syksyä kohti kiihtyvät liikkeeseenlaskumarkkinat eivät muodosta ihanteellista ympäristöä riskipitoiselle korkosijoitusluokalle. Pidämme mahdollisena, että markkinoilla hinnoitellaan high yield -lainoja uudelleen, kun rahapolitiikka kiristyy globaalisti.

Samalla kun laskemme kahden riskipitoisemman korkoluokan painoa, nostamme rahamarkkinasijoitusten painon salkuissamme neutraalista ylipainoon. Vaikka absoluuttinen tuottotaso on ennätyksellisen alhainen, rahamarkkinat toimivat mielestämme turvasatamana vähäisemmällä korkoriskillä.

Vähempiriskisten investment grade -yrityslainojen ja valtionlainojen paino salkuissamme säilyy neutraalina. Myös osakkeissa neutraali painomme säilyy ennallaan.

Allokaatiomuutoksen toimeenpano salkuissa on aloitettu.                                           

17.8.2017

Mikä voisi mennä pieleen?

Teksti: Eelis Hein

11.7.2017

On aika levähtää

Teksti: Jussi Lilja

Kesäkuun uutiset Yhdysvaltain makrotaloudesta kertoivat, että työllistyneiden määrä toukokuussa jäi selkeästi odotuksia vähäisemmäksi. USA:n teollisuuden ostopäällikköindeksi ylitti kuitenkin odotukset.

Aasiassa saimme tärkeän indikaattorin Kiinasta, ja Japanissa ylitettiin tärkeitä rajapyykkejä. Kiinassa toukokuun vahvistettu ostopäällikköindeksi pysytteli 51,1 pisteessä ja kohosi palvelusektorin siivittämänä. Nikkei-indeksi ylitti jälleen 20 000 pisteen rajan muutaman vuoden notkahduksen jälkeen.

Euroalueen inflaatio hidastui merkittävästi toukokuussa. 8. kesäkuuta pidetyn kokouksensa yhteydessä Euroopan keskuspankki (EKP) vahvisti yllätyksettömästi, että keskuspankkikorkojen laskusykli on ohi ja että toiminta siirtyy rahapolitiikan normalisoinnin suuntaan. Melko vaimea keskipitkän aikavälin inflaationäkymä kuitenkin hillitsee rahapolitiikan normalisointia. Euro heikkeni hieman suhteessa Yhdysvaltain dollariin jo EKP:n lehdistötilaisuuden aikana, sillä keskuspankki laski inflaatioennusteita odotettua enemmän. Valtionlainojen korot laskivat.

Niin sanotut FAAMG-yhtiöt (Facebook, Amazon, Apple, Microsoft, Alphabet-nimellä pörssissä listattu Google) osuivat kesäkuun puolivälissä ilmakuoppaan. Yhtiöt olivat vastanneet 55 prosentista koko Nasdaq-indeksin tämän vuoden vuosituotosta, kun Goldman Sachs varoitti osakkeiden arvostuksista. Nämä suurilla odotuksilla ladatut ja korkealle arvostetut teknologiayhtiöt laskivat merkittävästi parissa päivässä, osakkeesta riippuen viidestä kymmeneen prosenttia. Ilmassa oli jo IT-kuplaan viittaavaa pelkoa, että yhtiöiden korjausliike käynnistäisi isomman myyntiaallon. Yhtiöiden kurssit korjasivat kuitenkin kesäkuun lopussa lähtötasoilleen parin viikon epävarmuuden jälkeen.

Politiikan saralla Iso-Britannian vaalitulos otettiin vastaan rauhallisesti. Myöhemmin kesäkuussa Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron jatkoi voittokulkuaan ja sai enemmistön maan parlamenttiin, mikä helpottaa euroalueenkin yhteistyötä Saksan ja Ranskan välillä.

14. kesäkuuta Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) nosti odotetusti kokouksessaan ohjauskorkoa 1–1,25 prosenttia. Keskuspankki katsoi viimeaikaisen inflaation hidastumisen olevan ohimenevää. Syksyllä on edessä seuraava koronnosto ja taseen alasajon käynnistyminen.

Euroryhmä pääsi torstaina 15. kesäkuuta Luxemburgissa sopuun Kreikan lainaohjelman toisesta väliarviosta. Periaatepäätös mahdollistaa seuraavan lainaerän maksamisen sen jälkeen, kun Kreikka on toteuttanut niin sanotut ennakolliset toimet.
Euroryhmä sopi seuraavan lainaerän suuruudeksi 8,5 miljardia euroa. Se on osa Kreikan kolmatta lainaohjelmaa, josta euroryhmä sopi jo elokuussa 2015.

Osakemarkkinat tuntuvat pitävän taukoa melko vahvan alkuvuoden jälkeen.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Ostimme rakennusyhtiö Lehdon osakkeita korkean ja neutraalin riskin yksilöllisen varainhoidon salkkuihin touko-kesäkuun vaihteessa. Lehdon pääomistajat toteuttivat 31.5.2017 osakemyynnin institutionaalisille sijoittajille, jossa he vähensivät omistustaan yhtiössä. Lehto on kasvanut selvästi kilpailijoitaan nopeammin ja kannattavammin. Keskimääräinen liikevaihdon kasvu vuosina 2014–2016 on ollut vakuuttava 45 prosenttia. Johto suhtautuu luottavaisesti yhtiön tulevaisuuden näkymiin, ja uusien toukokuussa saatujen tilausten myötä Lehto nosti ohjaustaan ennen osakemyyntiä. Suhtaudumme myönteisesti Suomen rakentamiseen. Rakentamista tukevat alhainen korkotaso, talouskasvumme piristyminen sekä Suomen vahvistunut kuluttajaluottamus, joka nousi toukokuussa kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen.

13. kesäkuuta laskimme osakkeet sekä korkeamman riskin high yield -lainat neutraaliin painoon jo tovin jatkuneesta ylipainosta. Osakekurssit ovat kehittyneet suotuisasti ja useat indeksit ovat saavuttaneet ennätystasojaan. Mielestämme positiiviset talouskasvuodotukset on jo pitkälti hinnoiteltu osakemarkkinoilla.

Toteutimme neutraaliin riskitasoon siirtymisen keventämällä osakkeiden painoa 3–4 prosenttia. Myimme euroalueen pankkisektorin indeksiosuusrahaston kokonaan ja vähensimme Yhdysvalloissa Threadneedle America -rahaston osuutta salkuissa. Euroalueen pankit olivat tuottaneet reilun kymmenen prosenttia paremmin kuin yleinen euroalue sijoituksen ostohetkestä 8.11.2016 alkaen (+29,3 % vs. +19,1 %). Euroalueella inflaatio-odotukset ovat laskeneet hyvästä talouskasvusta huolimatta, mikä on asettanut painetta pitkiin korkoihin. Tästä ja pankkiosakkeiden vahvasta kehityksestä johtuen näemme riski-tuotto-suhteen heikentyneen hieman kyseisellä sektorilla. Threadneedle America -rahasto oli taas kehittynyt Yhdysvaltain markkinoita (S&P 500 -indeksi) paremmin vuoden alusta (+5,0 % vs. +3,1 %). Rahaston alkuvuoden suurimpia tuotonlähteitä olivat teknologia- ja kuluttajayhtiöt.

Talouden näkymät ovat globaalisti hyvät, joskin maantieteellisesti ylipainotamme edelleen Eurooppaa Yhdysvaltojen kustannuksella. Sijoitusympäristö mahdollistaa positiivisen markkinakehityksen, mutta uskomme, että nousupotentiaali on rajallinen. Viime kuukausien kurssinousu sekä historiallisen korkeat arvostustasot puolestaan altistavat markkinat korjausliikkeille.

16.6.2017

Kotiutamme riskin ylipainotuksesta saadut voitot

Kotiutamme riskin ylipainotuksesta saadut voitot ja laskemme allokaatiossa osakkeet sekä  HY-lainat ylipainosta neutraaliin.

1. Talouden näkymät ovat globaalisti hyvät. Osakekurssit ovat kehittyneet suotuisasti, ja useat indeksit ovat saavuttaneet kaikkien aikojen korkeimpia tasojaan. Katsomme, että positiiviset talouskasvuodotukset ovat jo pitkälti hinnoiteltu osakemarkkinoilla.
2. Sijoitusympäristö mahdollistaa positiivisen markkinakehityksen, mutta nousupotentiaalin uskomme olevan viimeaikaisen kurssinousun jälkeen rajallinen. Viime kuukausien kurssinousu sekä historiallisen korkeat arvoistustasot puolestaan altistavat markkinat korjausliikkeille.
3. HY-lainojen riskipreemiot ovat historiallisesti katsoen erittäin alhaalla. Vaikka emme näe välitöntä vaaraa riskipreemioiden kohoamiselle, katsomme, että näillä tasoilla tuotto/riski -suhde ei puolla ylipainotusta.

14.6.2017 

Eurooppa hoitaa oman vetovuoronsa

Teksti: Jussi Lilja

Toukokuun alussa Macronin vaalivoiton jälkeen Eurooppa nousi voimakkaasti ja euro vahvistui merkittävästi. Eurooppa lunasti näin johtopaikan parhaiten kehittyneenä sijoitusalueena vuoden alusta laskien. Sijoittajat uskovat euroalueen käänteeseen, ja maailman suurimpaan talousalueeseen kohdistuvat odotukset talouskehityksen ja vastuun kantamisen osalta ovat nousussa Yhdysvaltojen varjosta.

Yhdysvalloissa keskuspankki FED uskoo kuitenkin maansa talouden heikkouden olevan väliaikaista. Seuraavaa keskuspankin koronnostoa maalataan varmoin siveltimen vedoin kesäkuulle.

Kiina julkaisi toukokuussa ”Belt and Road” -aloitteen kansainvälisten infrastruktuuri-investointien käynnistämiseksi. Tällä he tavoittelevat maailmatalouden kasvun lisäämistä, menestystarinansa jatkamista ja asemansa vahvistamista. Kyseessä on ”uusi Silkkitie”, joka yhdistäisi Kiinan paremmin muuhun maailmaan. Mittakaava on valtava, sillä puhutaan jopa 900 miljardin dollarin investoinneista. Kiina rakentaa tätä uutta Silkkitietä niin maalle kuin merellekin. Investoinnit, joita on väläytelty, voivat pitää sisällään muun muassa rautateitä Venäjän halki, satamia ja putkiverkostoa Pakistaniin sekä siltoja Bangladeshiin. Markkina otti uutisen vastaan hyvin positiivisesti, erityisesti Aasiassa.

Kehittyvät markkinat näyttävät pohjanneen suhteessa länsimarkkinoihin, sillä 6–7 vuoden suhteellinen alituotto länsimarkkinoihin on kääntynyt viimeisen vuoden aikana. Rahavirrat kehittyville markkinoille ovat vuoden 2017 alusta toukokuun alkuun mennessä yli 20 miljardia dollaria plussalla. Tätä ennen vuodesta 2013 lähtien kehittyviltä markkinoilta lähti 155 miljardia dollaria vuoden 2016 kesään mennessä.

Kehittyvien maiden yhtiöt ovat näyttäneet konkreettisia, rahassa mitattavia syitä sijoittaa kehittyville markkinoille. Tuloskasvun kehitys, osakekohtainen tulos, suhteessa länsimarkkinoihin osoittaa, että suhde on kääntynyt kehittyvien maiden hyväksi vuoden 2016 kesällä. Hinta per tulos -arvostuksella kehittyvät markkinat ovat 10 vuoden keskiarvossaan (P/E noin 12) kun taas länsimarkkinat noin 15–20 prosenttia keskiarvoaan (P/E-keskiarvo 14,5) korkeammalla suhdeluvun ollessa nyt yli 17. Kehittyvien maiden riskit ovat poliittisia: huomioon on otettava muun muassa Kiina–USA-suhteet kaupan ja Etelä-Kiinan meren konfliktin saralla sekä Venäjän ja Syyrian kehitys.

Trumpin ristiriitainen päätös erottaa FBI:n Comey sekä syvempi Venäjä-yhteyksien tutkiminen voivat yhä hidastaa talouspoliittisten uudistusten etenemistä Yhdysvalloissa. Presidentti Trumpin asema on heikentynyt tiedustelupalvelutiedon vuotosyytösten vuoksi, mikä vähintäänkin alentaa todennäköisyyttä saada merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia kuten veropakettia läpi. Lisäksi Yhdysvaltain talousyllätykset ovat kääntyneet negatiiviseksi kuvastaen Yhdysvaltain talouden momentumin tasaantumista.

Politiikan saralla vanhan mantereen diplomatian ammattilaiset ihmettelivät NATO-kokouksessa presidentti Trumpin tölväisyjä ja tuen puutetta NATOn viidennelle artiklalle. Brexit-soppaakin vielä keitellään: Isossa-Britanniassa oli 8. kesäkuuta vaalit, jotka päätyivät hieman yllätyksellisesti konservatiivien tappioon ja Theresa Mayn aseman uudelleenarviointiin.

Toukokuu päättyi kokonaisuudessaan positiivisiin odotuksiin. Volatiliteetti, markkinaheilunta, on edelleen hyvin alhaalla ja ostopäällikköindeksit nousussa sekä kuluttajaluottamus kohonnut. Yhdysvaltojen ensimmäisen kvartaalin BKT-lukuja revisoitiin ylöspäin 1,2 prosenttiin. Suomi on – kenties juhlavuotensa huomioiden – kääntynyt Euroopan nopeimmin kasvavaksi maaksi BKT-kasvulla mitattuna.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Jatkoimme koko toukokuun ylipainossa osakkeissa. Finanssikriisin jälkeen talous elpyy ensimmäistä kertaa yhtäaikaisesti kaikkialla maailmassa Yhdysvaltain tasaantumisesta huolimatta.

Siirsimme kuun puolivälissä Yhdysvallat alipainoon ja nostimme Suomen sekä Pohjoismaat neutraaleiksi. Leikkasimme yhdysvaltalaisten osakkeiden osuutta salkuissa 3–5 prosenttiyksikköä myymällä S&P 500 -indeksiosuusrahaston kokonaan ja vähentämällä USA-teknologiaosakkeiden (Technology Select Sector SPDR ETF) painoa ylipainosta neutraaliin. Teknologiaosakkeet ovat kehittyneet alkuvuonna vahvasti (+14 prosenttia vs. S&P 500 +6 prosenttia dollareissa mitattuna). Sektorin yliperformanssi suhteessa yleiseen markkinaan oli myyntihetkellä yhä kiihtynyt, ja sektori oli selvästi yliostettu teknisten indikaattorien mukaan. Yritysten vahvoista ensimmäisen kvartaalin tuloksista huolimatta näemme voittojen kotiutuksen sektorilta olevan paikallaan.

Yksilöllisen varainhoidon salkkuihimme lisättiin uutena tulokkaana Eleva European Selection -rahastoa. Ranskalainen Eleva Capital LLC on YK:n vastuullisen sijoittamisen sopimuksen allekirjoittaja – kuten myös FIM – ja heillä on voitonjakosopimus UNICEFin kanssa. Eleva on aktiivinen osakepoimija, jolla ei ole tyyli- eikä kokopainotusta, mutta he kuitenkin omistavat selvästi enemmän pieniä ja keskisuuria yhtiöitä kuin FIM Eurooppa. Rahastolla on hyvä tuottohistoria, ja sijoitusprosessin tulokulma on selkeä. Eleva etsii osakkeita seuraavia kriteerejä suosien: 1) perheomisteisuus, 2) erilaistava liiketoimintamalli kypsässä teollisuudenalassa, 3) osakkeen ja joukkovelkakirjalainan hinnoittelussa ristiriita ja 4) yhtiöissä meneillään merkittävä johdon tai osakkeenomistajien muutos.

Lisäsimme näin painotusta Euroopan markkinoille. Mielestämme poliittinen riski on nyt Yhdysvalloissa, kun Euroopan heikoimmat skenaariot eivät ole useissa eri vaaleissa toteutuneet. Yhdysvaltain osakemarkkinan arvostustaso on erittäin korkea historiallisesti verrattuna, ja Yhdysvaltain dollarilla on potentiaalia heikentyä lisää. Euroalueen kasvunäkymät ovat puolestaan poikkeuksellisen hyvät, ja yritystulokset kasvavat. 

23.5.2017

Ostimme uuden Eurooppa-osakerahaston salkkuun

Ostimme uuden eurooppalaisiin osakkeisiin sijoittavan rahaston varainhoitosalkkuihimme kaikissa riskitasoissa.

Aktiivisesti hoidettu Eleva European Selection -rahasto sijoittaa eurooppalaisiin osakkeisiin suosien 1) perheomisteisia yhtiöitä, 2) yhtiöitä, jotka noudattavat poikkeavaa liiketoimintamallia kypsillä teollisuuden aloilla, 3) yhtiöitä, joiden osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen hinnoittelussa esiintyy ristiriitoja ja 4) yhtiöitä, joiden johdossa tai osakkeenomistajien parissa on meneillään merkittävä muutos.

Ranskalaisen Eleva Capitalin hallinnoiman rahaston osuus on 1,5 % matalan riskitason salkuissa, 3 % neutraalin riskitason salkuissa ja 4 % korkean riskitason salkuissa.

Rahastoa hallinnoiva Eleva Capital on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) ja heillä on voitonjakosopimus YK:n lastenjärjestön Unicefin kanssa. Tutkimusyhtiö Morningstarin vastuullisuutta mittaavassa vertailussa rahastolla on neljä maapalloa viidestä.

Eleva etsii aktiivisesti sopivia osakkeita ja yhdistää tämän yhtiötasolta ponnistavan lähestymiskulman makrotason näkemykseen. Rahastolla ei ole sijoitustyyliin tai yhtiöiden kokoon liittyviä painotuksia, mutta se omistaa silti selvästi enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä kuin FIM Eurooppa.

Rahaston tuottohistoria on hyvä ja sitä hoitava tiimi on tunnettu myös Oyster-hedgerahastosta vuodesta 2005. Eleva European Selection -rahaston lisäksi Eleva Capital hoitaa myös long/short-rahastoa.

Rahastoa hoitavan tiimin hedgerahastoluonteen takia rahaston riskienhallinta ja myyntikuri ovat tiukkoja. Rahaston ja vertailuindeksin tuottojen eroista kertova tracking error -tunnusluku on 6 % ja rahaston ja vertailuindeksin salkkujen koostumuksien eroista kertova active share -tunnusluku yli 80 %. Rahaston salkussa on noin 40–50 sijoituskohdetta.

Rahaston pääsalkunhoitaja on Eric Bendahan. Hänen lisäkseen rahastoa hoitaa neljä salkunhoitajaa/analyytikkoa ja yksi treidaaja.

Vertailuindeksiin nähden Eleva European Selection on ylipainossa Ranskan ja Italian osakkeissa ja alipainossa Britannian ja Sveitsin osakkeissa. Toimialoista rahasto on ylipainossa ei-välttämättömissä kulutustuotteissa.

19.5.2017

Laskimme kehittyvien markkinoiden painoa korkosijoituksissa

Laskimme kehittyvien markkinoiden korkosijoitusten painon neutraaliksi varainhoitosalkuissamme. Samalla nostimme rahamarkkinasijoitusten osuuden ylipainoon.

Katsomme, että neutraali paino kehittyvien markkinoiden korkosijoituksissa on perusteltu, koska paikalliset valuutat ovat kehittyneet vahvasti viime kuukausina. Samaan aikaan raaka-aineiden ja energian hintojen heiluta on kuitenkin hieman hidastanut positiivista kehitystä suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Yhdysvaltojen politiikan epäselvä tilanne ei suoranaisesti tue kehittyviä markkinoita, ja on mahdollista, että presidentti Donald Trump nostaa Meksikon rajalla kaavaillun muurin ja kaupan esteet sisäpoliittisiksi aseiksi. Eurosijoittajan näkökulmasta yhteisvaluutan vahvistuminen ei ole myöskään ihanteellista. Länsivaluuttoihin ja lännen korkotasoon sidotut kovan valuutan lainat tarjoavat edelleen korkeaa riskipreemiota suhteessa keskimääräiseen luottoluokitustasoon investment grade -luokassa. Runsas riskipreemio kompensoinee myös Yhdysvaltain korkotasoa, joka saattaa nousta. Korkeiden tuottojen kehittyvät korkomarkkinat ovat edelleen houkutteleva kohde korkosijoituksissa.

Ylipaino rahamarkkinoilla on puolestaan mielestämme perusteltu, koska rahamarkkinoiden korkoriski on hyvin vähäinen, vaikka absoluuttiset tuotot ovatkin ennätyksellisen vähäisiä.

Allokaatiomuutoksen toimeenpano salkuissa on aloitettu.

18.5.2017

Laskimme USA:n alipainoon ja lisäsimme Eurooppa-painoa

Laskimme yhdysvaltalaiset osakkeet alipainoon varainhoitosalkuissamme. Samalla lisäsimme painotusta Eurooppaan nostamalla suomalaisten ja pohjoismaisten osakkeiden painon neutraaliksi.

Katsomme, että alipaino yhdysvaltalaisissa osakkeissa on perusteltu, koska poliittiset riskit ovat keskittyneet nyt USA:han, jossa syytökset tiedustelupalvelutietojen vuotamisesta ovat heikentäneet presidentti Donald Trumpin asemaa. Syytökset laskevat vähimmilläänkin todennäköisyyksiä sille, että Trump saisi läpi merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia, kuten veropakettia.

Myös talousyllätykset ovat kääntyneet negatiivisiksi USA:ssa, mikä kuvastaa taloustunnelmien tasaantumista. Esimerkiksi suhdanneherkät sykliset osakkeet eivät enää ole nousseet viime viikkoina.

Alipaino on perusteltu myös siksi, että yhdysvaltalaisten osakkeiden arvostustasot ovat erittäin korkealla pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna. Lisäksi Yhdysvaltain dollarilla on potentiaalia heikentyä lisää.

Euroalueella kasvunäkymät ovat sen sijaan poikkeuksellisen hyvät. Eurooppalaisten yritysten tulokset kasvavat, ja poliittiset riskit ovat käytännössä haihtuneet.

Myös muualla maailmassa talousnäkymät ovat valoisat ja talous elpyy yhtäaikaisesti kaikkialla maailmassa ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen. Siksi olemme edelleen osakkeissa ylipainossa ja koroissa alipainossa.

Allokaatiomuutoksen toimeenpano salkuissa on aloitettu.

10.5.2017

Euroopan vuoro

Teksti: Eelis Hein

Emmanuel Macron voitti Ranskan presidentinvaalit, eivätkä populistit marssineet valtaan Hollannin parlamenttivaaleissakaan. Sijoittaja voi pitkästä aikaa siirtää poliittiset huolet syrjään Euroopassa ja keskittyä kasvavaan talouteen sekä parantuviin tuloksiin.

Ranskan presidentinvaalit sujuivat lähes täysin galluppien ennakoiman kehityksen mukaisesti. Nationalistiset ja populistiset voimat eivät saavuttaneet huolestuttavaa kannatusta Ranskan vaaleissa ja samoin kävi myös niitä edeltäneissä Hollannin parlamenttivaaleissa. Euroopan vilkas vaalivuosi 2017 ei ole vielä läheskään ohi. Ranskassa ja Britanniassa järjestetään kesällä parlamenttivaalit ja syksyllä valitaan edustajat Saksan parlamenttiin eli liittopäiville. Nämä eivät kuitenkaan ole suuria tapahtumia markkinoille, sillä niihin ei sisälly Ranskan presidentinvaaleihin liitetyn kaltaista teoreettista riskiä Euroopan unionin (EU) ja/tai euroalueen hajoamiskehityksestä.

Seuraavat mahdollisesti markkinoiden kannalta sensitiivisemmät vaalit järjestetään todennäköisesti ensi vuoden alussa Italiassa. Vaalit tuskin tulevat muuttamaan maan tilannetta parempaan tai huonompaan suuntaan, eikä yhteistyökyvyttömän populistisen Viiden tähden liikkeen (M5S) kannatus riitä yksin suistamaan Italiaa eurovastaiselle tielle. Näin ollen markkinat voivat pitkästä aikaa siirtää poliittiset tapahtumat taka-alalle Euroopassa ainakin hetkeksi ja keskittyä parantuneisiin talous- ja tulosnäkymiin.

Eurooppalaisten yritysten tammi-maaliskuun tuloskausi on ollut vakuuttavan vahva. Tähän mennessä raportoineiden yritysten tulokset ovat ylittäneet analyytikkojen odotukset ja olleet pitkälti yli 20 % parempia kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Parannusta on nähty lähes kaikilla sektoreilla, mikä kertoo talouskehityksen laaja-alaisesta vahvuudesta. Positiivisia yllätyksiä on saatu myös Euroopan makrotaloudesta. Useat talouden kehitystä ennakoivat tilastoluvut liikkuvat korkeimmilla tasoillaan vuosiin, ehkä yllättäen myös EU:sta irtautuvassa Britanniassa.

Eurooppalaiset osakkeet ovat hyvästä syystä kehittyneet viime aikoina suotuisasti ja tuottaneet (euromääräisesti) muun muassa USA:n osakemarkkinoita paremmin (Kuva 1). Vahvemman tulos- ja talouskasvuvauhdin lisäksi Euroopan osamarkkinoiden houkuttelevuutta lisää USA:ta alhaisempi arvostustaso. Uskomme, että hyvä kehitys jatkuu sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, ja ylipainotamme osakesijoituksissa Eurooppaa.

Kuva 1: Euroopan osakemarkkinan pitkään jatkunut heikompi kehitys suhteessa USA:n osakemarkkinaan osoittaa kääntymisen merkkejä.

Talouskasvun piristyminen globaalia

Jos pitkästä aikaa on Euroopan vuoro näyttää suhteellisesti vahvinta kasvun piristymistä, talouden elpymistä tapahtuu finanssikriisin jälkeen käytännössä ensimmäistä kertaa yhtäaikaisesti kaikkialla maailmassa. USA:n alkuvuoden odotuksia hitaamman kasvuvauhdin uskotaan jääneen väliaikaiseksi ja piristymistä on odotettavissa loppuvuotta kohden mahdollisesti myös veroleikkausten ja finanssielvytyksen siivittämänä. Aasian maissa on käynnissä vientivetoinen kasvun kiihtyminen ja laajemminkin kehittyvien maiden talouskasvu kiihtyy länsimaita nopeammin. Muun globaalin talouskuvan ollessa näin vahva Kiinan taloudellisen aktiviteetin tarkoituksellinen ja hallittu hidastaminen rakenteellisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ei yksin riitä kääntämään markkinoiden positiivisia tunnelmia.

Kehitys näkyy myös yritysten tuloksissa. Tulokset kasvoivat USA:ssa tammi-maaliskuussa lähes 15 % verrattuna edelliseen vuoteen, ja edellisen vuoden öljyn hinnan romahduksesta toipuneen energiasektorin ulkopuolella yritysten tulokset kasvoivat yli 10 %. Kehittyvillä markkinoilla tuloskasvu on ollut vieläkin nopeampaa, mikä tekee maltillisemmin arvostetuista osakkeista houkuttelevia.

Rahapolitiikan normalisointi fokuksessa

Useat osakeindeksit maailmalla ovat jatkaneet uusien ennätysten rikkomista ja useilla mittareilla mitattuna useimpien omaisuuserien arvostukset ovat korkealla. Suhteessa alhaiseen korkotasoon monien markkinoiden arvostuksia voi kuitenkin pitää perusteltuina. Vuosia jatkunut ultrakevyt rahapolitiikka onkin ollut merkittävä tekijä riskipitoisten sijoitusten arvonnousussa.

Talouden näkymien parantuessa riskit inflaation kiihtymisestä kasvavat. Sijoittajat joutuvat arviomaan kuinka nopeasti ja millä tavoin rahapolitiikkaa palautetaan kohti normaalia: kuinka nopeasti korot nousevat ja mitä tapahtuu keskuspankkien taseiden valtaville velkakirjamäärille.

USA:n keskuspankin uskotaan nostavan tänä vuonna korkoja vielä kahdesti ja ilmoittavan taseensa velkakirjasijoitusten asteittaisesta purkamisesta. Euroopan keskuspankin taas odotetaan kertovan velkakirjojen osto-ohjelman alasajon yksityiskohdista syksyllä. Kaiken kaikkiaan markkinoilla uskotaan rahapolitiikan kiristämisen tapahtuvan hyvin varovaisesti. Emme usko korkojen maltillisen nousun vaarantavan suotuisaa markkinakehitystä ympäristössä, jossa talous kasvaa ja tulokset paranevat. Siksi olemme osakesijoituksissa ylipainossa. Pidemmällä aikavälillä jää nähtäväksi, kuinka rahan hinta vaikuttaa eri omaisuuserien markkinatasapainoon.

Alipainossa olevissa valtionlainasijoituksissa olemme kasvattaneet inflaatiokehitykseen sidottujen lainojen osuutta. Yrityslainoissa suosimme korkeamman riskin high yield -lainoja, sillä paremman riskiluokituksen investment grade -yrityslainojen historiallisen alhaiset riskipreemiot eivät kompensoi riittävästi mahdolliseen koronnousuun liittyvää riskiä. Houkuttelevimmat lainasijoitukset löytyvät mielestämme kehittyviltä markkinoilta.

28.4.2017

Ostimme YIT:n salkkuun ja myimme Huhtamäen osakkeet

Ostimme rakennusyhtiö YIT:n osakkeita varainhoitosalkkuihimme kaikissa riskitasoissa sen jälkeen, kun yhtiö kertoi odotuksia paremmasta osavuosituloksesta.

Erityisesti YIT:n kassavirta oli vahva tammi-maaliskuussa. Kassavirtaa tuki hyvin sujunut asunto- ja tonttimyynti, ja yhtiön asuntomyynti Suomessa yllätti alkuvuonna myönteisesti. Poikkeuksellisen hyvin sujui asuntomyynti kuluttajille, joka muodosti 70 prosenttia koko asuntomyynnistä.  Aiemmasta poiketen myös asuntoaloitukset suuntautuivat sijoittajien sijaan enemmän kuluttajille, mikä tukee yhtiön liikevoittomarginaaleja seuraavilla vuosineljänneksillä.

Odotamme yhtiön jatkavan tulosennusteidensa nostamista rakentamisen vahvan markkinatilanteen tukemana. Mielestämme YIT:n osakkeen arvostuksessa on nousuvaraa. Osakkeen eteenpäin katsova P/E-luku on noin 14, mikä ylittää osakkeen historiallisen tason. Suhteessa muuhun Helsingin pörssiin yhtiö kuitenkin on aliarvostettu.

Teimme myös muita muutoksia varainhoitosalkkuihimme myymällä Huhtamäen osakkeet kaikissa riskitasoissa. Mielestämme Huhtamäen osakekurssi ylireagoi yhtiön osavuositulokseen nousemalla 6 %. Viikossa yhtiön osakekurssi nousi noin 10 %.

Tulosraportin perusteella emme odota Huhtamäen tekevän merkittäviä muutoksia tulosennusteisiinsa. Lyhyellä aikavälillä kohonneet raaka-ainehinnat saattavat sen sijaan aiheuttaa paineita Huhtamäen liikevoittomarginaaleihin.

 

5.4.2017

Lisää hyviä talousuutisia sekä rauhoittavia vaalituloksia

Teksti: Jussi Lilja

Saimme maaliskuussa hyviä uutisia Suomen talouskehityksestä. Tilastot vahvistivat, että Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia. Kasvu oli kotimaisen kysynnän varassa, sillä vienti kasvoi vain vähän. Tammikuussa BKT:n kasvuvauhti kiihtyi edelleen, ja taloutemme tuotanto kasvoikin 2,4 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Samoin suomalaisten kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasollaan kuuteen vuoteen. Myös euroalueen talouden ennakoivat indikaattorit ovat korkeimmillaan sitten vuoden 2011. Maailmantalous saa tällä hetkellä vauhtia teollisuustuotannon piristymisestä, ja erityisesti eurooppalaiset yritykset hyötyvät tyypillisesti tämän kaltaisesta kehityksestä.

Euroopan keskuspankki (EKP) piti ohjauskorot ja osto-ohjelmansa muuttumattomina kokouksessaan 9. maaliskuuta, mutta nosti hieman talous- ja inflaatioennustettaan, mikä valaa uskoa talouskasvun kiihtymiseen Euroopassa. 15. maaliskuuta Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) nosti odotetusti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä kokousta edeltävien vahvojen työllistymislukujen tukemana. Korkohaarukka on nyt 0,75–1,00 prosenttia. Käytännössä Fed piti ennallaan ennusteet bruttokansantuotteesta, inflaatiosta, työttömyysasteesta ja korkourasta.

Maaliskuussa markkinoita tuki Hollannin vaalitulos, sillä populistipuolue PPV:n menestys jäi odotettua vähäisemmäksi. Vaalitulos vähentää Euroopan poliittista epävarmuutta. Britannian artikla 50, jolla EU-ero toteutuu, hyväksyttiin eikä aiheen tiimoilta ole odotettavissa isompia yllätyksiä. Edessä on pitkä, parin vuoden prosessi, joka elää omaa elämäänsä ja työllistää virkamiehiä sekä Britannian kanssa kauppaa tekeviä vienti- ja tuontiyrityksiä. Markkinoiden kiinnostus siirtyy nyt Ranskan presidenttivaaleihin, joihin suhtaudumme rauhallisesti.

Myös kehittyvillä markkinoilla saatiin vaalituloksia, kun Intiassa julistettiin osavaltiovaalien tulokset. Hallituspuolue BJP voitti selvät enemmistöt ja oli kärkikahinoissa kahden suurimman joukossa isoissa osavaltioissa. BJP tai BJP:n liittolainen on nyt vallassa 14 osavaltiossa, mikä vastaa noin 60 % Intian BKT:stä. BJP:n voitto voidaan nähdä epävirallisena kansanäänestyksenä ja luottamuksenosoituksena pääministeri Narendra Modin hallitukselle syksyllä toteutetun, kansan näkökulmasta sekasortoisen, seteliuudistuksen jälkeen. Vaalituloksien perusteella on loogista odottaa hallituksen jatkavan uudistuslinjalla, mikä nähdään osakemarkkinan näkökulmasta positiivisena. Intia on pitkän aikavälin suosikkejamme kehittyviltä markkinoilta ja on isolla painolla mukana muun muassa FIM Kehittyvät Markkinat Pienet Yhtiöt -rahastossa.

Seurattavista asioista mainittakoon vaalilupausten mahdollinen pettäminen Yhdysvalloissa. Lupaukset eivät ole vielä toteutuneet varsinkaan markkinoille kiinnostavien verouudistusten, sääntelyn purkamisen sekä valtion budjetista rahoitettavien infrastruktuuri-investointien osalta. Lupausten läpimeno riippuu presidentti Donald Trumpin ja kongressin yhteistyön onnistumisesta, mikä on osoittautunut vaikeaksi myös republikaanipuolueen edustajien kanssa. Konkreettista esimakua tästä saatiin maaliskuussa, kun yritys kaataa terveydenhuollon Obamacare-järjestelmä epäonnistui.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Öljynviejämaiden järjestö Opecin tekemät tuotannon leikkaukset tukevat öljyn hintaa samaan aikaan, kun öljyn kysyntä jatkaa kasvussa. Öljyn hinnannousua hidastaa tuotannon kasvattaminen Yhdysvalloissa, jossa käytössä olevien öljynporaustornien lukumäärä on kaksinkertaistunut viime toukokuun pohjilta ja noussut jo noin viiteensataan. Luku on kuitenkin edelleen selvästi pienempi kuin vuoden 2014 huippuaikoina, jolloin toiminnassa oli noin 1 100 tornia. Aktiivisten tornien määrä vaihtelee täysin tuotantokustannuksien ja öljyn hinnan mukaan. Liuskeöljyn tuottajien ja heitä edullisemmin öljyä tuottavien Opec-maiden välillä käydään veristä kamppailua, joka johtaa jatkuvaan tasapainotteluun oman kannattavan hintatasapainopisteen ympärillä.

Öljyyn liittyen vaihdoimme öljy-yhtiö Statoilin osakkeet öljyteollisuuden palveluyhtiöön Subsea 7:ään kaikissa varainhoitosalkkujemme riskitasoissa. Päätöksen hetkellä Brent-laadun öljyn hinta oli 55 dollaria barrelilta, ja uskomme, että Statoilin osake on lähellä täyttä arvoa, kun taas Subsea 7 tarjoaa nousuvaraa myös ilman merkittävää öljyn hinnan nousua. Statoilin arvostus oli kohonnut jo yli historiallisen keskiarvonsa tasearvostuksella (hinta per tase 1,6 vs. 10 vuoden keskiarvo noin 1,3), ja myös kassavirtaperusteisesti laskien. Yhtiö on ohjeistanut lisäävänsä hieman investointejaan käyttöomaisuuteen lähivuosina, mikä myös rajoittaa kassavirran kehittymistä paremmaksi.

Salkkuun otettu Subsea 7 on öljyteollisuuden palveluyhtiö, joka muun muassa asentaa öljyputkistoja. Muutaman heikon investointivuoden jälkeen öljy-yhtiöt lisäävät taas investointejaan. Osake on edelleen arvostettu alle historiallisen tasonsa, ja yhtiöllä on nettokassaa yli 1,2 miljardia dollaria. Kommenteissaan yhtiö on suhtautunut myönteisemmin alla olevien markkinoiden kehitykseen. Alan vahvistuneiden näkymien ja yhtiön vahvan kassan myötä Subsea 7 on lisäksi päättänyt maksaa 5 kruunun ylimääräisen osingon (osinkotuotto 4 prosenttia).

Maaliskuun puolessa välissä myimme Deutsche Invest Convertibles -rahaston pois kaikista varainhoitosalkuistamme, sillä vaihtovelkakirjalainojen tuottokehitys on jäänyt odotuksista ja muun muassa high yield -rahastojen tuotoista. Ostimme tilalle Legg Mason Western Asset Macro Bond -rahastoa neutraaliin ja matalaan riskiin.

Legg Masonin rahasto on absoluuttisen tuoton rajoittamaton korkorahasto, joka sijoittaa kaikkiin korko-omaisuuslajeihin vahvalla USA-painotuksella. Rahasto lisää salkkujen hajautusta tuomalla Yhdysvaltain korot salkkujen sijoituskohteisiin mukaan. Salkkujemme potentiaaliset tuotonlähteet kasvavat, kun tavallisten yrityslainojen ja valtioiden joukkolainojen lisäksi mukaan tulevat Yhdysvaltain kuntien ja osavaltioiden joukkovelkakirjalainat, lyhennehirviöt ABS/MBS:t (suomeksi asunto-, auto-, luottokortti- ja muut vastaavat lainat) ja valtion laitosten lainat (Fannie Mae, Freddie Mac).

Nostimme 21. maaliskuuta eurooppalaiset osakkeet ylipainoon amerikkalaisten osakkeiden, joiden painon laskimme neutraaliksi, kustannuksella. Hollannin vaalit vahvistivat käsitystämme, että riski populististen EU-kielteisten poliittisten voimien esiinmarssista euroalueen vaaleissa on pelättyä pienempi. Globaalit sijoittajat, jotka ovat vältelleet eurooppalaisia sijoituksia poliittisten riskien vuoksi, saattavat joutua miettimään kantaansa uudestaan ja sijoittamaan lisää Eurooppaan.

Kuun lopussa ostimme erittäin mielenkiintoista indeksiosuusrahastoa kaikkiin riskitasoihin. RoboGlobalin ETF sijoittaa varansa globaaleihin robotiikka- ja automaatioyrityksiin 13 eri alasektorilla (muun muassa prosessointi ja jalostus, tietojenkäsittely, tunnistus, automaatio ja integraatio). Sektorijakauman suurimmat toimialat ovat teollisuus 42 %, informaatioteknologia 39 % ja terveydenhuolto 8 %. Indeksiosuusrahaston osakkeista suurinta osaa ei ollut salkuissamme, joten se hajauttaa hyvin allokaatiotamme täysiin uusiin sijoituksiin.

Tämän indeksiosuusrahaston osakkeissa näkyy kova kasvuodotus vuosille 2017–2019. Liikevaihdon kasvuksi odotetaan 15 prosenttia ja osakekohtaisen tuloksen kasvuksi 44 prosenttia. Vahva kasvuodotus näkyy myös ETF:n arvostuksessa, sillä hinta per tulos vuodelle 2017 on korkea, noin 26. Kasvu maksaa, mutta uskoaksemme myös palkitsee robotiikan kysynnän monipuolistuessa.

Osakesijoitukset, riskisemmät yrityslainat ja kehittyvien markkinoiden velkakirjasijoitukset jatkoivat kuun lopussa ylipainossa kaikissa varainhoitosalkuissa.

Veromuutoksia vuonna 2018

Perittävän kuoleman johdosta lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavan henkivakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistuu siirtymäajan jälkeen 1.1.2018 alkaen. Muutos koskee sekä 35 000 euron verovapaata osuutta että lesken oikeutta saada puolet korvauksesta verovapaasti. Huomioitavaa on, että vaikka vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistuu, vuodenvaihteessa voimaan tulleiden perintöveroasteikkojen aleneminen merkitsee entistä suurempaa etua niissä tilanteissa, joissa vakuutukseen kertynyt tuotto verotetaan perintönä (I veroluokassa korkeintaan 19 %) pääomatuloverotuksen (30 % / 34 %) sijaan.

Henkivakuutuskorvauksiin kohdistuvan veromuutoksen takia vakuutussopimusten edunsaajamääräykset on suositeltavaa tarkistaa ja tehdä niihin tarvittavat päivitykset. Aviopuoliso voi leskeksi jäätyään saada esimerkiksi vakuutuskorvauksesta kuolinpesän kautta verovapaasti osuuden tasinkona, mikä ei sen sijaan ole mahdollista, mikäli aviopuoliso on määritelty henkivakuutukseen edunsaajaksi. Edunsaajamääräysten päivittämisen ohella on myös hyvä tarkistaa, että omat perheoikeudelliset asiakirjat, kuten testamentti, edunvalvontavaltuutus ja mahdollinen avioehtosopimus ovat ajan tasalla. Me FIMissä autamme teitä huolehtimaan näistä ja varaudumme tuleviin muutoksiin kanssanne tämän vuoden aikana.

Palveluihin kirjautuminen ja maksaminen helpottuvat

Mikäli käytät aktiivisesti omaa älypuhelintasi, toivon, että olet jo ladannut ja käytät aktiivisesti FIM Mobiili -sovellusta (saatavilla Android- tai iPhone-puhelimiin). Olemme lanseeranneet siihen maaliskuussa Siirto-palvelun, jonka avulla voit lähettää ja vastaanottaa rahaa pelkän puhelinnumeron perusteella. Siirto on erittäin kätevä tapa tehdä pieniä maksuja tai siirtää rahaa perheenjäsenille, sillä raha siirtyy reaaliaikaisesti.  

Ilokseni voin kertoa, että huhtikuun aikana voit lisäksi luopua tunnuslukutaulukon käyttämisestä FIMin verkkopalvelussa, FIM Mobiilissa ja monissa muissa TUPAS-tunnistamista vaativissa sivustoissa. Tunnistaminen onnistuu jatkossa sormenjäljellä, mikäli puhelimesi tukee sitä, tai yksinkertaisella tunnusluvulla, jonka voit itse valita. Mikäli haluat jatkaa paperisen tunnuslukutaulukon käyttöä, se on toki myös mahdollista.

27.3.2017

Siirrämme osakepainoa USA:sta Eurooppaan

Nostamme eurooppalaiset osakkeet ylipainoon varainhoitosalkuissamme kaikissa riskitasoissa.

Euroalueen talouden ennakoivat indikaattorit ovat korkeimmillaan sitten vuoden 2011. Suhtaudumme optimistisesti euroalueen talousnäkymiin ja näemme, että positiiviset talousyllätykset voivat jatkua. Maailmantalous saa tällä hetkellä vauhtia teollisuustuotannon piristymisestä. Eurooppalaiset yritykset tyypillisesti hyötyvät tämän kaltaisesta kehityksestä. Tässä tilanteessa eurooppalaiset osakkeet voivat kuroa umpeen pitkään jatkunutta alisuoriutumistaan suhteessa Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin.

Myymme salkuista Powershares S&P High Beta -etf:n, joka sijoittaa lähinnä yhdysvaltalaisiin finanssi- ja energiaosakkeisiin. Sijoituksesta on saatu kaksi prosenttiyksikköä ylituottoa suhteessa S&P 500 -indeksiin.

Ostamme salkkuihin tilalle Robo Global Robotics and Automation -etf:n, joka sijoittaa robotiikkaan ja automaatioon ja jonka suurimmat sijoitukset kohdistuvat teollisuus- ja teknologiayrityksiin. Etf:n yrityksistä 40 prosenttia sijaitsee Yhdysvalloissa, 28 prosenttia Japanissa, 18 prosenttia Euroopassa ja 14 prosenttia muissa maissa.

Lisäksi siirrämme varoja FIM USA -rahastosta FIM Eurooppa -rahastoon hieman salkusta riippuen.

22.3.2017

FIM House view: Onko euroalueen vaaleista syytä huolestua?

Teksti: Eelis Hein

17.3.2017

Laskimme valtionlainat ja IG-lainat alipainoon

Laskimme valtionlainat ja korkean luottoluokituksen yrityslainat (investment grade) alipainoon varainhoitosalkuissamme. Rahamarkkinoille suuntautuvien sijoitusten painon nostimme puolestaan neutraaliksi.

Katsomme, että alipaino valtionlainoissa on perusteltu, koska näemme pitkissä koroissa nousupainetta talouskasvun ja inflaation kehittyessä aiempaa vahvemmin. Lisäksi rahapolitiikka on kiristymässä maailmanlaajuisesti. Valtionlainoihin kohdistuvissa sijoituksissa suosimme inflaatioon sidottuja valtionlainoja.

Markkinoiden riskinottohalukkuus tukee yrityslainoja, mutta investment grade -lainoista saatava alhainen luottoriskipreemio ei luultavasti riitä kompensoimaan korkotason nousua. Siksi alipaino tämän segmentin lainoissa on tällä hetkellä perusteltu.

Rahamarkkinasijoituksissa siirrymme puolestaan neutraalipainoon. Vaikka rahamarkkinoiden tuotot ovat ennätyksellisen alhaisia, sijoitukset eivät altistu mahdollisen koronnousun negatiiviselle vaikutukselle.

Allokaatiomuutoksen toimeenpano salkuissa on aloitettu.

8.3.2017

Makoisaa talouskasvua maailmanlaajuisesti

Teksti: Jussi Lilja

Luottamusindikaattorien vahvistuminen viittaa edelleen talouskasvun globaaliin elpymiseen alkuvuonna. Vaikka Yhdysvaltain keskuspankin Fedin odotetaankin nostavan ohjauskorkoaan jo lähes varmasti maaliskuussa, rahapolitiikka on edelleen löysää ja finanssipolitiikka tukee Yhdysvaltain taloutta muun muassa tulevien infrastruktuuri-investointien kautta. Euroalue kasvaa tänä vuonna yli 1,5 prosentin vauhtia, ja Suomikin on päässyt hyvään kasvun vauhtiin. Vientimme piristyy ja osaltaan tukee kotimaisen kysynnän rinnalla käännettä parempaan, kuten myös paraneva työllisyytemme. Vihdoinkin!

Kuluttajahintojen nousun kiihtyessä Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin täytyy ajoissa nostaa korkoa, jotta sillä on varaa laskea ohjauskorkoa seuraavassa heikommassa syklissä kaukovalojen (vai sumuvalojen?) kantaman päässä olevan taantuman nujertamiseksi. Uskomme, että näemme tänä vuonna Yhdysvalloissa kaksi tai kolme 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa. Euroopassa ei ohjauskorkoihin vielä tänä vuonna kosketa, ehkäpä vasta vuoden 2018 loppupuolella?

Yhdysvalloissa työllistymisestä saatiin hyviä lukuja, ja odotuksia heikompi ansiokehitys osoittaa palkkainflaation olevan vielä siedettävää. Yhdysvalloissa on edelleen erinomainen työllisyystilanne, jopa täystyöllisyys, joka ajanee palkkoja vielä ylös kasvun kiihtyessä.

Osakkeiden kohonneita arvostustasoja on aiheellisesti jännitetty, mutta yritykset ovat antaneet hyvin vastinetta osakkeiden kohonneille arvostuksille. Vuoden 2016 loka-joulukuun tuloskausi paketoitiin helmikuussa, ja tuloskausi vahvisti yritysten tulosten toipumisen jatkuvan. Helmi-maaliskuun vaihteessa viime vuoden viimeisen neljänneksen raportoineista yhdysvaltalaisista yrityksistä 76 % oli ylittänyt tulosennusteen ja 52 % liikevaihtoennusteen. Euroopassa vastaavat luvut olivat 53 % ja 64 %.

Kiinan tammikuun vienti- ja tuontiluvut olivat vahvoja, joskin kausivaihtelu ja vuoden 2016 tammikuun heikko vertailuluku selittävät pieneltä määrin vahvuutta. Japanin bruttokansantuote kasvoi sekin hyvää prosentin vuosivauhtia viimeisellä vuosineljänneksellä. Euroalueen ostopäällikköindeksit ovat korkeimmillaan kuuteen vuoteen. Lienee todettava, että makrotaloudessa on merkkejä paremmasta hyvin laajalti!

Politiikka voi hämmentää vielä pakkaa Euroopassa, mutta ennusteet näyttävät sittenkin rauhoittavilta. Ranskan presidentinvaaleista tehtyjen simulaatioiden perusteella huippuyliopisto ENAn kasvatin, Rotschildin ex-pankkiiri Emmanuel Macronin voitto oikeistoradikaali Marine Le Peniä vastaan näyttäisi tällä hetkellä tulevan yli 20 prosenttiyksikön marginaalilla toisella kierroksella.

Varainhoitosalkkujen sisältö ja toimenpiteet

Ostimme Tokmannia, tuohestaan tarkan tavarataloa, pienellä siivulla korkean riskin salkkuihimme helmikuussa. Private equity -omistaja Nordic Capital myi nopeutetulla tarjousmenettelyllä 15 % osakekannasta 9 euron tasoon. Nordic Capital omistaa kaupan jälkeen edelleen noin 15 prosenttia yhtiöstä. Tokmanni raportoi vahvan tuloksen loka-joulukuulta, ja yhtiö kasvaa markkinoita nopeammin (3 % vs. 1 %). Lisäksi Suomen kuluttajien vahva luottamus tukee yhtiön lähitulevaisuuden näkymiä. Markkinoiden kilpailutilanne on yhä tiukka, mutta yhtiö selviytyi viime vuonna suhteellisen pienillä vahingoilla esimerkiksi Anttilan konkurssista, joka aiheutti varastojen tyhjennystä. Tokmanni ei odota, että Hong Kong -tavaratalon saneerausmenettely synnyttäisi vastaavaa markkinahäiriköintiä. Vahvan kassavirran ansiosta yhtiö päätti maksaa sijoittajien iloksi myös ylimääräisen osingon. Osinkotuotto on yhteensä 5,5 prosenttia, ja osake oli houkuttelevasti hinnoiteltu (hinta per tulos 14).

Helmikuun puolessa välissä siirryimme malliallokaatiossamme takaisin ylipainoon osakkeissa. Osakemarkkinat pysähtyivät välillä tarkastelemaan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin puheita ja aloitteita, jotka heti virkaanastujaisten jälkeen sisälsivät huolestuttavia piirteitä. Helmikuun alkuviikkojen kommentit Valkoisesta talosta sekä valtiomiestapaamiset antoivat pelättyä pehmeämmän viestin etenkin ulkopolitiikasta. Näin markkinoiden huomio kääntyi jälleen positiivisiin Trumpin talouspoliittisiin aikeisiin. Terveydenhuollon Obamacare- ja finanssisektorin Dodd-Frank-sääntelyiden uudistukset saavat edelleen odottaa, mutta etenkin helmikuun alussa julkaistut kommentit 2–3 viikon sisällä tulevasta ”fenomenaalisesta verouudistuksesta” antoivat lisävahvistusta markkinoiden optimismille. Näitä uudistuksia nyt odotellaan!

Nostaessamme osakkeet ja salkkujen riskitason takaisin ylipainoon lisäsimme varainhoitosalkuissa yhdysvaltalaisten osakkeiden painoa. Osakepainot nousevat 2–4 prosenttiyksikköä. Merkitsimme FIM USA Sijoitusrahastoa ja Schröder U.S. Small & Mid cap -rahastoa. Lisäksi ostimme salkkuihin Nokian Renkaiden osaketta. Yhtiön liiketoiminta on kääntymässä kuluvana vuonna jälleen nousuun Venäjän toimiessa yhtiön suurimpana kasvuajurina, Venäjän kasvu oli nimittäin loka-joulukuussa 44 prosenttia! Yhtiö odottaa Venäjän rengasmarkkinoiden kasvavan kuluvana vuonna 5–10 prosenttia, mitä tukee myös automyynnin kääntyminen kasvuun. Uskomme, että syksylle ajoittuvat uudet tuotelanseeraukset (Hakka 9 -mallisarja) tukevat ensi talven rengasmyyntiä. Yhtiö myös lisää kasvuinvestointeja, ja muun muassa Venäjän tehtaalle rakennetaan yksi tuotantolinja lisää. Keväällä yhtiön odotetaan myös ilmoittavan kolmannesta tehdasinvestoinnista joko Yhdysvaltoihin tai Itä-Eurooppaan.

23.2.2017

FIM House view: Paljon optimismia, paljon epävarmuutta

Teksti: Eelis Hein

Viime vuoden lopussa käynnistynyt osakemarkkinoiden suotuisa kehitys jatkuu tauottuaan hetkeksi USA:n presidentin Donald Trumpin virkakauden alun hämmennykseen. USA:ssa osakeindeksit ovat saavuttaneet kaikkien aikojen korkeimpia tasojaan ja pörssikurssit ovat nousseet myös muissa maissa.

Ilmiötä selittää ennen kaikkea myönteinen talouskehitys. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 talouskasvu näyttää kiihtyvän yhtäaikaisesti kaikissa maanosissa. Rahapolitiikan jatkuessa elvyttävänä osakkeille positiivista sijoitusympäristöä uhkaa lähitulevaisuudessa lähinnä se, mikäli Trumpin finanssi-, kauppa- ja ulkopolitiikkatoimenpiteet ovat markkinoille epäedullisia.

Heti virkaanastumisen jälkeen oli selvää, että USA:n presidentti Donald Trump yrittäisi lunastaa ristiriitaisia ajatuksia herättäneitä vaalilupauksiansa. Tämä yhdessä Trumpin maailmanpoliittisen vallan vallitsevaa järjestystä vastaan hyökkäävän retoriikan kanssa sai sijoittajat pysähtymään hetkeksi. Sittemmin vaalivoiton tuoma ilo ja into Valkoisessa talossa ovat vaihtuneet kokemukseen todellisen maailman realiteeteista. Trumpin määräykset eivät ole menneet läpi oikeuslaitoksessa ja hän on joutunut pehmentämään ulkopoliittisia kantojaan. Selväksi on myös käynyt, että Trumpin epäortodoksinen politiikka sekä käyttäytyminen herättävät vastustusta kongressia hallitsevien republikaanienkin joukoissa.

Edelleen on syytä uskoa, että Trumpin presidenttikausi tarkoittaa muutosta sekä talouteen että politiikkaan. Markkinat ovat kuitenkin seuranneet huojentuneina sitä, että ainakin Trumpin kyseenalaisimmat tekemiset ja aloitteet ovat kohdanneet vastavoimia. Poliittisen draaman (ja Twitter-viestien) vaikutus markkinoihin on näin pienentynyt, ja sijoittajien huomio on keskittynyt konkreettisiin, talouden ja yritysten tuloksien kehitykseen vaikuttaviin päätöksiin.

Kuva 1: Sijoittajien vaakakupissa positiiviset uutiset ja odotukset ovat painaneet riskejä enemmän viime aikoina, joten maailman osakemarkkinat ovat olleet nousussa.

Toistaiseksi on kuultu vain puheita ja lupauksia, ja tarkemmat yksityiskohdat eri toimenpiteiden ajoituksesta, laajuudesta tai ylipäänsä koko muodosta eivät ole tiedossa. Tällä hetkellä sijoittaja joutuukin jatkuvasti arvioimaan todennäköisyyksiä sille, toteutuuko seuraavaksi markkinoiden kannalta positiivinen vai negatiivinen politiikkaskenaario. Toisessa vaakakupissa ovat veronalennukset, lisääntyvät infrastruktuuri-investoinnit sekä sääntelyn purkaminen. Toisella puolella ovat protektionistiset aloitteet, kuten mahdollisen rajaveron (Border Adjustment Tax, BAT) säätäminen. Toistaiseksi markkinat ovat arvioineet vaakakupin positiivisten tekijöiden painavan enemmän. Tämä on näkynyt Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kehitystä kuvaavassa S&P 500 -indeksissä, joka ei ole laskenut yhtenäkään päivänä yli prosenttia kolmeen kuukauteen.

Ensimmäisen todellisen testin muodostaa Yhdysvaltain verouudistus, joka on luvattu julkistaa parin viikon sisään. Trump on antanut ennakkotunnelmia kuvatessaan uudistusta "fenomenaaliseksi" eli ilmiömäiseksi. Yritysveron leikkaaminen vaikuttaisi keskimäärin suoraan positiivisesti yritysten tuloksiin ja välillisesti positiivisesti taloudelliseen aktiviteettiin. Veronalennuksen suuruus riippuu siitä, millä rahoituskeinoilla veroleikkausten valtion budjettiin luomaa aukkoa täytetään.

Yhdeksi mahdolliseksi keinoksi on suunniteltu rajaveroa, joka saattaisi vaikuttaa vakavasti ja kauaskantoisesti koko maailmankauppaan. Se voisi johtaa muiden maiden vastatoimiin ja käynnistää laajemman protektionistien aallon, jolloin pahimmassa tapauksessa viime aikoina nähty suotuisa talouskehityksen suistuisi raiteilta. Ilman rajaveron tuomaa tulovirtaa verouudistuksen on vaikeampaa kasvaa niin "fenomenaaliseksi". Markkinoille toivottavampi tulos olisi pienempi veronleikkaus ilman protektionistisia elementtejä kuin päinvastoin.

Aloitteleva presidentti Trump peri talouden, joka on vahvimmassa kunnossaan pitkiin aikoihin. Onnekkaasti talouskasvu yleisemminkin on piristymässä globaalisti. Mitoittamalla elvyttävät toimet maltillisesti ja pidättäytymällä haitallisista protektionistisista toimista Trump voi pitkittää USA:n talouden yhdeksättä vuotta jatkuvaa nousukautta. Yhdysvaltain keskuspankin Fedin hitain askelin etenevistä koronnostoista huolimatta rahapolitiikka säilyy edelleen löysänä, ja paine korkojen yleiselle nousulle on vähäistä. Päättymässä oleva tuloskausi on vahvistanut arviot yritysten tulosten kääntymisestä kasvuun. Ilman politiikkavirheitä sijoitusympäristö voi säilyä osakkeille suotuisana. Malliallokaatiossamme osakkeet ovat ylipainossa.

Euroopan vilkas vaalivuosi

Euroalueen vilkkaan vaalivuoden käynnistymisen lähestyminen on alkanut näkyä markkinoiden hermostumisen kasvuna. Toistaiseksi reaktioita on kuitenkin nähty vain valtioiden velkakirjamarkkinoilla. Pelko siitä, että Ranskan äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen voisi voittaa presidentinvaalit, on nostanut Ranskan valtion lainan riskilisän suhteessa Saksan lainoihin tasoille, jollaisia on nähty viimeksi eurokriisin jälkimainingeissa vuonna 2012.

Viime vuosi opetti suhtautumaan gallupeihin skeptisesti. Siitä huolimatta uskomme, että poliittisten valtasuhteiden muuttuminen euroaluetta merkittävästi uhkaaviksi, on varsin epätodennäköistä. Todennäköisesti vuosi 2017 tullaan muistamaan vuotena, jolloin Euroopan yhtenäisyyttä ajavat perinteiset valtapuolueet vahvistivat asemiansa. Siitä riippumatta, kuka nousee valtaan, vaalipuheenvuorot ennakoivat talousuudistuksia, julkisten menojen lisäämistä ja verojen leikkauksia. Tämä kasvattaa uskoa Euroopan talouskasvuun, jonka trendi on ollut vahva viime aikoina.

16.2.2017

Nostimme osakkeet takaisin ylipainoon

Nostimme osakkeet takaisin ylipainoon varainhoitosalkuissamme.

Katsomme, että osakemarkkinat pysähtyivät hetkeksi tarkastelemaan USA:n presidentin Donald Trumpin puheita ja aloitteita. Heti virkaanastujaisten jälkeen Trumpin puheet ja aloitteet sisälsivät huolestuttavia piirteitä.

Valkoisen talon viime viikkojen kommentit ja valtiomiestapaamiset ovat kuitenkin antaneet pelättyä pehmeämmän viestin etenkin ulkopolitiikasta.

Nähdäksemme sijoittajat keskittyvät jälleen Trumpin talouspolitiikassa niihin aikeisiin, jotka ovat markkinoille positiivisia. Myös presidentin kommentit 2–3 viikon sisällä julkistettavasta ”fenomenaalisesta verouudistuksesta”  ovat antaneet lisävahvistusta markkinoiden optimismille.

Näiden seikkojen lisäksi talousluvut ovat edelleen pysyneet vahvoina globaalisti ja kertovat talouskasvun olevan nyt laajalla pohjalla.

Koroissa olemme alipainossa varainhoitosalkuissamme.

10.2.2017

Ostimme Tokmannia korkean riskin varainhoitosalkkuihin

Ostimme kauppaketju Tokmannin osaketta yksilöllisen varainhoidon korkean riskiprofiilin salkkuihin. Tokmannin osakkeeseen on sijoitettuna noin 1 % salkkujen varoista. Maksoimme osakkeesta 9 euroa.

Myyjänä kaupassa oli Tokmannin omistajiin kuuluva pääomasijoittaja Nordic Capital, joka myi nopeutetulla tarjousmenettelyllä 15 % kauppaketjun osakekannasta. Nordic Capital omistaa edelleen noin 15 % yhtiöstä.

Tokmanni raportoi 8. helmikuuta vahvasti tuloksesta loka-joulukuulta. Yhtiö kasvaa markkinoita nopeammin (3 % vs. markkinoiden 1 %). Suomalaisten kuluttajien vahva luottamus talousnäkymiin tukee yhtiön lähitulevaisuuden näkymiä. Markkinoiden kilpailutilanne on yhä tiukka, mutta yhtiö selviytyi viime vuonna suhteellisen pienillä vahingoilla esimerkiksi Anttilan konkurssista, joka aiheutti varastojen tyhjennystä. Tokmanni ei odota, että Hong Kong -tavaratalon saneerausmenettely synnyttäisi vastaavaa markkinahäiriköintiä.

Tokmanni päätti maksaa ylimääräisen 0,51 euron osingon vahvan kassavirtansa takia. Osinkotuotto on 5,5 % ja osake on houkuttelevasti hinnoiteltu (P/E-luku noin 14).