Vaikuttavuussijoittaminen – tulevaisuuden kestäviä sijoituksia?

Impact investing eli vaikuttavuussijoittaminen on sijoittamistapa, jossa yhdistyvät tuotto ja yhteiskunnallinen hyöty. Itse impact investing -käsite sai alkunsa Rockefeller-säätiön konferenssikeskuksessa Bellagiossa vuonna 2007. Tarkoitus oli löytää sopiva nimi sijoituksille, joiden pyrkimyksenä perinteisen taloudellisen tuoton ohella on tuottaa selkeää ja mitattavissa olevaa yhteiskunnallista hyötyä.

Viime vuosina tällaiset sijoitukset ovat saaneet jalansijaa kaikkialla maailmassa. Global Impact Investing Network (GIIN) -järjestö arvioi vaikuttavuussijoitusten maailmanlaajuisen markkina-arvon olleen noin 60 miljardia Yhdysvaltain dollaria toukokuussa 2015, ja vaikuttavuussijoitukset ovat nyt selvästi nopeimmin kasvava kestävän sijoittamisen muoto. Davosissa kokoontuva Maailman talousfoorumi on todennut, että vaikuttavuussijoittaminen voi peräti johtaa paradigman muutokseen sijoittamiseen suhtautumisessa. 

Millainen ilmiö tässä on kyseessä ja miksi se vaikuttaa niin mielenkiintoiselta? Tässä FIM Vastuullisen sijoittamisen katsauksen numerossa ruodimme käsitettä ja teemme lähempää tuttavuutta erilaisten vaikuttavuussijoitusten kanssa.

Tiesithän, että voit tilata FIM Vastuullisen sijoittamisen katsauksen osana kuukausittaista FIM Näkökulma -uutiskirjettä? Ja jos haluat lukea lisää vaikuttavuussijoittamisesta, voimme suositella FIM Loungessa ilmestynyttä artikkelia!

Mitä vaikuttavuussijoittaminen on?

Vaikuttavuussijoittaminen on sijoittamistapa, ei erityinen omaisuuslaji perinteisessä merkityksessä, kuten osakkeet, korot tai kiinteistöt. Voidaan sanoa, että on olemassa kolme kaikille vaikuttavuussijoituksille yhteistä tekijää:

  1. sijoitus kohdistuu toimintaan, jonka tarkoituksena on luoda yhteiskunnallista hyötyä, 
  2. sijoituksella on selkeitä, mitattavissa olevia vaikutustavoitteita, ja
  3. sijoituksella on taloudellinen tuottotavoite.


Vaikuttavuussijoitukset sijoittuvat yleensä jonnekin voiton maksimoinnin ja hyväntekeväisyyden välimaastoon – ne murtavat tavanomaisia ajatusmalleja siitä, että sijoituksissa on kyse vain taloudellisesta tuotosta, eikä niissä siten huomioida yhteiskunnallisia tekijöitä ja ympäristötekijöitä. Onko mahdollista yhdistää hyvä tuotto ja samalla myötävaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen paremmaksi?

Ainakin tähän asti tällaiset sijoitukset ovat saavuttaneet tuotto- ja vaikutustavoitteensa paremmin kuin hyvin. GIIN-järjestön vuonna 2015 tekemässä tutkimuksessa 89 % vastanneista sijoittajista kertoi toteutuneen tuoton vastanneen tai ylittäneen odotetun tason ja että vaikuttamistavoite saavutettiin lähes kaikissa tapauksissa. Sijoittajat itse ilmoittavat myönteisen vaikutuksen kestävään kehitykseen olevan vaikuttavuussijoitusten ensisijainen kannustin. Suurimmat haasteet liittyvät sopivien hankkeiden puuttumiseen ja erilaisten hankkeiden vertailemisen vaikeuteen.

Vaikuttavuussijoituksia ei pidä sekoittaa aktiiviseen vaikuttamiseen, joka on toinen kestävien sijoitusten menetelmä. Aktiivisessa vaikuttamisessa sijoittaja pyrkii omistajan ominaisuudessaan ohjaamaan yhtiötä kestävämpään suuntaan. 

Millaisia vaikuttavuussijoitusten tyyppejä on olemassa?

Vastuullisen sijoittamisen eurooppalainen kattojärjestö Eurosif jakaa vaikuttavuussijoitukset kolmeen pääluokkaan: vihreät joukkovelkakirjat, sosiaalivaikutteiset joukkovelkakirjat ja kestävän kehityksen joukkovelkakirjat.

Green bond -joukkovelkakirjat, joita voisi kutsua esimerkiksi vihreiksi joukkovelkakirjoiksi, viittaavat, kuten nimestä voi päätellä, sellaisten hankkeiden rajoittamiseen, joissa varoja käytetään ainoastaan tietyt ennalta määritetyt kriteerit täyttävien ympäristöystävällisten hankkeiden rahoittamiseen. Tällaiset hankkeet liittyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, kestävään jätteiden käsittelyyn ja maankäyttöön, ympäristöystävälliseen kuljetukseen, kestävään veden käyttöön ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen.

Vihreitä joukkovelkakirjoja voivat laskea liikkeeseen niin yritykset ja valtiot kuin kansainväliset järjestötkin. Esimerkiksi Maailmanpankki on suuri vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija – Maailmanpankki ja SEB laskivat liikkeeseen ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjan vuonna 2008. Vuonna 2015 vihreitä joukkovelkakirjoja laskettiin liikkeeseen reilun 40 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta, ja tämä luku näyttää kasvavan vuonna 2016.

Sosiaalivaikutteiset joukkovelkakirjat tai tulosperusteiset rahoitussopimukset (engl. social bonds, social impact bonds tai SIB) ovat sijoitusmuoto, joka perustuu yksityisen ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön. Vaikka englanninkielisessä termissä on sana ”bond”, kyse on usein muunlaisista sijoituksista kuin joukkovelkakirjoista perinteisessä merkityksessä. Tämä sijoitusmuoto perustuu yleensä eräänlaiseen sopimukseen tilaajan, toimittajan ja yksityisen sijoittajan välillä.

Tilaaja voi olla esimerkiksi valtion viranomainen, joka käyttää toimittajaa, jonka tehtävä on laatia toimintasuunnitelma ja rahoitusmalli jonkin yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemista varten. Sijoittajalle maksetaan tuottoa, jos suunniteltu toimenpide onnistuu (esimerkiksi vankien määrän väheneminen, mikä tuottaa säästöä yhteiskunnalle).

Sosiaalivaikutteinen hanke voi olla perusinfrastruktuurin rakentamista, peruspalveluiden saatavuuden laajentamista, edullisten asuntojen tarjoamista, elintarviketurvallisuuden parantamista tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tai ryhmien sosiaalis-taloudellisen aseman myönteisen kehityksen edistämistä. Iso-Britannia on historiallisesti ollut edelläkävijämaa sosiaalivaikutteisissa joukkovelkakirjoissa, ja sitä ovat seuranneet muut anglosaksiset maat, kuten Yhdysvallat, Australia ja Kanada.

On olemassa myös vihreiden ja sosiaalivaikutteisten joukkovelkakirjojen yhdistelmäsijoitusmuoto. Englanniksi sijoitusmuodosta käytetään nimitystä sustainability bond, jonka voisi suomentaa esimerkiksi kestävän kehityksen joukkovelkakirjaksi. Kestävän kehityksen joukkovelkakirjaan sijoitettuja varoja voidaan käyttää esimerkiksi liikuntarajoitteisille tarkoitettujen energiatehokkaiden rakennusten, ympäristöystävällisen joukkoliikenteen, sosiaalisen asuntotarjonnan sekä koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen.

FIM mukana maahanmuuttajien työllistämistä rahoittavassa hankkeessa     

Sotien ja maailmalla lisääntyneiden levottomuuksien seurauksena Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä kansainvälistä suojelua tarvitsevia ihmisiä – yhteensä 32 000 turvapaikanhakijaa. Tämän ryhmän nopeaa työllistymistä edistävät toimenpiteet voivat säästää valtion työmarkkinatukea ja kotoutumiskoulutuksen kustannuksia sekä kasvattaa verokertymää.

FIM on vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiquksen kanssa suunnitellut työllistämishanketta, jonka tarkoituksena on nopeuttaa merkittävästi oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden työllistymistä. Hankkeeseen osallistuville turvapaikanhakijoille tarjotaan koulutusohjelmaa, joka parantaa työllistymismahdollisuuksia.

Malli perustuu edellisessä kappaleessa kuvattuun niin sanottuun SIB-sijoitusmuotoon. Sijoittajat rahoittavat hanketta, jonka tavoitteena on vähintään 2 000 Suomesta oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan työllistäminen kolmessa vuodessa. Hankkeen tilaaja on työ- ja elinkeinoministeriö. Onnistuessaan hanke tuo valtiolle 28 miljoonan euron säästöt.   

Epiqus on suunnitellut rahoittavansa koko hankkeen, ja FIMin tehtävä on markkinoida hanketta mahdollisille sijoittajille. Kiinnostus hanketta kohtaan on ollut suurta: SOK ilmoitti jo varhaisessa vaiheessa sijoittavansa hankkeeseen miljoona euroa, ja useita muitakin sijoittajia on jo sitoutunut hankkeen rahoittajiksi.

Haluatko jutella sijoitusasioista? 

Jätä yhteydenottopyyntö, niin katsotaan yhdessä, miten voisimme auttaa sinua varainhoitoon ja sijoittamiseen liittyvissä asioissa

Jätä yhteydenottopyyntö

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Pohjoisesplanadi 33 A, 00100 Helsinki,  Asiakaspalvelu 09-61346250, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tämä materiaali on tarkoitettu ainoastaan nimetyn vastaanottajan käyttöön, eikä vastaanottajalla ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.