Maaliskuun talousennusteessamme totesimme, että ”riskeistä huolimatta talouden pohjavire on monissa maissa vähintään kohtalainen. Keskuspankkien kevyt rahapolitiikka tukee talouden aktiviteettia. Myös finanssipolitiikka on lievästi elvyttävää osassa talouksia. Myönteinen palkka- ja työllisyyskehitys pitää yllä kotitalouksien kulutusta. Heikko lenkki on vienti, johon poliittinen epävarmuus ja kauppasota ovat iskeneet. Merkkejä on kuitenkin siitä, että Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistassa ja Britannian EU-erossa eli Brexitissä päästäisiin ratkaisuihin, jotka vahvistaisivat talouden toimijoiden luottamusta ja tukisivat talouskehitystä.”
Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talouskasvu oli euroalueella, Kiinassa ja Yhdysvalloissa odotuksia parempaa. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiista heikensi teollisuuden ja vientisektorin tunnelmia monissa maissa. Tämä näkyi teollisuuden heikentyneenä luottamuksena ja vaisuina tuotantolukuina. Sen sijaan kotimarkkinoiden kysyntä pysyi vahvana monissa maissa. Työllisyyden kasvu ja palkkojen nousu tukivat kotitalouksien kulutusta. Nämä tekijät vahvistivat palvelusektorin luottamusta.
Keskuspankkien U-käännökset rahapolitiikassa ovat tukeneet talouden aktiviteettia ja osakemarkkinoita. Yhdysvalloissa maan keskuspankki Fed on kärsivällinen ohjauskoron muutosten suhteen. Fed itse arvioi nostavansa korkoa kerran ensi vuonna. Markkinat odottavat seuraavaksi Fedin laskevan korkoa. EKP tulee pitämään keskuspankkikorot nykytasoilla vuoden 2019 loppuun asti. Vaimean inflaation ja kohtalaisen talouskasvun johdosta keskuspankit pitävät ohjauskorot alhaisilla tasoilla pidemmän aikaa. Euroalueella markkinakorot pysyvät alhaalla pitkään. Korkomarkkinat odottavat, että kolmen kuukauden Euribor-korko, joka on tällä hetkellä -0,30 prosenttia, nousee nollatasolle vasta vuoden 2022 keväällä.
Myös Suomen talouskehitys on jatkunut myönteisenä ja ennustetun mukaisena tämän vuoden alussa. Talous kasvoi 1,9 prosentin vauhtia tammi-helmikuussa. Vienti on kehittynyt varsin myönteisesti. Vähittäiskaupan kasvu on ollut kohtalaista. Rakentamisessa nähdään vaimeampaa aktiviteettia. Positiivista on, että työllisyyden kasvu on edelleen hyvää. S-Pankin maaliskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,6 prosenttia tänä vuonna. Tämä ennuste on edelleen kohdallaan.
Suurimmat riskit talousnäkymille tälle vuodelle ovat Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakiista sekä presidentti Donald Trumpin mahdolliset tuontitullit autoteollisuudelle. Euroopassa huolenaiheita ovat Brexit ja Italian poliittinen tilanne. Poliittisen epävarmuuden osalta kannattaa huomioida, että vaikka epävarmuus oli alkuvuonna hyvin korkealla osakemarkkinoiden ja talouden kehitys oli kuitenkin suotuisaa.
Vaikka kauppakiistassa ja Brexitissä ratkaisut ovat venyneet pidempään kuin maaliskuussa arvioimme, odotamme edelleen, että pahimmat negatiiviset lopputulemat vältetään.
Alkuvuoden taloustilastojen perusteella voidaan arvioida, että talousennusteemme tälle vuodelle on pitkälti kohdallaan. Odotamme talouskasvun hidastuvan, mutta pysyvän kohtalaisena Suomessa ja maailmalla tänä vuonna. Mikäli Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiistassa ei löydetä myönteistä ratkaisua, talouskasvu on tänä vuonna maailmalla muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen heikompaa kuin maaliskuussa ennustimme.
Talouskasvu maailmalla ja Suomessa
| 2017 | 2018 | 2019e | 2020e | |
| Maailma | 3,6 | 3,6 | 3,4 | 3,2 |
| Yhdysvallat | 2,2 | 2,9 | 2,3 | 1,7 |
| Euroalue | 2,4 | 1,8 | 1,1 | 1,4 |
| Iso-Britannia | 1,7 | 1,4 | 1,4 | 1,4 |
| Ruotsi | 2,1 | 2,3 | 1,8 | 1,8 |
| Suomi | 2,7 | 2,3 | 1,6 | 1,4 |
| Japani | 1,7 | 0,7 | 1,0 | 0,8 |
| Kehittyneet maat yht. | 2,3 | 2,2 | 1,8 | 1,6 |
| Kiina | 6,9 | 6,6 | 6,2 | 6,0 |
| Intia | 6,7 | 7,5 | 7,4 | 7,3 |
| Brasilia | 1,0 | 1,2 | 2,0 | 2,0 |
| Venäjä | 1,5 | 1,7 | 1,6 | 1,7 |
| Kehittyvät maat yht. | 4,7 | 4,6 | 4,5 | 4,4 |
Lähde: IMF, Tilastokeskus ja S-Pankin maaliskuun 2019 talousennuste