Mitä kauppasodassa on tapahtunut toukokuussa?
Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota kärjistyi toukokuussa, kun loppusuoralla olleet kauppaneuvottelut kariutuivat. Yhdysvallat nosti perjantaina 10.5. kiinalaistuotteita koskevia tuontitariffeja 10 prosentista 25 prosenttiin. Tullit koskevat nyt kaikkiaan 250 miljardin dollarin arvoista vuotuista kiinalaistuontia.
Käytännössä tullitariffit nousevat 25 prosenttiin kuitenkin vasta parin viikon päästä, koska parhaillaan Yhdysvaltoihin matkalla olevat kiinalaiset tavarat ovat vielä 10 prosentin tariffin piirissä. Tämä pehmentää hieman iskua ja tarjoaa mahdollisuuden jatkaa neuvotteluja. Yhdysvallat on sanonut antavansa Kiinalle kuukauden verran aikaa tehdä diili.
Kiina kertoi vastatoimista maanantaina 13.5. Kiina asettaa entistä suuremmat tullit yhdysvaltalaisille tuotteille, joiden tuonnin arvo oli viime vuonna 60 miljardia dollaria. Tullimaksut vaihtelevat 5 prosentista 25 prosenttiin ja ne kohdistuvat keskeisiin amerikkalaisiin vientituotteisiin. Tuontitariffit astuvat voimaan kesäkuun alussa. Kaiken kaikkiaan Kiina on asettanut tulleja 110 miljardin dollarin edestä tuonnille Yhdysvalloista.
Reaktiona Kiinan toimille Yhdysvallat ilmoitti puolestaan käynnistävänä prosessin, jossa lopulle (noin 325 miljardia dollaria) Yhdysvaltojen tuonnille Kiinasta asetetaan 25 prosentin tuontitariffit. Julkisten kuulemisten jälkeen nämä tullit voivat astua voimaan heinäkuun puolivälin paikkeilla. USA:n presidentti Donald Trump ei ole vielä tehnyt päätöstä, asetetaanko tuontitullit myös lopulle Kiina-tuonnille.
Milloin kauppasota voisi ratketa?
Kiinan ja Yhdysvaltojen tuoreet tullitariffien korotuspäätökset eivät heti nosta tavaroiden hintoja, joten toukokuun lopulla on aikaa neuvotella kauppasodan liennyttämisestä. Suurimmat odotukset kauppasodan ratkaisemiseksi kohdistuvat Kiinan ja Yhdysvaltojen presidenttien tapaamiseen G20-kokouksessa Japanissa 28.–29. kesäkuuta.
Miten kauppasota vaikuttaa talousnäkymiin?
Kauppasota hidastaa maailmankaupan kasvua. Tuontitullit iskevät etenkin teollisuuden tuotantoon ja heikentävät teollisuuden luottamusta. Epävarmuus jarruttaa yritysten investointeja ja talouden aktiviteettia. Kauppasota vaikuttaa negatiivisesti yritysten toimintaympäristöön. Globalisoituneessa maailmassa yritysten tuotantoketjut ovat pirstaloituneita. Tuontitullit muodostavat kitkaa tuotantoketjuihin. Mikäli kauppakiista jatkuu pitkään, yritykset todennäköisesti siirtävät toimintojaan Kiinasta muihin Aasian maihin ja tällä tavalla kiertävät Yhdysvaltojen asettamia tuontitulleja. Tuontitullit vaikuttavat yritysten kannattavuuteen, investointipäätöksiin sekä tuotekehitykseen. Myös inflaatio nopeutuu jonkin verran. Molemmissa maissa kotitalouksien ostovoima ja kulutus kärsii, sillä tuontitullit nostavat tuotteiden hintoja.
Vastapainona kauppakiistalle ja poliittiselle epävarmuudelle keskuspankit pitävät rahapolitiikan kevyenä. Kiina jatkaa elvytyslinjalla ja tukee kokonaisvaltaisesti talouden kehitystä. Yhdysvalloissa ahdingossa oleville maanviljelijöille voidaan myöntää tukia.
Mikäli Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiistassa ei löydetä myönteistä ratkaisua, talouskasvu on tänä vuonna maailmalla muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen heikompaa kuin ennustimme maaliskuun talousennusteessa.
Millaisia vaikutukset ovat Suomen taloudelle?
Yhdysvaltojen ja Kiinan asettamien tuontitullien vaikutus Suomen talouteen on verraten vähäinen. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset tuontitullit ja vastatullit eivät kosketa suoraan Suomea. Vaikutukset Suomeen ovat epäsuoria ja ne tulevat kansainvälisten tuotantoketjujen kautta. Esimerkiksi suomalaiset yritykset vievät tuotteita Kiinaan, jossa niistä tehdään Yhdysvaltoihin vietäviä lopputuotteita.
Miten rahoitusmarkkinoilla on otettu uudet uutiset vastaan?
Vuoden alun hurjan nousurallin jälkeen kauppasodan paluu on ollut märkä rätti osakesijoittajien kasvoille. Kauppasotapelot olivat yksi syy markkinalaskuun viime vuoden lopussa, ja siten pelkojen hälveneminen ja sopuodotusten nouseminen on puolestaan auttanut osakkeiden kipuamista tämän vuo vuoden alussa.
Maailman osakkeet nousivat jo lähes 20 prosenttia huhtikuun loppuun mennessä, mutta sittemmin ne ovat laskeneet viitisen prosenttia. Lasku on ollut laaja-alaista, sillä kaikki merkittävät osakemarkkinat ovat toukokuussa pakkasella. Valtionlainakorot ovat puolestaan painuneet entistäkin alemmaksi, mikä on tuonut tuottoja vähäriskisiltä korkomarkkinoilta. Luottoriskimarginaalien leviäminen on syönyt yrityslainojen tuottoja. Kokonaisuudessaan vuoden alku on ollut sijoittajille erinomaisen tuottoisa, vaikka kauppasotapelot ovatkin vieneet kaikkein kovimpia tuottoja.
Entä millaiset näkymät ovat tästä eteenpäin?
Kauppasapelien kalistelu on muistutus epävarmuudesta. Vuoden alku oli sijoittajille lähes pelkkää ruusuilla tanssimista, kun talouden ja tulosten uhkakuvat helpottivat, eikä politiikassakaan tullut takaiskuja. Vaikka mikään riski ei näyttänyt toteutuvan, olivat ne silti olemassa, kuten nyt on nähty. Pidimmekin osakkeita salkuissamme alipainossa ja olemme varoitelleet, että vahvan nousun jälkeen markkinoiden herkkyys pettymyksille on kasvanut, ja siten liikkeet voivat olla isoja.
Odotamme markkinahermoilun jatkuvan ja riskit ovat toistaiseksi alaspäin, sillä kumpikaan kauppasodan osapuoli ei ole viitannut minkäänlaisiin myönnytyksiin, vaan pikemminkin päinvastoin. Jos kauppasodan annetaan kärjistyä äärimmilleen, on taistelussa vain häviäjiä, ja osakesijoittajat ovat yksi suurimmista kärsijöistä. Kauppasota iskee erityisesti yrityskenttään, sillä yritysten myynti kärsii ja kustannukset nousevat. Yritykset ovat olleet globalisaation suuria voittajia, joten nyt protektionismin noustessa ne ovat puolestaan kärsijöitä.
On kuitenkin ennen aikaista vielä julistaa osakkeiden romahdusta. Ennen kauppasodan kiristymistä talous- ja tulosnäkymät olivat vakautumassa. Jos sota voitiin jälleen käynnistää yhdellä presidentti Trumpin twiitillä, voidaan siihen saada myös äkkiä liennytystä. Politiikka on tänä päivänä arvaamatonta, mutta se on sitä molempiin suuntiin. Molempien maiden johto tarvitsee kohtuullisen reipasta talouskasvua, joten ne tuskin haluavat aiheuttaa taantumaa ehdoin tahdoin. Trumpilla painavat päälle erityisesti ensi vuoden presidentinvaalit, joita on vaikea voittaa, jos talous on taantumassa. Markkinoiden epävarmuus pitää toisaalta keskuspankkien rahapolitiikan ja valtion elvytystoimet voimakkaina, mikä lieventää kauppasodan talousvaikutuksia.
Mitä sijoittajan kannattaa nyt tehdä?
Maltti on valttia, kuten aina markkinoiden isoissa liikkeissä. Osakkeilla on tapana ylireagoida sekä nousuissa että laskuissa, kuten viime syksyn jälkeen olemme nähneet. Lähiaikoina riskit ovat laskun suuntaan, kun kauppasota vie otsikot, mutta se voi avata myös hyviä sijoitusmahdollisuuksia, jos tunnelmat happanevat liiaksi. Käänteet tulevat kuitenkin usein nopeasti ja yllättäen.
Oman sijoitussuunnitelman seuraaminen toimii sekä liian nousuinnostuksen että laskupelkojen kurissa pitämisessä. Markkinoiden heilunta kuuluu sijoittamiseen. Siksi onkin tärkeää, että sijoituksissa on riskiä vain sen verran kuin kestää ilman yöunien menetystä. Nousuja on kuitenkin pitkässä juoksussa enemmän kuin laskuja, joten nämä epävarmuusajat kannattaa sietää, jotta pääsee kiinni tuottoihin.
