Kauppasota nyt – seitsemän kysymystä ja vastausta

Mitä kauppasodassa on tapahtunut ja mitä siitä pitää ajatella. Päästrategimme Lippo Suominen ja pääekonomistimme Timo Hirvonen vastaavat seitsemään kysymykseen kauppasodasta.

Mitä kauppasodassa on tapahtunut toukokuussa?

Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota kärjistyi toukokuussa, kun loppusuoralla olleet kauppaneuvottelut kariutuivat. Yhdysvallat nosti perjantaina 10.5. kiinalaistuotteita koskevia tuontitariffeja 10 prosentista 25 prosenttiin. Tullit koskevat nyt kaikkiaan 250 miljardin dollarin arvoista vuotuista kiinalaistuontia.

Käytännössä tullitariffit nousevat 25 prosenttiin kuitenkin vasta parin viikon päästä, koska parhaillaan Yhdysvaltoihin matkalla olevat kiinalaiset tavarat ovat vielä 10 prosentin tariffin piirissä. Tämä pehmentää hieman iskua ja tarjoaa mahdollisuuden jatkaa neuvotteluja. Yhdysvallat on sanonut antavansa Kiinalle kuukauden verran aikaa tehdä diili.

Kiina kertoi vastatoimista maanantaina 13.5. Kiina asettaa entistä suuremmat tullit yhdysvaltalaisille tuotteille, joiden tuonnin arvo oli viime vuonna 60 miljardia dollaria. Tullimaksut vaihtelevat 5 prosentista 25 prosenttiin ja ne kohdistuvat keskeisiin amerikkalaisiin vientituotteisiin. Tuontitariffit astuvat voimaan kesäkuun alussa. Kaiken kaikkiaan Kiina on asettanut tulleja 110 miljardin dollarin edestä tuonnille Yhdysvalloista.

Reaktiona Kiinan toimille Yhdysvallat ilmoitti puolestaan käynnistävänä prosessin, jossa lopulle (noin 325 miljardia dollaria) Yhdysvaltojen tuonnille Kiinasta asetetaan 25 prosentin tuontitariffit. Julkisten kuulemisten jälkeen nämä tullit voivat astua voimaan heinäkuun puolivälin paikkeilla. USA:n presidentti Donald Trump ei ole vielä tehnyt päätöstä, asetetaanko tuontitullit myös lopulle Kiina-tuonnille.

Milloin kauppasota voisi ratketa?

Kiinan ja Yhdysvaltojen tuoreet tullitariffien korotuspäätökset eivät heti nosta tavaroiden hintoja, joten toukokuun lopulla on aikaa neuvotella kauppasodan liennyttämisestä. Suurimmat odotukset kauppasodan ratkaisemiseksi kohdistuvat Kiinan ja Yhdysvaltojen presidenttien tapaamiseen G20-kokouksessa Japanissa 28.–29. kesäkuuta.

Miten kauppasota vaikuttaa talousnäkymiin?

Kauppasota hidastaa maailmankaupan kasvua. Tuontitullit iskevät etenkin teollisuuden tuotantoon ja heikentävät teollisuuden luottamusta. Epävarmuus jarruttaa yritysten investointeja ja talouden aktiviteettia. Kauppasota vaikuttaa negatiivisesti yritysten toimintaympäristöön. Globalisoituneessa maailmassa yritysten tuotantoketjut ovat pirstaloituneita. Tuontitullit muodostavat kitkaa tuotantoketjuihin. Mikäli kauppakiista jatkuu pitkään, yritykset todennäköisesti siirtävät toimintojaan Kiinasta muihin Aasian maihin ja tällä tavalla kiertävät Yhdysvaltojen asettamia tuontitulleja. Tuontitullit vaikuttavat yritysten kannattavuuteen, investointipäätöksiin sekä tuotekehitykseen. Myös inflaatio nopeutuu jonkin verran. Molemmissa maissa kotitalouksien ostovoima ja kulutus kärsii, sillä tuontitullit nostavat tuotteiden hintoja.

Vastapainona kauppakiistalle ja poliittiselle epävarmuudelle keskuspankit pitävät rahapolitiikan kevyenä. Kiina jatkaa elvytyslinjalla ja tukee kokonaisvaltaisesti talouden kehitystä. Yhdysvalloissa ahdingossa oleville maanviljelijöille voidaan myöntää tukia.

Mikäli Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiistassa ei löydetä myönteistä ratkaisua, talouskasvu on tänä vuonna maailmalla muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen heikompaa kuin ennustimme maaliskuun talousennusteessa.

Millaisia vaikutukset ovat Suomen taloudelle?

Yhdysvaltojen ja Kiinan asettamien tuontitullien vaikutus Suomen talouteen on verraten vähäinen. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset tuontitullit ja vastatullit eivät kosketa suoraan Suomea. Vaikutukset Suomeen ovat epäsuoria ja ne tulevat kansainvälisten tuotantoketjujen kautta. Esimerkiksi suomalaiset yritykset vievät tuotteita Kiinaan, jossa niistä tehdään Yhdysvaltoihin vietäviä lopputuotteita.

Miten rahoitusmarkkinoilla on otettu uudet uutiset vastaan?

Vuoden alun hurjan nousurallin jälkeen kauppasodan paluu on ollut märkä rätti osakesijoittajien kasvoille. Kauppasotapelot olivat yksi syy markkinalaskuun viime vuoden lopussa, ja siten pelkojen hälveneminen ja sopuodotusten nouseminen on puolestaan auttanut osakkeiden kipuamista tämän vuo vuoden alussa.

Maailman osakkeet nousivat jo lähes 20 prosenttia huhtikuun loppuun mennessä, mutta sittemmin ne ovat laskeneet viitisen prosenttia. Lasku on ollut laaja-alaista, sillä kaikki merkittävät osakemarkkinat ovat toukokuussa pakkasella. Valtionlainakorot ovat puolestaan painuneet entistäkin alemmaksi, mikä on tuonut tuottoja vähäriskisiltä korkomarkkinoilta. Luottoriskimarginaalien leviäminen on syönyt yrityslainojen tuottoja. Kokonaisuudessaan vuoden alku on ollut sijoittajille erinomaisen tuottoisa, vaikka kauppasotapelot ovatkin vieneet kaikkein kovimpia tuottoja.

Entä millaiset näkymät ovat tästä eteenpäin?

Kauppasapelien kalistelu on muistutus epävarmuudesta. Vuoden alku oli sijoittajille lähes pelkkää ruusuilla tanssimista, kun talouden ja tulosten uhkakuvat helpottivat, eikä politiikassakaan tullut takaiskuja. Vaikka mikään riski ei näyttänyt toteutuvan, olivat ne silti olemassa, kuten nyt on nähty. Pidimmekin osakkeita salkuissamme alipainossa ja olemme varoitelleet, että vahvan nousun jälkeen markkinoiden herkkyys pettymyksille on kasvanut, ja siten liikkeet voivat olla isoja.

Odotamme markkinahermoilun jatkuvan ja riskit ovat toistaiseksi alaspäin, sillä kumpikaan kauppasodan osapuoli ei ole viitannut minkäänlaisiin myönnytyksiin, vaan pikemminkin päinvastoin. Jos kauppasodan annetaan kärjistyä äärimmilleen, on taistelussa vain häviäjiä, ja osakesijoittajat ovat yksi suurimmista kärsijöistä. Kauppasota iskee erityisesti yrityskenttään, sillä yritysten myynti kärsii ja kustannukset nousevat. Yritykset ovat olleet globalisaation suuria voittajia, joten nyt protektionismin noustessa ne ovat puolestaan kärsijöitä.

On kuitenkin ennen aikaista vielä julistaa osakkeiden romahdusta. Ennen kauppasodan kiristymistä talous- ja tulosnäkymät olivat vakautumassa. Jos sota voitiin jälleen käynnistää yhdellä presidentti Trumpin twiitillä, voidaan siihen saada myös äkkiä liennytystä. Politiikka on tänä päivänä arvaamatonta, mutta se on sitä molempiin suuntiin. Molempien maiden johto tarvitsee kohtuullisen reipasta talouskasvua, joten ne tuskin haluavat aiheuttaa taantumaa ehdoin tahdoin. Trumpilla painavat päälle erityisesti ensi vuoden presidentinvaalit, joita on vaikea voittaa, jos talous on taantumassa. Markkinoiden epävarmuus pitää toisaalta keskuspankkien rahapolitiikan ja valtion elvytystoimet voimakkaina, mikä lieventää kauppasodan talousvaikutuksia.

Mitä sijoittajan kannattaa nyt tehdä?

Maltti on valttia, kuten aina markkinoiden isoissa liikkeissä. Osakkeilla on tapana ylireagoida sekä nousuissa että laskuissa, kuten viime syksyn jälkeen olemme nähneet. Lähiaikoina riskit ovat laskun suuntaan, kun kauppasota vie otsikot, mutta se voi avata myös hyviä sijoitusmahdollisuuksia, jos tunnelmat happanevat liiaksi. Käänteet tulevat kuitenkin usein nopeasti ja yllättäen.

Oman sijoitussuunnitelman seuraaminen toimii sekä liian nousuinnostuksen että laskupelkojen kurissa pitämisessä. Markkinoiden heilunta kuuluu sijoittamiseen. Siksi onkin tärkeää, että sijoituksissa on riskiä vain sen verran kuin kestää ilman yöunien menetystä. Nousuja on kuitenkin pitkässä juoksussa enemmän kuin laskuja, joten nämä epävarmuusajat kannattaa sietää, jotta pääsee kiinni tuottoihin.

Timo Hirvonen

Pääekonomisti | Twitter: @HirvonenTimo

040 549 2476

Lippo Suominen

Päästrategi | @LippoSuominen

050 345 5692

Haluatko jutella sijoitusasioista? 

Jätä yhteydenottopyyntö, niin katsotaan yhdessä, miten voisimme auttaa sinua varainhoitoon ja sijoittamiseen liittyvissä asioissa

Jätä yhteydenottopyyntö

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Pohjoisesplanadi 33 A, 00100 Helsinki,  Asiakaspalvelu 09-61346250, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tämä materiaali on tarkoitettu ainoastaan nimetyn vastaanottajan käyttöön, eikä vastaanottajalla ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.