Elokuu palautti kaikki vuoden alun teemat markkinoille. Kauppasota lähti jälleen uusille kierroksille, kun Kiina vastasi Yhdysvaltain tullien korotuksiin, minkä jälkeen Yhdysvallat vastasi Kiinan korotuksiin. Talousluvut jatkoivat valumistaan. Varsinkin Euroopassa esiintyy ongelmia, kun Saksan talous keikkuu taantuman partaalla. Politiikan puolella kuukausi oli puolestaan yleisesti vauhdikas, kun britit jatkoivat matkaansa kohti sopimuksetonta EU-eroa ja Italiassa vaihdettiin jälleen hallitusta.
Markkinoilla sijoittajat olivat hämillään. Huonot uutiset vetivät pörssejä selvään laskuun. Samalla tunnelmat tummentuivat niin synkiksi, että kuukauden lopussa pienetkin toivonkipinät keskuspankeista ja kauppasotarintamalta riittivät helpottamaan mielialoja. Pörssit jäivät kuitenkin laskuun, vaikka korkojen voimakas pudotus tuki osakkeita. Osakkeissa vuosi onkin ollut erittäin kaksijakoinen, kun vuoden alun poikkeuksellisen kova ralli on muuttunut kevään jälkeen hermostuneeksi vaakalennoksi.
Taantuma vai ei?
Markkinoiden hermoillessa ylös ja alas on syytä palauttaa mieleen, mikä ratkaisee osakkeiden pysyvämmän suunnan. Historian perusteella jokainen suurempi, pidempiaikainen markkinalasku on yhdistynyt globaaliin taantumaan. Tälläkin kertaa kaikki kiteytyy viime kädessä siihen, pysyykö talous kasvussa vai ei. Merkit talouden ympärillä ovat ristiriitaiset. Kasvu on hidastunut kaikkialla, mutta samaan aikaan se on kuitenkin pysynyt kohtuullisen ripeänä maailman talousvetureissa USA:ssa ja Kiinassa kauppataistoista huolimatta. Toisaalta monet mittarit, kuten Yhdysvaltain korkokäyrä, varoittavat lähestyvästä laskusuhdanteesta.
Talouden kannalta hyvä puoli on se, että kun taantumaa osataan odottaa, siihen myös varaudutaan ja pyritään estämään sen vaikutuksia. Niinpä nytkin sekä valtiot että keskuspankit ovat lähteneet elvytystoimiin välttääkseen taantuman. Jos kuitenkin yksityinen sektori heikkenee kovaa vauhtia, loppuvat viranomaisten keinot viime kädessä kesken. Haasteena on, että monissa maissa on jo valmiiksi harjoitettu erittäin kevyttä raha- ja talouspolitiikkaa, joten lisäkeinoja on vaikea löytää. Monin paikoin ollaankin jo hypätty aivan uusille vesille ja otettu käyttöön ennennäkemättömiä keinoja, joiden toimivuudesta ei ole varmuutta.
Keskuspankkien epätoivoinen tehtävä
Poikkeuksellisen pitkän, yli 10 vuotta kestäneen nousukauden tärkeimpiin takuumiehiin ovat kuuluneet keskuspankit. Yhä matalammat ohjauskorot ja lainojen osto-ohjelmat ovat tukeneet taloutta ja kasvattaneet sijoittajien varallisuutta. Nyt talouden yskiessä keskuspankkien on kuitenkin vaikea piristää edelleen taloutta. Korot ovat jo niin alhaalla, että niiden laskeminen ei enää tuo merkittävää kasvupyrähdystä. Keskuspankit voivat tarjota rahaa ilmaiseksi tai vaikka maksaa siitä, mutta jos lainoille ei löydy kysyntää, keskuspankit eivät voi luoda sitä yksin. Taloudessa ollaankin tilanteessa, jossa narulla ei voi työntää – halpaa rahaa on tarjolla pilvin pimein, mutta sille ei ole käyttöä. Yritysten investoinnit eivät kasva, koska yhtiöt eivät usko tuotteidensa kysynnän vilkastuvan.
Keskuspankit ovat epätoivoissaan painaneet korkoja yhä alemmas ja sama suunta jatkuu syksyn kokouksissa. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on luvassa lisää koronlaskuja. Yhdysvalloissa koroilla on vielä matkaa nollaan, mutta Euroopassa ollaan jo reilusti pakkasen puolella. Negatiivisilla koroilla pyritään elvyttämään taloutta pakottamalla raha töihin, mutta niillä on myös lisääntyvissä määrin kielteisiä vaikutuksia. Negatiiviset korot aiheuttavat rahan tehotonta käyttöä, laskevat säästöjen arvoa, vaikeuttavat pankkien toimintaa ja toisaalta tuhoavat keskuspankkien toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Siten onkin vaikea nähdä, että keskuspankit saisivat käännettyä taloutta nykytasoilta vahvaan nousuun. Ne tekevät parhaansa, mikä tukee varsinkin rahoitusmarkkinoita, mutta on epävarmaa, miten pitkälle se riittää.
Osakkeet pysyvät alipainossa
Tässä ympäristössä sijoittajan ei kannata hötkyillä. Markkinatunnelmat pysyvät ailahtelevina, joten näemme jatkossakin voimakkaita heilahduksia ylös ja alas. Monet seikat puhuvat tällä hetkellä osakkeita vastaan, mutta toisaalta tänä vuonna on jälleen opittu, että kohtuullinenkin uutisvirta auttaa osakkeita, kun tuottoisat sijoitusvaihtoehdot ovat vähissä. Talous- ja tuloskasvu ovat heikkoja, ja riskit suuria, joten suosimme maltillista riskinottoa. Pidämme osakkeet lievässä alipainossa salkuissamme ennen kuin talouden jatkosuunta selkenee. Salkuissamme osakkeiden osuudella on liikkumavaraa sekä ylös että alas.
Osakkeille on vaikea löytää tuottoisia vaihtoehtoja perinteisistä sijoituslajeista, joten sijoittajat ovat etsineet uusia tuotonlähteitä. Asuntojen ja metsien hinnat ovat nousseet, kun sijoittajat ovat hakeneet tasaisemmin käyttäytyviä sijoituskohteita ja kohtuullisia tuottoja. Salkuissamme rahamarkkinasijoitusten osuus on tällä hetkellä tavallista suurempi. Ei siksi, että tuotto olisi houkutteleva, vaan lähinnä odottamassa markkinoiden suunnan selkiytymistä. Korkomarkkinoilla on tänä vuonna nautittu erinomaisista tuotoista korkojen laskettua alemmas kuin kukaan osasi kuvitella. Joukkolainoissakin haluamme pitää riskit maltillisina ja siksi riskisimmät high yield -yrityslainat pysyvät alipainossa salkuissamme.
Suomi osakkeissa ylipainoon
Suomen osakkeet ovat nousseet tänä vuonna, mutta nousutahti on ollut selvästi muuta maailmaa vähäisempi. Maailman talouden epävarmuus ja yhtiökohtaiset ongelmat ovat painaneet Helsingin pörssiä. Osakkeiden arvostus on markkinalaskussa painunut reippaasti, joten markkinat ovat hinnoitelleet näkymien heikkenemistä jo reilusti kotimaisiin osakkeisiin. Muista markkinoista jälkeen jääminen on turhankin suurta, joten nostamme Suomen osakkeet ylipainoon. Lisäksi kotimaisten osakkeiden erinomainen osinkotuotto houkuttelee sijoittajia tässä nollakorkoympäristössä.
Japanin osakkeet otimme takaisin salkkuun loppukeväästä. Sen jälkeen ne ovat tuottaneet maailman markkinoita paremmin. Maailman kaupan takkuaminen, mahdollinen arvonlisäveronnosto ja vahvistunut jeni kuitenkin heikentävät näkymiä jatkossa, joten laskemme Japanin osakkeet alipainoon salkuissamme.
