Euroopan keskuspankin ajatus on, että, kun lainanotto on halvempaa, yritykset ja kuluttajat investoivat ja tuhlaavat enemmän, mikä auttaa taloutta. Kaikista aiemmista elvytystoimista huolimatta tämän ripeämpään kasvuun ei kuitenkaan valitettavasti ole päästy. Nyt tästä melko vaisusta kasvusta yritetään pitää kiinni kynsin hampain.
Maailman parantaminen elvyttämällä ei ollut helppoa ennen, mutta nyt – vuosikymmenen megaelvytyksen jälkeen – se on vielä vaikeampaa. Negatiiviset korot ovat uusin epäterve ilmiö rahoitusmarkkinoilla. Kun nollakorot eivät toimineet, painetaan korkoja nyt yhä syvemmin miinukselle. Mutta jos nollakorolla ei pystytty tekemään järkeviä investointeja, muuttaako miinusmerkkinen korko tilannetta ratkaisevasti?
Sivuoireet hyötyä suurempia?
Negatiivisilla koroilla on runsaasti selviä kielteisiä sivuvaikutuksia talouteen ja markkinoihin. Jossain kohtaa sivuvaikutukset voivat nousta suunniteltua myönteistä päävaikutusta suuremmiksi.
Ensinnäkin korkojen hypermataluus heikentää keskuspankkien mahdollisuutta tasoittaa ja säädellä suhdannevaihteluita. Jos korot ovat olemattomat nousukaudella, niitä ei voida merkittävästi leikata, kun laskusuhdanne iskee. Siten suhdannevaihtelut voimistuvat, mikä lisää talouden epävarmuutta ja laskee investointi-intoa. Pankeille puolestaan negatiiviset korot ovat myrkkyä. Perinteinen lainaustoiminta ei enää tuo rahaa, ja talletuksista joutuu maksamaan keskuspankille. Osittain kuluja voidaan siirtää eteenpäin, mutta ei täysimittaisesti. Jos pankkien vakavaraisuus kärsii heikkojen tulosten takia, joutuvat ne rajaamaan lainaustoimintaansa. Siten matalat korot eivät onnistu uimaan talouteen asti markkinamekanismin yskiessä.
Matalat korot houkuttavat velanottoon, ja riskinä on, että velkaa otetaan liian paljon tai väärästä syystä. Yrityksissä matala korko on lisääntyvissä määrin johtanut lisävelkaan. Raha ei ole kuitenkaan mennyt investointeihin, vaan sillä on ostettu takaisin omia osakkeita tai maksettu ylimääräisiä osinkoja. Yritysten, ja toki myös halpaa rahaa hyödyntävien valtioiden, kiihtyneen velanoton myötä järjestelmäriskit kasvavat.
Sijoittajat uudessa tilanteessa
Sijoittajille vaikutukset ovat moninaiset. Perinteinen, matalariskinen säästäminen on tehty kannattamattomaksi. Tällä pyritään lisäämään sijoituksia riskisempiin kohteisiin, mikä elvyttäisi taloutta. Negatiivisten korkojen vaikutus voi kuitenkin kääntyä päinvastaiseksi. Jos tileillä ja vähäriskisissä lainoissa rahojaan säästäneet huomaavat, että heidän tulevat tuottonsa ovat heikentyneet, he voivat päätyä säästämään entistä enemmän riskittömiin kohteisiin turvatakseen tulevaisuuttaan.
Myös rahoitusmarkkinoiden teorioita joudutaan uudelleenarvioimaan tässä ympäristössä. Jos osakkeiden arvostuskertoimia lasketaan nolla- tai miinuskorolla, voivat luvut nousta taivaisiin. Siksi hinnan määrittely on vaikeutunut. Toisaalta yhtiö, joka takoo vuodesta toiseen nollatulosta, voi olla hyvä sijoituskohde, jos nollakin on parempi vaihtoehto kuin miinustuotto muista lähteistä. Kauppakorkeakoulussa professorit raapivat varmasti tällä hetkellä päitään miettiessään, mitä opettaisivat rahoitusmarkkinoista uusille sukupolville.
Ymmärrän, että keskuspankkien alkaa olla mahdotonta poistua valitsemaltaan tieltä, joten lisää elvytystä on luvassa. Kuitenkin, jos lääke ei ole tähän mennessä toiminut, eli taloutta ei ole saatu kunnolliseen, omaehtoiseen kasvuun, lääkeannoksen tuplaaminen tuskin toimii myöskään. Ennemminkin lääkkeen suunnittelemattomat sivuvaikutukset lisääntyvät. Toisaalta myös lääkeriippuvuus voi entisestään pahentua, jolloin ”miinuskorkojen poikkeusympäristöstä” tuleekin pysyvä. Ei olisi ensimmäinen kerta maailman historiassa, kun hyvää tarkoittavat toimet kääntyisivätkin itseään vastaan ja lopulta hankaloittavat tilannetta entisestään.
