Lähde: FIM Varainhoito
Osakkeet palasivat kesäkuussa vuoden alun vahvalle nousu-uralle. Vuoden ensimmäinen puolikas osakemarkkinoilla onkin ollut tuottoisin vuosikymmeniin, kun tuotot ovat kivunneet laajasti kaksinumeroisiin lukemiin. Osakkeet eivät ole vuoden alun ainoa myönteinen yllättäjä, vaan myös korkomarkkinat ovat hellineet sijoittajia, kun korot ovat vastoin yleisiä odotuksia pudonneet yhä alemmaksi. Joukkolainoista ei tänä vuonna odotettu tuottoja lähes laisinkaan, ja nyt ensimmäisen kuuden kuukauden tuotot ovat olleet selvästi yli viisi prosenttia eri markkinoilla.
Vahvan nousun jälkeen sijoittajia hirvittää markkinoiden tuleva kehitys. Täytyy kuitenkin muistaa, että nousu itsessään ei tarkoita sitä, että olisimme seuraavaksi laskun edessä, vaan laskuun tarvitaan jokin syy. Valitettavasti laskuun johtavia syitä on kuitenkin tarjolla, sillä vuoden alun uutisvirta ja osakkeiden kehitys ovat eriytyneet selkeästi. Osakkeiden lisänousu vaatii keskuspankkien tekohengityksen ja politiikan lientymisen lisäksi talousnäkymien parantumista, ja siitä ei ole edelleenkään todisteita näköpiirissä. Pidämme osakkeet lievässä alipainossa, kunnes talousvarmuus on parantunut.
Heikko talous johtaa elvytykseen
Tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan markkinanousun erikoispiirre on ollut se, että nousu ei ole perustunut hyviin uutisiin, vaan lähinnä heikkojen uutisten välttämiseen. Viime syksyn reilun markkinalaskun taustalla olivat pelot globaaliin taantumaan ajautumisesta. Taantumaepäilyt ovat saaneet kuitenkin keskuspankit liikkeelle talouden pelastustalkoisiin. Osakkeiden pitkän - yli 10 vuotta jatkuneen - nousun takuumiehenä on ollut keskuspankkien superelvyttävä politiikka, joka näyttää yhä jatkuvan. Osakkeet ovat houkutelleet sijoittajia, sillä elvytys sekä tukee talouskasvun jatkoa että tarkoittaa sitä, ettei koroista saa tulevaisuudessakaan tuottoja. Talouden huonot uutiset ovatkin kääntyneet lisäelvytystoiveiden myötä markkinoiden hyviksi uutisiksi. Tämä ei kuitenkaan voi olla pysyvä olotila. Osakkeiden nousu tarvitsee tuekseen vahvaa taloutta, joten elvytysruiskeen pitää alkaa pian piristää talousnäkymiä, tai osakkeet ovat ongelmissa.
Talouden vaisu tilanne, kauppasota ja kustannuspaineet näkyvät myös yritysten tuloksissa. Heinäkuussa alkaa vuoden toisen neljänneksen tuloskausi. Odotukset eivät ole kovin korkealla, vaan kasvu jää edelleen vaatimattomaksi. Kuten taloudessa, myös tuloksissa toiveet on kohdistettu vuoden lopulla tapahtuvaan paranemiseen, mutta merkkejä tai kommentteja piristymisestä pitäisi alkaa saada yrityksiltä myös tuoreiden tulosjulkistusten yhteydessä.
Kauppasodassa tulitauko
Viimeisen vuoden suurin markkinaheiluttaja on ollut Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota. Kesäkuun lopun G20-kokouksessa maat lupasivat jäädyttää tilanteen toistaiseksi, mutta viimeistä sanaa ei ole sanottu. Talouden heikkous luo lisäpaineita sovun löytämiselle, mutta kun kyseessä on tuleva maailman herruus, ei ratkaisuja ole helppo löytää. Kauppasotauutiset ja -twiitit aiheuttavat markkinamyllerrystä jatkossakin. Se heiluttaa eri markkinoita eri tavoin, joten osakealueista on vaikeaa löytää selkeää suosikkia ennen kuin tiedetään, mihin suuntaan kauppakiista alkaa kehittyä.
Jos tämän vuoden alku on ollut pelkkää juhlaa joukkolainasijoittajalle, ovat tulevat vuodet sitäkin haasteellisempia. Valtionlainakorot Euroopassa ovat vajonneet alemmas kuin kukaan osasi kuvitella, ja korkojen nousu on siirtynyt yhä kauemmas tulevaisuuteen. Valtionlainat ovat kuitenkin ainoa talouden heikkoudesta hyötyvä omaisuuslaji, joten niitä kannattaa pitää salkussa suojana talouspettymyksien varalta. Rahamarkkinasijoituksia kannattaa pitää normaalia enemmän, kun taas riskiset high yield -yrityslainat ovat alipainossa yritysten velkaantumisen kivuttua viime vuosina.
