Sijoitusmarkkinat jatkoivat reipasta nousuaan maaliskuussa. Poikkeuksellista kehityksessä on, että kaikki markkinat, niin riskilliset kuin vähäriskisetkin, nousivat yhtä aikaa. Korkopuolella valtionlainojen korot laskivat, kun keskuspankit ilmoittivat jatkavansa superelvyttävää politiikkaansa. Samaan aikaan luottomarginaalit kaventuivat, kun tuottojen metsästys houkutteli korkosijoittajia riskisiin lainoihin.
Osakkeet olivat kuitenkin aivan omaa luokkaansa, kun vuoden ensimmäisen neljänneksen tuotot olivat kaksinumeroisia lähes kautta linjan. Maailman osakemarkkinoiden euromääräiset kvartaalituotot ovatkin olleet toiseksi vahvimmat koko 2000-luvulla. Toki kannattaa muistaa, että viime vuoden viimeinen neljännes puolestaan oli heikoin sitten vuoden 2011, joten osakkeet ovat rallin myötä nyt palanneet suurin piirtein viime syksyn huipputasoilleen.
Kohtuullista, mutta ei vahvaa kasvua
Vahvan nousupyrähdyksen jälkeen sijoittajat miettivät, kuinka kauan osakkeiden ylämäki voi jatkua. Viime aikojen tapahtumat osoittavat, että vaisukin kasvu riittää edelleen houkuttelemaan rahaa osakkeisiin, mutta nousu on aiempaa hauraammalla pohjalla. Nyt jo kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen jatkunut osakkeiden ylämäki on perustunut kohtuulliseen talouskasvuun ja viranomaisten vahvoihin elvytystoimiin. Talouden kohtuulliset näkymät ovat jo osakkeiden hinnoissa, joten ainekset markkinoiden lisänousulle ovat nyt lisääntyvissä määrin toiveiden varassa.
Suurimmat osakemarkkinoiden piristäjät ovat olleet Kiinan valtio ja USA:n keskuspankki. Kiina on ottanut jälleen kaikki elvytysaseet käyttöön talouden tukemiseksi. Samat keinot ovat toimineet aiemminkin, viimeksi 2015–2016, joten luottamus Kiinan talouskasvun piristymiseen on palannut. Haaste on kuitenkin, että kerta kerralta elvytysannoksia on lisättävä saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Siten Kiinakaan ei voi loputtomasti laskea valtion pelastustoimien varaan.
USA:ssa puolestaan ajateltiin viime syksynä täystyöllisyyden ja kohoavien palkkojen pakottavan keskuspankki Fedin liian ripeisiin koronnostoihin. Nyt Fed on tehnyt kuitenkin täyskäännöksen ja luvannut, että ainakaan tänä vuonna lisänostoja ei ole luvassa. Kauppasotahuolet ovat helpottaneet, kun USA on jatkuvasti siirtänyt uusien tullien voimaantuloa. Kiina ja USA ovatkin tehneet selväksi, että täysmittaista kauppasotaa pyritään välttelemään kaikin keinoin. Siten pahimmat talouden äkkijarrutuspelot ovat hälvenneet.
Riskit yhä koholla
Taantumariskistä saatiin maaliskuussa kuitenkin vakava varoitus, kun Yhdysvalloissa pitkät korot painuivat lyhyitä korkoja alemmiksi. Tämä on ollut viime vuosikymmeninä markkinoiden paras taantumaennustaja. Tosin viive korkojen kääntymisestä taantumaan on ollut 6–24 kuukautta, joten vaikka korkokäänne on varoitusmerkki, se ei tarkoita välitöntä osakkeiden tai talouden laskua.
Kun syksyllä nähty osakkeiden romahdusyritys näyttää jälleen kerran jääneen suutariksi, sijoittajat ovat kiiruhtaneet kovaa vauhtia ostoksille. Ostovauhti voi kuitenkin nousta tosiasioiden edelle. Viime syksyyn verrattuna, jolloin viimeksi oltiin näillä kurssitasoilla, sijoitusympäristö on muuttunut heikommaksi. Talouskasvu hidastuu tänä vuonna ympäri maailman ja yritysten tuloskasvu tipahtaa voimakkaasti viime vuodesta. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yritysten tulokset ovat jopa supistumassa, joten syksyllä tulosten täytyy nousta ripeästi, jotta päästäisiin koko vuodelta kohtuullisiin kasvulukemiin. Osakemarkkinoilla kovat odotukset lisäävät pettymysriskejä, joten pidämme osakkeet lievässä alipainossa salkuissamme.
Kiina pelastaa itse itseään
Iso veturi maailman markkinoille on ollut luottamuksen palautuminen Kiinaan, mikä on siivittänyt myös maailman toiseksi suurimman maan osakkeita nousuun. Kiina tukee puolestaan kehittyviä markkinoita laajemmin, joten pidämme ne ylipainossa osakesijoituksissamme. Japani taas on isoimpia kärsijöitä maailman kaupan heikkenemisestä. Kun maan talous on muutenkin nollakasvussa, on helppo pitää Japanin osakkeet edelleenkin alipainossa.
Korkomarkkinoilla pidämme rahamarkkinoilla ylimääräisiä pelimerkkejä, jotta voimme käyttää markkinoiden heiluntaa hyväksemme. High yield -yrityslainat puolestaan ovat lievässä alipainossa yritysten velkaisuuden kasvettua, jolloin yrityslainamarkkinoiden herkkyys talouskasvun hidastumiselle on lisääntynyt.
