Voi kunpa korot nousisivat…

Meille useimmille sana korko luo negatiivisen mielleyhtymän. Suomalaiset ovat asuntolainakansaa, ja kun on korvia myöten veloissa, jokainen haluaisi toki maksaa korkoja mahdollisimman vähän. Minullakin on asuntolainaa ihan omiin tarpeisiin, ja viime vuodet ovat olleet perheen kukkarolle yhtä juhlaa, kun asuntolainamenot on painettu olemattomiin.

Korko ei kuitenkaan ole pelkkä asumisen kuukausittainen menoerä, vaan se kertoo paljosta muustakin. Pitää aina muistaa, että korossakin on kaksi osapuolta, kun yksi maksaa, toinen saa. Missä velallinen voittaa, sijoittaja häviää. Lisäksi korko on talouden kuumemittari ja sen yhteys talouteen on kaksipuolinen: korko vaikuttaa talouteen, mutta myös talous vaikuttaa korkoon. Siten supermatalat korot, joihin olemme saaneet viime vuosina tottua, eivät ole vain hyvä asia.

Aina vain alempia korkoja

Korko on rahan hinta, jonka kautta keskuspankki voi ohjata talouden vauhtia. Kun talous tökkii, keskuspankki painaa korot alas, jotta tulevaa kulutusta aikaistettaisiin ja investoitaisiin entistä enemmän, kun sen voi tehdä aiempaa halvemmalla. Kun talous puolestaan kasvaa omalla painollaan, voidaan korkoja nostaa. Korkoja nostetaan toisaalta sitä varten, että halvan rahan tekohengitystä ei enää tarvita, ja toisaalta myös siksi, että korkeammat korot estävät ylilyöntejä. Jos raha on liian kauan liian halpaa, nousevat velkataakat liian isoiksi ja talous ylikuumenee, kun tarjonta ei enää pysy kysynnän perässä. Korkeammat korot jarruttavat vähitellen talouskasvua.

Korot ovat laskeneet jo pitkään maailmalla samalla, kun velkataakka on kasvanut. Talous ei pärjää ilman velkaantumista. Kerta kerralta korot on pitänyt painaa entistä alemmaksi, jotta niillä saataisiin uutta vauhtia kasvuun. Finanssikriisin jälkeen on menty aivan uusille tasoille, kun keskuspankkikorot on painettu nollaan tai sen allekin, ja samalla keskuspankit ovat ostaneet lainoja, jotta pitkiäkin korkoja saataisiin painettua alas. Velkaelvytys onkin toiminut, ja talous on saatu käännettyä parempaan suuntaan.

Talouden lähtiessä vetämään myös korkojen tulisi nousta heijastellen talouden parempaa tilannetta. Keskuspankkien pitäisi siirtyä elvytyksestä korkojen normalisointiin ja lopulta kiristykseen, kun talous alkaa ylikuumentua. Yhdysvalloissa korkoja onkin nostettu jo yhdeksän kertaa ja lainojen ostoista on siirrytty lainojen vähentämiseen. Korkotaso on saatu hivutettua 2,5–3 prosentin paikkeille. Nykymaailmassa kuitenkin jo tämäkin taso aletaan nähdä rasitteena taloudelle. Euroalueella tilanne on vielä heikompi. Talouden suhdannehuippu on jo ohitettu ja on käännytty hitaampaan kasvuun, mutta Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorko on yhä nollassa.

Korot ja osakkeet liikkuvat yleensä samaan suuntaan

Korkotaso heijastelee sitä, millaiseen kasvuun jatkossa uskotaan, joten supermatala korkotaso kertoo, että talouden tulevaisuuden odotukset ovat heikot. Usein ajatellaan, että korkojen nousu tappaa talouskasvun ja osakkeiden nousun. Totuus on kuitenkin, että paljon useammin talous ohjaa korkoja kuin toisinpäin. Kun talous porskuttaa, korot kohoavat ja samaan aikaan osakkeet nousevat. Tällöin korkojen nousu on kuin kaasujalan höllentämistä, ettei taloudessa mennä liian kovaa. Vasta kun inflaatio uhkaa karata käsistä ja keskuspankki joutuu kiristämään politiikkaansa kasvua hidastaakseen, muodostuu korkojen nousu oikeaksi ongelmaksi markkinoille. Tällöin osakkeetkin kääntyvät alamäkeen.

Jos katsotaan tämänkin kertaista osakemarkkinoiden kehitystä eri alueilla, nähdään, että USA on ollut ylivertainen euroalueeseen verrattuna. Samaan aikaan USA:ssa myös korot ovat nousseet, toisin kuin Euroopassa. Osakesijoittajana täytyykin toivoa korkojen nousua. Ei siksi, että korkeammat korot olisivat hyvä asia osakkeille, vaan siksi, että korkeammat korot kertovat talouden vahvuudesta, mikä on hyvä myös osakkeille.

Keskuspankin keinot vähissä

Korkojen supermatalana pysyminen on ongelma tulevaisuutta ajatellen. Jos suhdanteen huipulla kynnetään miinuksella, mitä on tehtävissä sitten, kun näkymät heikkenevät? Korko on ollut keskuspankkien työkalu, jolla on voitu parantaa talouden heikkoutta. Seuraavan kerran, kun potilas alkaa köhiä, parannuskeinoja on vaikea löytää, jos lääkeannokset ovat jo tapissa. Toki keskuspankit ovat osoittaneet, että ne osaavat vetää uusia keinoja hatustaan, mutta vähitellen eväät alkavat olla vähissä. Tämä lisää riskiä, että seuraava alamäki on toivottua jyrkempi, jos talouden tilaa helpottavaa tukea ei ole saatavissa. Jos korot eivät ole koskaan korkeampia, eivät ne voi tarvittaessa olla myöskään matalampia.

Osakemarkkinoilla keskuspankkien superelvytystä on syytetty kurssien vahvasta noususta. Varmasti sillä onkin ollut iso merkitys markkinoiden vetoon sekä taloutta elvyttävän että rahamäärää lisäävän vaikutuksen kautta. Yhä enemmän rahaa on etsinyt kotia, ja sitä on päätynyt osakkeisiinkin. Yhtenä syynä osakkeiden ostolle on ollut vaihtoehtojen puute, koska koroista ei ainakaan saa tuottoa. Tämä pitää paikkansa, mutta on erittäin huono peruste osakkeiden ostolle. Osakkeita pitää ostaa siksi, että osakkeilla on hyvät näkymät, eikä siksi, että muualla on huonot näkymät. Sijoittajana toivoisinkin, että minulla olisi vaihtoehtoja. Elämä olisi helpompaa, jos matalan riskin sijoituksistakin saisi edes kohtuullista tuottoa.

Uusi normaali

Samaan aikaan, kun toivon terveempää taloutta ja sitä kautta korkeampia korkoja, en usko, että tulemme saamaan niitä ihan heti. Maailma, ja varsinkin euroalue, on edelleenkin matalista koroista riippuvainen, joten keskuspankin kädet ovat sidotut. Matalat korot ovat uusi normaali ja niiden kanssa meidän on elettävä, halusimme sitä tai emme. Sijoittajalle se tarkoittaa jatkossakin erittäin vaisuja tuottoja korkosijoituksista, ja toisaalta, jos se enteilee matalaa talouskasvua, eivät osaketuototkaan ole jatkossa päätä huimaavia.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Helsingin Ekonomit ry:n Heko-lehdessä.

Lippo Suominen

Päästrategi | Twitter: @LippoSuominen

050 345 5692

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.