Mennyt sijoitusvuosi on tarjonnut jokaiselle jotakin. Romahdussynkistelijät saivat huippuhetkensä keväällä, kun korona painoi riskiset markkinat historian nopeimpaan pudotukseen. Ikuiseen osakenousuun uskojat ovat puolestaan iloinneet keväästä asti, kun osakkeet ovat ponkaisseet poikkeukselliseen pomppuun koronataantumapelkojen helpottaessa ja jättimäisten rahavirtojen etsiessä tuottoja osakemarkkinoilta. Koko vuoden osalta ollaan päätymässä osakkeissa 5–10 prosentin ”normaalituottoon”. Lopputulemaksi tästä ”kauhujen vuodesta” on siis sijoittajan kannalta jäämässä massiivinen markkinoiden ja tunteiden vuoristorata, ja lopulta ihan kivat tuotot, kun joukkolainatuototkin ovat pyörähtäneet plussalle.
Eroon koronasta?
Uuteen vuoteen suunnataan selvästi paremmissa tunnelmissa kuin mennyt vuosi on vietetty. Koronavirus pisti tänä vuonna koko maailman sekaisin ja siksi kaiken A ja O ensi vuoteen mentäessä on, että korona saadaan kuriin. Ilman helpotusta koronaan ei talouttakaan saada pysyvään elpymiseen. Toiveet koronarokotteesta kasvoivat kesän mittaan, ja marraskuussa viimein saatiin hyviä uutisia, kun useat lääkevalmistajat ilmoittivat tehokkaista koronarokotteista, joita voidaan päästä jakelemaan jo pikaisellakin aikataululla.
Rokoteuutisten myötä koronan toisen aallon markkinavaikutukset syksyllä ovat jääneet vähäisiksi. Sijoittajat eivät ole murehtineet lähiaikojen tautitilanteen pahenemista, kun luottamus pandemian pysyvään paranemiseen ensi vuonna on siivittänyt tunnelmia. Hetkessä koronavirusta ei saada poistettua koko maailmasta, ja paljon epävarmuutta on yhä ilmassa rokotteen ympärillä. Pahimmat pelot pysyvästä tautivitsauksesta ovat kuitenkin helpottamassa. Tiede on näyttänyt jälleen kyntensä ihmiskunnan eduksi.
Elämää koronan jälkeen
Miltä sijoittajien maailma näyttää ensi vuonna koronapandemian jälkeen? Saadaanko talous viritettyä uuteen kukoistukseen samalla vauhdilla kuin rokote tulee jakeluun vai onko edessä pidempi aikainen vyönkiristys? Näiden kysymysten ympärillä tasapainoileminen tulee ohjaamaan osakemarkkinoita alkavana vuonna.
Koronatuhot talouteen ja rahoitusmarkkinoille ovat jääneet pelättyä pienemmiksi. Iso selittäjä talouden pärjäämiseen ovat olleet valtioiden ja keskuspankkien ennennäkemättömän suuret tukitoimet. Talouden elvytyspiikki on avattu kaikkien toimijoiden ollessa yhtä mieltä, että välitön romahdus on vältettävä hinnalla millä hyvänsä. Tämä onkin onnistunut erittäin hyvin.
Ensi vuodesta alkaen on kuitenkin edessä vaikeampi vaihe eli elvytyskukkaron nyörien vähittäinen sulkeminen. Massiivista elvytyssuunnan muutosta on ensi vuonna turha odottaa. Rahapainot pyörivät ja valtiot velkaantuvat edelleen, mutta hitaammin kierroksin. Tässä tilanteessa nähdään, miten vakaalla pohjalla talouskasvu on. Pärjääkö talous omillaan vai hyytyykö meno, jos tekohengitystä yhtään yritetään rajoittaa?
Tilaa erilaisille skenaarioille
Perusskenaario
Vuoteen 2021 lähdetään kaiken kaikkiaan toiveikkaissa, mutta jännittyneissä tunnelmissa. Maailma on menossa oikeaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sijoittajalle automaattisesti huikeita tuottoja. Jos kaikki ”tietävät”, että maailma elpyy, on se jo osakkeiden hinnoissa. Siksi emme perusskenaarioissamme ennusta ensi vuodelle kovin korkeita sijoitustuottoja. On vaikea yllättyä myönteisesti, jos odotukset ovat jo taivaissa. Silti ajoittaisista pettymyksistä huolimatta odotamme, että osakkeet, riskiset joukkolainat ja kiinteistöt tarjoavat ensi vuonnakin kärsivällisille sijoittajille parhaan tuoton.
Positiivinen skenaario
Korot ovat matalat ja pysyvät matalina tulevaisuudessakin, joten sijoitusvarat etsivät parempia tuottoja muilta markkinoilta. Jos talous piristyy, mutta siitä huolimatta elvytys jatkuu kovilla kierroksilla, hakeutuu raha ensi vuonna edelleen vauhdilla riskisiin sijoituskohteisiin. Markkinoiden positiivisen yllätyksen mahdollisuus on se, että sijoituskiihko jatkuu ensi vuonna syksyn tahtiin. Tässä kuplanrakennusympäristössä osakkeiden nousu ruokkisi lisänousua yhä useampien pikavoittojen tavoittelijoiden rynnätessä markkinoille. Ensi vuoden tuotot olisivat tällöin erinomaisia, mutta toisaalta kuplariskit alkaisivat kertyä toden teolla.
Negatiivinen skenaario
Toisaalta on syytä muistaa, että meillä on edessä täysin uusi polku, kun mietitään, mihin talous asettuu koronan ja megaelvytyksen seurauksena. Riskinä on, että talouden vahingot ovatkin pelättyä suuremmat ja esimerkiksi konkurssiaalto hyydyttää talouden, kun tukia aletaan vähentää. Lieväkin taantuma riittäisi painamaan osakkeet reippaaseen laskuun, kun sijoittajat ovat tällä hetkellä varautuneet talouden selvään paranemiseen. Vähäriskisten joukkolainojen tuotot eivät nouse tässäkään ympäristössä korkeiksi, mutta silti ne tarjoaisivat parhaat tuotot muiden markkinoiden painuessa miinukselle. Tämäkin vuosi osoitti, että yllätyksiä on markkinoilla luvassa, joten hyvä hajautus on tärkeää salkun vakauttajana kaikissa oloissa.
Osakemarkkinoilla vetovuoron vaihto
Tähtäämme uuteen vuoteen omaisuuslajit neutraalipainossa. Hyvät näkymät on jo pitkälti leivottu markkinahintoihin, joten lähiaikoina markkinariskejä on molempiin suuntiin, vaikka pidemmällä tähtäimellä osakkeet ovat mielenkiintoisin sijoituskohde. Osakemarkkinoilla kehittyvät maat ovat kaikkein parhaimmissa asemissa. Koronavahingot ovat monissa kehittyvissä maissa, Kiina etunenässä, jääneet rajallisiksi. Toisaalta maailman talouden ja kaupan elpyminen tukee kehittyviä talouksia voimakkaasti. Arvostuksissa on maiden välillä eroja, mutta kehittyviltä markkinoilta löytyy paljon mielenkiintoisia, kohtuuhintaisia sijoitusmahdollisuuksia.
Kehittyvien maiden vedon lisäksi toinen suosikkiteemamme on markkinanousussa jälkeen jääneiden osakkeiden suosiminen. USA:n kasvuosakkeet ovat olleet vuoden nousutähtiä, mutta marraskuussa perinteisemmät, talousherkät toimialat ovat saaneet uutta vauhtia. Nämä arvo-osakkeet ovat olleet pitkään jälkijunassa, mutta ne saavat elpymis- ja rokoteuutisista tuulta purjeisiinsa. Arvo-osakkeiden piristyminen on kirittänyt niin lokakuussa salkuissamme neutraaliin nostettuja Euroopan osakkeita kuin yritysvalintoja monissa muissakin osakesalkuissamme.
Korkopuolella tuottonäkymät suhteessa riskeihin ovat vaisut. Korkotasot ovat painuneet historiallisen alhaisiksi leveällä rintamalla, joten riskinotosta saatava korvaus on vähäinen. Siksi haemme korkosijoituksista edelleen vakautta salkuillemme. Ylipainossa jatkavat tänä vuonna vahvasti tuottaneet euroalueen valtionlainat, jotka hyötyvät niin sijoittajien tuottojahdista matalien korkojen ympäristössä kuin Euroopan keskuspankin lainojen tukiostoistakin.
Markkinanäkemys joulukuu 2020
