Siirry suoraan sisältöön

Elvytysmusiikki jatkuu

"Demokratia toimii, kunnes kansalaiset keksivät, että voivat aina valita valtaan sen, joka lupaa eniten." Benjamin Franklinin sanonta on jälleen heräämässä ajankohtaiseksi. Koronapandemia on saanut valtiot avaamaan kukkaronnyörit äärimmilleen ja keskuspankit pumppaamaan rahaa valtioiden rahoitukseen. Nyörit on helppo avata, mutta vaikea sulkea, joten elämme jatkossakin velkaantuvien valtioiden ja nollakorkojen maailmassa.

Koronavirus on ollut šokki koko maailmalle. Sadattuhannet ovat kuolleet, ja olemme saaneet huomata, että viime kädessä myös nykymaailma on luonnon edessä polvillaan. Kaikkiin ongelmiin ei ole ratkaisuja. Korona ei ole vain terveyskriisi, vaan siitä on muodostunut myös ennennäkemätön talouskriisi, kun talouden toimintoja on suljettu laajasti taudin leviämisen estämiseksi. Tällä kertaa taloustaantuma ei aiheudu normaalista suhdannesyklistä, vaan taantuma on tavallaan "itse aiheutettu". Talous on romahtanut, koska olemme itse tai valtioiden määrääminä rajoittaneet toimintaamme.

Talouden lasku on nopea ja poikkeuksellisen voimakas, mutta lähtökohtaisesti suorilta vaikutuksiltaan väliaikainen. Riskinä on kuitenkin, että romahdus aiheuttaa negatiivisen laskukierteen, jos väliaikaiset ongelmat johtavat pysyviin vaikeuksiin. Taantumatuhon minimoimiseksi käyttöön onkin otettu kaikki perinteiset sekä uudemmat raha- ja finanssipolitiikan aseet.

Tarkoitus pyhittää keinot?

Tässä tilanteessa valtion velkaantuminen on hyväksyttyä ja suotavaa. Korona iskee eri tavoin talouden eri osiin, jolloin moni viaton joutuu kärsimään suhteettomasti, kun taas toiset selviävät lähes iskuitta. Siksi taakkaa on tasattava, ja valtio on siihen oikea taho.

Tällaisia tilanteita varten valtioilla, niin kuin toki yrityksillä ja yksityisillä ihmisilläkin, tulisi olla liikkumavaraa taloudessa. Hyvinä päivinä pitää kerätä puskureita, jotta selviää huonommistakin. Valitettavasti tämä ei ole tilanne. Valtiot ympäri maailman kohtasivat koronakriisin jo valmiiksi voimakkaasti velkaantuneina ja budjettialijäämäisinä. Puskurit oli syöty jo hyvinä aikoina. Jopa Yhdysvalloissa, tuossa kapitalismin kehdossa, oli jo valmiiksi ajauduttu valtion voimakkaan velkaantumisen tielle. Ja vielä republikaanien vetämänä, kun presidentti Donald Trumpin johdolla maan taloutta kiritettiin massiivisella veroalella pari vuotta sitten. Korona avasi rahahanoja entisestään, kun kaikkea velalla tehtävää elvytystä on helppo perustella talouden pelastustalkoissa.

Korona saa velkaantumisessa aikaan tasohypyn, jotta vielä huonommat talousskenaariot vältetään. Haaste on kuitenkin se, miten tästä palataan takaisin "normaaliin". Yleensä, kun velkarahoitettu Pandoran lipas avataan, sitä on vaikea sulkea. Ikinä ei ole niin hyvä aika, etteikö vielä parempia aikoja voisi rakentaa velalla.

Korkeat korot myrkkyä

Markkinatalousjärjestelmässä markkinavoimien tulisi pitää valtioiden velkaantuminen kurissa. Jos velkaa on liikaa tai sen kasvutahti on liian kova, korot nousevat. Sijoittajat vaativat isomman korvauksen rahan lainaamisesta maalle, jonka takaisinmaksuriskit ovat kasvaneet. Silloin täytyy laittaa lainanotto kuriin, muuten rahat menevät rahoitusmenojen hoitoon ja edessä on hallitsematon velka- ja alijäämäkierre.

Jotta markkinavoimien korkoja nostava vaikutus saadaan estettyä, tarvitaan taho, joka on valmis antamaan aina vain lisää lainaa ilman, että se vaatii korkeampia korkoja. Sellainen taho on olemassa. Keskuspankit. Keskuspankki voi painaa rahaa, jolla voidaan kattaa menot.

Velkaelvytyksen kiusaus on suuri, kun ilmaista rahaa on keskuspankista rajattomasti tarjolla. Velkaantumista on lisäksi helppo perustella nyt talouden pelastamisella, joten poliitikkojen on houkuttelevaa hankkia kansan suosiota kasvattamalla budjettialijäämiä lisätukia jakamalla tai veroja alentamalla.

Helppo aloittaa, tuskaista lopettaa

Historiassa tämä on kokeiltu monta kertaa. Hyvä esimerkki on Kreikka, jossa kaksi valtapuoluetta vuorotellen hankkivat itselleen vaalivoiton lupaamalla kansalle yhä enemmän kaikkea hyvää valtion varoilla. Se harjoitus päättyi kymmenen vuotta sitten maan korkojen noustessa ja valtion ajautuessa vararikkoon. Euroaikana Kreikalla ei ollut omaa keskuspankkia, joka olisi voinut kuitata laskut, vaan maa ajautui muiden avun varaan ja syvään lamaan.

2010-luvun aikana keskuspankit ympäri maailman ovat muuttaneet asennettaan valtioiden rahoitukseen. Vähitellen niistä on tullut valtioiden takuumiehiä. Talouden tukeminen finanssikriisin jälkeen oli hyvä syy aloittaa setelirahoitus, mutta rahoituksen lopettaminen ei olekaan kovin helppoa. Kun talous on tottunut ilmaiseen velkarahaan, ei se tule enää toimeen ilman sitä. Eroon pääsisi, jos velkaantumista leikattaisiin ja talouskasvun annettaisiin hyytyä, mutta kukapa haluaisi kohdata ongelmat nyt, kun niitä voi siirtää eteenpäin.

Olemmekin siirtyneet keskuspankkirahoitteiseen, nollakorkoiseen valtioiden velkaantumiseen. Kauniissa puheissa luvataan, että tämä on väliaikaista, mutta saapa nähdä. Kysytään vaikka Japanista. Siellä valtio on velkaantunut keskuspankin tukemana 25 vuotta. Niin kauan kuin nollakorkoista lainaa, jota ei tarvitse koskaan maksaa takaisin (valtio on ikuinen, joten velkoja ei tarvitse maksaa, vaan ne voidaan aina uudelleen rahoittaa) on tarjolla, miksi lopettaa velkaantumista. Lopettaminen tietäisi talousongelmia ja poliitikoille vaalitappioita. Siksi talouden heikentyessä elvytyspaukkuja vain lisätään entisestään.

Sijoittajat juhlivat

Mihin tämä kaikki sitten johtaa? Velkajunaa ei saada kääntymään ilman tahtoa tai pakkoa. Tahtoa ei ole, jos haluaa pysyä vallassa, ja pakkoa ei ole, jos keskuspankista saa ilmaista rahaa niin paljon kuin haluaa. Hyvä puoli on se, että välitöntä hätää ei ole. Velkaantuminen voi jatkua pitkäänkin, kuten Japani on opettanut. Niin kauan kuin rahanpumppaus ei aiheuta inflaatiota, eli rahan arvon heikkenemistä, sitä voidaan jatkaa. Työtätekevän väestön supistuminen ja tuottavuuden heikko kehitys ovat johtaneet talouskasvun vaisuuteen viime vuosikymmenenä, jolloin talouden ylikuumenemista ja inflaatiota ei ole muodostunut. Siten rahanpumppauksesta ovat nousseet ensisijaisesti rahoitusmarkkinat, jonne ylimääräinen raha on ohjautunut.

Talous on rakennettu elvytysriippuvaiseksi. Valtio jakaa, ja keskuspankki lainaa. Elvytyksen vähentäminen ajaisi talouden taantumaan, joten velkaantumiseen ei ole muutosta luvassa. Tilanteen kanssa ollaan jumissa. Ennen pitkää tämä aiheuttaa kuplia, talouden vääristymistä ja viime kädessä pelkoa hyperinflaatiosta, jos luottamus rahajärjestelmään horjuu. Helppoa ulospääsyä ei ole, eikä montaa tahoa, joka uskaltaa tosissaan yrittääkään tasapainottaa valtiontalouksia. Tanssi jatkukoon niin kauan kuin musiikki soi. Nollakorot ja budjettialijäämät ovat tulleet jäädäkseen.

Sijoittajat ovat hyötyjien puolella lyhyellä aikavälillä. Talous pidetään kasvussa hinnalla millä hyvänsä valtioiden ja keskuspankkien tuella. Jättimäärin rahaa etsii tuottoja ja riskittömät korot eivät ainakaan tuota, jolloin riskiset sijoituskohteet nousevat. Pidemmän päälle varjopuoli on kuplien muodostuminen ja ongelmien kerryttäminen. Kun bileet jonain päivänä loppuvat, krapula on sitäkin pahempi. Mutta se on sen ajan murhe.

Lippo Suominen

Päästrategi | Twitter: @LippoSuominen

050 345 5692

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.