Hinnalla millä hyvänsä

Osakemarkkinat ovat tänä keväänä osoittaneet, että pitkän tähtäimen nousuvirettä ei niin vain katkaista. Taantuma, tulosromahdus ja poliittiset jännitteet ovat jääneet sivurooliin, kun talouselvytys ja tuottojahti ovat vieneet voiton synkistelystä. Nousupohja on kuitenkin hatara ilman talouden pysyvää elpymistä, joten jatkamme varovaisella linjalla salkuissamme.

Osakkeet ovat suhteessa lähiaikojen tuloksiin kalleimmillaan sitten vuosituhannen taitteen teknokuplan."

Tämän kevään markkinavuoristorata jää varmasti mieleen monelle sijoittajalle. Ensin yli kymmenen vuoden osakkeiden nousuputken katkeaminen ja hurjan nopea, yli 30 prosentin osakemarkkinatiputus säikäytti kaikki. Yhtä lailla yllätti, toki positiivisesti, loppukevään 30 prosentin nousu pohjista. Nousupomppu on ollut erittäin voimakas, ja sen seurauksena maailman osakkeet ovat enää vajaat kymmenen prosenttia vuodenvaihdetta ja reilut kymmenen prosenttia helmikuun huippuja alempana. Aidosti hyvillä talous- tai markkinauutisilla ei ole edelleenkään juhlittu, joten onko tässä nousussa järkeä vai ei?

Nousun kolme ajuria

Osakkeiden kevään pohjamudista kohoaminen on osittain perusteltua, mutta nousun voimakkuus hirvittää. Historiasta toki tiedetään, että markkinat ampuvat yli molempiin suuntiin, joten heilahduksia on luvassa jatkossakin. Osakkeiden nousupompun takana on monta syytä, kuten aina. Osa on pidempiaikaisia ja osa ohimeneviä, joten sijoittaja joutuu olemaan jatkossakin tarkkana.

Helpotuksen huokaus
Ensinnäkin kevään alkušokki koronasta oli hurjan iso, ja tuollaisessa rysäyksessä maalataan aina piruja seinälle tulevaisuuden näkymiin. Osakkeet oli hinnoiteltu pahimman mukaan. Vaikka virus on levinnyt voimakkaasti, ei se silti ole ollut yhtä tuhoisa kuin pahimmissa kauhukuvissa veikkailtiin. Talouksien avaaminen on jo käynnistynyt, ja toistaiseksi se näyttää etenevän ilman suurempia takaiskuja. Siten maailmanlopun talousskenaariot ovat osoittautumassa yliampuneiksi, vaikka talouskasvu kärsiikin merkittäviä pysyviä kolhuja.

Megaelvytys
Toisekseen tuki valtioilta ja keskuspankeilta on ollut jättimäistä. Nyt pelastetaan taloutta hinnalla millä hyvänsä. Valtiot ovat kaikkialla maailmassa ottamassa ison osan taloustappioista omaan piikkiinsä. Siihen tarvitaan valtavasti velkarahaa, ja keskuspankit ovat puolestaan tehneet selväksi, että valtiot saavat ”ilmaista” rahaa niin paljon kuin tarve vaatii. Ennätyksellisellä rahanpumppauksella piristetään lyhyellä aikavälillä sekä taloutta että markkinoita. Elvytyksen pitkän aikavälin ongelmat on toistaiseksi siirretty syrjään.

Sijoittajille megaelvytys on aiheuttanut positiivisen ongelman, jossa rahaa on paljon ja sille olisi saatava tuottoja. Nyt keskuspankit ja valtiot ovat tehneet selväksi, että niiltä tulee rajaton hätäapu, ja samaan aikaan tiedetään, että koroista ei ainakaan tule tuottoja. Siten osakkeet ovat jälleen alkaneet houkutella epävarmuudesta huolimatta. Osakkeiden nousu on puolestaan ollut itseään ruokkivaa, kun luotto keskuspankkien pelastusrenkaaseen on lisääntynyt. Suuri käteiskassa alkoi poltella sijoittajien käsissä, kun osakkeet lähtivät nousuun. Vähitellen sijoittajat ovat yksi toisensa jälkeen hypänneet osakekelkkaan kiihdyttämään rallia entisestään. Into voi kuitenkin lopulta olla yliampuvaa.

Talouden vahvoja lenkkejä
Kolmanneksi on hyvä muistaa, että osakemarkkinat eivät ole talous. Markkinoiden ja talouden välillä on vahva yhteys pidemmän päälle, mutta lyhyellä aikavälillä ne voivat erkaantua selvästikin. Tällä hetkellä talous on taantumassa joka puolella maailmaa, mutta kaikki yritykset eivät ole. Koronapandemia on iskenyt kaikkein kovimmin pieniin palvelualan yrityksiin, kuten ravintoloihin ja hotelleihin. Pörssissä niiden osuus on pieni, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa jo 35 prosenttia markkinoista koostuu IT-alan yrityksistä, joille koronaisku on monesti vähäinen. Ennen pitkää talouden tilanne heijastuu yrityksiin laajasti, mutta jos talousisku on väliaikainen, voivat IT-yritykset selvitä vähin vaurioin.

Riskejä riittää

Osakkeiden nousulle on siten perusteita löydettävissä. Nousutahti vain hirvittää. Taloustaantuma tuntuu monessa paikassa jääneen kokonaan taka-alalle, kun ostohuuma on iskenyt. Osakkeet ovat suhteessa lähiaikojen tuloksiin kalleimmillaan sitten vuosituhannen taitteen teknokuplan. Tuntuukin, että osakkeita ostetaan hinnalla millä hyvänsä, että ei vain jäätäisi sivuun nousurallista.

Aikansa tällainen huuma voi jatkua. Maaliskuun alussa laskimme osakkeet alipainoon, jonka puolitimme markkinan pohjilla. Nyt olemme antaneet osakepainon nousta neutraalin tuntumaan salkuissamme, vaikka hieman pidemmän ajan suosituksemme onkin edelleen pieni alipaino. Loputtomasti osakkeet eivät voi nousta ilman, että talous saadaan kunnon kasvuun. Eikä kasvu-ura näytä vielä kovin rohkaisevalta, vaikka taantuman pohja jääkin lähiaikoina taakse. Lisäksi huonoja uutisia on alkanut kerääntyä myös poliittiselta rintamalta: kauppasota tekee paluuta, Brexit on edelleen umpisolmussa ja mellakoista on tulossa yhä yleisempi ongelma eri puolilla maailmaa. Osakemarkkinoiden tuki viime kuukausien nousun jälkeen on hataralla pohjalla, ja odotamme, että ennen pitkää tuota tukea tullaan koettelemaan.

Ketterimmät elvyttäjät suosiossa

Markkinanousun takuumiehinä ovat olleet elvytystoimet ympäri maailman. Elvytyksissä on kuitenkin eroja. Eurooppa on yhä kankea hakiessaan konsensuspäätöksiä eri maiden kesken. Sen sijaan USA ja Japani ovat puskeneet rahaa talouteen vauhdilla, mikä tukee myös niiden osakemarkkinoita. Nostimme toukokuussa USA:n ja Japanin osakesuosikeiksemme. Painoimme samalla heikossa kasvussa kärvistelevän Euroopan, Suomi mukaan lukien, alipainoon. Kehittyvissä maissa kuva on erittäin jakautunut yksien maiden ollessa jo selvästi matkalla kohti parempaa, kun taas toisissa kriisi on vasta iskenyt täydellä voimalla. Kehittyvät markkinat kokonaisuutena ovat neutraalipainossa.

Korkomarkkinoillakin keskuspankit ovat myllänneet sijoitusympäristöä. Talousheikkous iski keväällä yrityslainoihin ja velkaisiin maihin, mutta keskuspankkien tukitoimet ovat taas kääntäneet luottoriskimarginaalit laskusuuntaan. Tasapainoilu talousvaikeuksien ja elvytyksen välillä jatkuu, joten pidämme koroissa markkinat neutraalipainoissa. ”Matala riski ja matala tuotto” vastaan ”korkea riski ja paremmat tuottomahdollisuudet” keikuttavat korkomarkkinoiden tunnelmia. 

Markkinanäkemys kesäkuu 2020

 

Lippo Suominen

Päästrategi | Twitter: @LippoSuominen

050 345 5692

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.