Koronakronikka

Koronaepidemia on aiheuttamassa ennennäkemättömän nopean romahduksen taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla. Ongelmien syvyyttä ja pituutta vasta arvaillaan, mutta hetkessä emme palaa normaaliin. Ennen pitkää epidemia helpottaa, mutta ennen sitä epävarmuus jyllää laajasti. Korona on järkyttänyt monia itsestään selvinä pidettyjä asioita ja siksi se jättää pysyvät jäljet maailmaan sekä talouteen.

Jälleen kerran on opittu, että maailma on täynnä yllätyksiä. Vielä vuoteen lähdettäessä kukaan ei voinut ennakoida, että tulemme kohtaamaan epidemian, joka pistää koko maailman sekaisin. Tässä tilanteessa olennaista on saada taudin leviäminen katkaistua, sillä ilman sitä emme pääse palaamaan takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Odottavan aika on pitkä, ja jokainen päivä tuntuu turhauttavalta, mutta valitettavasti nopeaa ja helppoa ratkaisua ei ole. Milloin ja millaisin vaurioin tästä epidemiasta selvitään, on vielä hämärän peitossa, mutta jotain siitä, miten tämä kriisi vaikuttaa sijoittajan elämään nyt ja tulevaisuudessa, on jo nähtävissä

Lähtökohdat

Ennen kuin aletaan tehdä johtopäätöksiä tulevasta, täytyy katsoa, mistä on tultu ja missä ollaan menossa. Tähän vuoteen lähdettiin toiveikkaissa tunnelmissa. Osakemarkkinoilla oli takana jo lähes 11 vuoden nousu finanssikriisin jälkeen. Kerta toisensa jälkeen ongelmat oli onnistuttu voittamaan, ja osakkeiden nousu oli jatkunut. Viimeisimpänä muistissa oli vuoden 2018 lopun osakelasku, kun huolet kauppasodasta ja USA:n kiristyvästä rahapolitiikasta säikyttivät sijoittajat. Sekin osakemarkkinoiden lasku osoittautui kuitenkin vääräksi hälytykseksi, ja osakkeet spurttasivat vielä viime vuonna hurjalla vauhdilla ylöspäin.

Kun vielä talousluvut näyttivät vuoden vaihtuessa parempaan suuntaan ja kauppasotaankin saatiin sopu USA:n presidentinvaaleihin sopivasti, tähtimerkit olivat osakkeiden nousun puolella. Siinä tilanteessa helposti unohtui, miten pitkällä nousukausi jo oli ja miten heikko talouden kyky vastata takaiskuihin oli vuosikymmenen jatkuneen elvytyksen jälkeen. Osakesijoittamisesta puhuttiin ennennäkemättömän paljon, ja usko osakkeiden ikuiseen nousuun – korkojen pysyessä ikuisesti nollissa – levisi.

Kukaan ei sinällään osannut ennustaa koronaviruksen ilmestymistä, mutta virus iski sellaisella hetkellä, jolloin ei ollut varauduttu takaiskuihin. Tämä on pahentanut ja nopeuttanut viruksen aiheuttamia vahinkoja niin taloudessa kuin markkinoillakin.

Epävarmuus jyllää

Tammikuussa, kun koronavirus iski Kiinaan, se ohitettiin sijoittajien parissa olankohautuksella, sillä aiemmatkin uhkakuvat olivat olleet lopulta vain ostonpaikkoja yli vuosikymmenen ajan. Osakkeet jopa tekivät uusia huippuja vielä helmikuussa, kun sijoittajat käänsivät koronauhan vain vahvistukseksi siitä, että korkojen nousu on yhä kauempana.

Kun markkinapaniikki sitten iski helmikuun lopussa, vauhti oli ennenkokematon. Osakkeet tippuivat viikossa yli kymmenen prosenttia, kun selvisi, että ongelma ei ollutkaan muutamaan kiinalaiseen potilaaseen rajoittuva, vaan kyseessä olisi globaali kriisi, joka iskisi kovaa myös talouteen. Siitä asti syöksykierre on ollut voimakas, kun virus on levinnyt laajalti ja sen leviämisen ehkäisemiseksi tehtävien toimien hintalappu on alkanut paljastua. Maailmantalous ajautui hetkessä taantumaan, minkä piti olla lähes mahdotonta vielä kuukautta aiemmin.

Tauti kuriin

Länsimaissa ei ole nähty aikoihin tilannetta, jossa ihmishenkiä on massiivisesti uhattuna. Ihmisten terveys on kaiken A ja O, ja niinpä nyt tehdään kaikki epidemian katkaisemiseksi. Käytännössä se tarkoittaa talouden uhraamista pysäyttämällä ihmisten normaalielämä. Ihmisten liikkumisen estäminen ja toimintojen kiinnilaittaminen iskevät kovaa talouteen. Uhkana on massiivinen konkurssiaalto, kun kauppojen, ravintoloiden, kampaamojen ja monien muiden yritysten asiakasvirrat loppuvat ihmisten ollessa eristyksissä kodeissaan. Talouden toiminta on katkaistu.

Terveysviranomaisten käydessä taistoon virusta vastaan, ovat keskuspankit ja valtiot tarttuneet nopeasti toimeen talouden pelastamiseksi tai vähintäänkin tuhojen minimoimiseksi. Viranomaiset pyrkivät tärkeimpänä asiana varmistamaan, että ongelmissa olevat yritykset saisivat talouden heikkouden ajaksi rahoitusta, jotta ne eivät ajautuisi väliaikaisten ongelmien takia konkursseihin. Konkurssit johtaisivat talouden ongelmakierteeseen, kun ihmiset jäisivät työttömiksi, mikä heikentäisi kulutusta, mikä ajaisi yhä uusia yrityksiä konkurssiin... Valtioiden kukkaronnyörit on avattu äärimmilleen ja velkarajat unohdettu, että pitkän tähtäimen kasvu varmistettaisiin.

Iso haaste on kuitenkin, että keskuspankit ja valtiot voivat turvata rahoituksen, mutta ne eivät voi korjata nopeasti kysynnän romahdusta, joka on luvassa. Jos ihmiset ja yritykset lakkaavat kuluttamasta, romahdusta on vaikea estää. Tukitoimilla vahinkoja kuitenkin pehmitetään.

Ohi mennään

Koronavirus aiheuttaa talouteen shokin, ja ajaa talouden taantumaan. Miten pahaan ja miten pitkäksi aikaa, on vielä täysin hämärän peitossa. Nyt on suuri kiusaus heitellä kauhuskenaarioita, mitä pahimmillaan voi käydä. Ihmisten mielissä skenaariot vielä helposti muuttuvat todennäköisimmiksi vaihtoehdoiksi. Silloin kannattaa muistaa Kiinan Wuhania, josta koko virus lähti liikkeelle. Tällä hetkellä näyttää, että Wuhanissa epidemia on saatu enemmän tai vähemmän kuriin kahdessa kuukaudessa. Riskit ovat suuria, mutta todennäköisintä on kuitenkin, että talouden ja markkinoiden heikoin vaihe nähdään ennemmin kuukausien kuin vuosineljännesten sisällä.

Kun epidemia on saatu kuriin, edessä on toipuminen. Karanteenin aikana säästöön jääneitä rahoja aletaan kuluttaa, ja talous palaa normaalimpaan kuosiin. Kaikkea menetettyä ei saada kiinni, mutta jos pahimmat konkurssiaallot vältetään, talous saadaan kuitenkin kohtuulliseen kasvuun vähitellen. Tässä tilanteessa osakkeiden hinnat palautuvat, kun luottamus näkymiin paranee ja vahingot pystytään arvioimaan järkevämmin paniikkivaiheen jälkeen.

Maailma ei palaa ennalleen

Korona ei ole maailmanloppu. Ihminen on sopeutuvainen ja ratkaisut ja helpotukset epidemiaan kyllä löytyvät. Tässä vaiheessa keskitymme miettimään kriisien lyhyen aikavälin vaikutuksia, mutta emme mieti pitkän ajan muutoksia, joita tapahtumaketjuista aiheutuu. Korona tulee muuttamaan maailmaa pitkällä aikavälillä. Mikään ei ole ikuista ja siten jotkin asiat, joihin olemme tottuneet viime vuosina tai vuosikymmeninä, eivät palaa enää samanlaisiksi kuin ennen epidemiaa. Nämä vaikuttavat myös pitkäaikaisen sijoittajan elämään, vaikka lyhyellä aikavälillä huomio onkin akuutimmissa kysymyksissä.

Ikuiset nollakorot ja velka taivaasta läpi

Koronakriisissä on alusta alkaen ollut selvää, että valtioiden ja keskuspankkien on tehtävä kaikkensa talouden pelastamiseksi. Ja se on hyvä asia. Pulma on siinä, että samat tahot ovat joutuneet pelastustalkoisiin kerta toisensa jälkeen pienemmissä ja suuremmissa taloushaasteissa. Talous ei enää tulekaan toimeen ilman jatkuvaa viranomaisten tekohengitystä, sillä sitä ei onnistuttu poistamaan edes taloussuhdanteen huipulla.

Keskuspankit voivat luoda rahaa tyhjästä, joten niillä eivät elvytysrajat tule vastaan. Ja jos keskuspankit ovat valmiita rahoittamaan valtioita, rajat eivät tule vastaan myöskään valtioilla. Jo ennen koronaa, mutta varsinkin sen jälkeen, olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa valtioiden rooli taloudessa on isompi kuin mihin niiden rahat riittäisivät. Tämän turvaamiseksi keskuspankkien on pakko toimia rahoituksen lähteinä tulevaisuudessakin. Korot ovat painuneet nolliin, eivätkä ne voi nousta sieltä, sillä talous ja velkaantuneet valtiot eivät kestä merkittävästi korkeampia korkoja. Nollakorot ja velkaantuvat valtiot ovat tulleet jäädäkseen, kunnes jokin tulevaisuuden kriisi lopulta kaataa tämän paketin. Johtaako se jonain päivänä hyperinflaatioon vai yleiseen "japanifikaatioon", jää nähtäväksi.

Globalisaatio on häviäjä

Globalisaation huippu ohitettiin jo viime vuosikymmenellä, mutta koronaepidemia kiihdyttää entisestään globalisaation takapakkia – sekä asenteiden että suorien ongelmien vuoksi. Korona osoitti, miten haavoittuvainen maailma on. Yhdessä kaupungissa alkanut sairaus levisi nopeasti koko maailmaan. Samalla nähtiin talouden heikkoja kohtia. Maailmantalouden tuotantoketjut ovat haavoittuvia yksittäisestä paikasta tuleville ongelmille liiallisen keskittymisen takia. Jatkossa tuotantoa tullaan hajauttamaan yrityksissä riskien hallitsemiseksi. Globalisaation huipulla ajettiin liiankin suoraviivaisesti halvimman ratkaisun perässä, riskeistä välittämättä.

Suorien vaikutusten lisäksi globalisaatio ottaa takapakkia myös asenteissa. Populismin myötä jo viime vuosina politiikassa yleistynyt oman asian ajaminen kasvaa entisestään. Epävarmuuden aikana kaikki vieras on pelottavaa. Jo nyt koetaan, että syyllisiä ovat muut maat ja sieltä tulleet ongelmat. Rajoja on suljettu ja keskitytty oman maan auttamiseen. Näin on tehty eri puolilla maailmaa, eikä populisteja ole enää tarvittu ajamaan tätä asiaa. Tämä tarkoittaa, että jatkossa globalisaation hyötyjä ei haeta aiempaan malliin, vaan "omien" tukemisesta ollaan valmiita maksamaan kovempaa hintaa.

Yritykset ovat kuuluneet globalisaation suurimpiin voittajiin, kun tuotantoa on voitu ohjata vapaasti halvimpiin maihin, rekisteröityä halvimman verotuksen mukaan ja myydä tuotteita digitaalisesti kaikkialle maailmaan. Jatkossa näille toimenpiteille ei tule löytymään tukea enää samassa määrin. Tämä tarkoittaa, että yritysten kustannukset lisääntyvät ja tulosmarginaaleihin kohdistuu paineita, kun muutkin tekijät kuin halpa hinta tulee ottaa huomioon.

Riskienhallinta ja arvojen muutos

Tuttu ja turvallinen ei ole enää yhtä varmaa kuin ennen kriisiä. Ihminen toki sopeutuu melko nopeasti, ja tämän hetken pelot helpottavat nopeasti, kun näkymät jälleen paranevat. Koronakriisi jättää kuitenkin jälkensä ihmisiin, yrityksiin ja valtioihin. Riskienhallinta on ollut pakkopullaa, kun hallintaa vaativia riskejä ei ole toteutunut pitkään aikaan. Korona on ilkeä muistutus siitä, miksi myös ikäviin yllätyksiin pitää varautua.

Yrityksille tämä tarkoittaa, että kustannuksia ei voi enää vain minimoida tilanteeseen sopiviksi, vaan yritysten on kerrytettävä puskureita myös pahan päivän varalle. Yritykset joutuvat hajauttamaan tuotantoaan ja toimitusketjujaan useaan paikkaan, jotta toimintavarmuus säilyisi jatkossa parempana. Myös rahoituksen puolella joudutaan rakentamaan isompia puskureita. Se tarkoittaa väheneviä osinkopotteja ja omien osakkeiden ostoja. Ja sitä kautta pienempiä pääoman tuottoprosentteja.

Muutoksen siemenet kylvetty

Talous on ollut 2000-luvun arvomaailmassa erittäin hallitseva tekijä, mutta voi olla, että jatkossa sen rooli supistuu. Enää ei olekaan tärkeintä, kuka tekee eniten rahaa, vaan huoli ja vastuu itsestä ja elinympäristöstä kasvaa. Ei maailma muutu hetkessä, eli turha odottaa, että astumme tästä kriisistä täysin uudestisyntyneinä ulos. Enemmän kyse on pitkistä muutoksen trendeistä. Tällaiset kaiken pysäyttävät kriisit voivat luoda siemenen tuolle muutokselle.

Lippo Suominen

Päästrategi | Twitter: @LippoSuominen

050 345 5692

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.