Siirry suoraan sisältöön

Neljä tulevaisuuden haastetta markkinoille

Tämäkin vuosi on lopulta osoittautumassa hyväksi vuodeksi osakesijoittajalle, vaikka matkan varrella markkinoita testattiin oikein toden teolla. Uuteen vuoteen lähdetään toiveikkaissa tunnelmissa, vaikka finanssikriisin jälkeen takana on yli kymmenen vuoden lähes yhtämittainen nousu. Kun koronastakaan ei ollut nousun katkaisijaksi, mikä voisi hyydyttää osakemarkkinoiden ilottelun jonain päivänä?

Sijoittajan perusominaisuus on useimmiten mörköjen näkeminen sielläkin, missä niitä ei ole. Osakkeiden pitkä, yli kymmenen vuotta kestänyt nousuputki on ollut täynnä uhkakuvia, joiden pelättiin hyydyttävän osakerallin. Kerta toisensa jälkeen vastoinkäymiset on kuitenkin voitettu, ja osakkeet ovat jatkaneet matkaansa ylöspäin. Viimeisin haaste oli koronapandemia tänä vuonna, mutta jälleen kerran osakkeiden nopea pudotus kääntyi lähes yhtä nopeaksi nousuksi.

Laskua odottavan aika on ollut, ja voi edelleenkin olla, pitkä, vaikka ikuisesti osakkeet eivät voikaan nousta. Maailma on ollut erittäin osakemyönteinen jo pitkään, ja siksi ihan pienestä osakkeet eivät lähde pidempiaikaiseen laskuun. Yhä useampi sijoittaja on tällä hetkellä kääntymässä ”ikuiseen” osakeuskoon, mikä sinällään on varoittava merkki osakkeille, mutta ei yksin yleensä riitä korjausliikettä suurempaan ongelmaan. Korjausliikkeitä on nähty matkan varrella, mutta suurempi laskukausi vaatisi sijoitusympäristöön pysyvämpää muutosta. Ohessa neljä asiaa, jotka voisivat tulevina vuosina hyydyttää osakejuhlat. Voi hyvin olla, että nämä eivät vielä ensi vuonna nouse pintaan, mutta ovat asioita, joita kannattaa pitää silmällä pidemmällä tähtäimellä.

Korkojen nousu

Korot ovat maailmalla olleet laskusuunnassa jo 40 vuotta. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Paul Volcker painoi inflaation laskuun 1980-luvun alussa korkoja nostamalla, mutta siitä asti korot ovat olleet laskevalla trendillä. Tämä aika on samalla ollut myös massiivisen velkavetoisen talouskasvun ja nousevien osakekurssien aikaa. Korkojen alenemisen rajat alkavat tulla vastaan, kun nolla- tai jopa miinusmerkkiset korot ovat yhä yleisempiä. Tässä korviaan myöten velkaantuneessa ympäristössä korkojen selkeä nousu olisi myrkkyä taloudelle ja markkinoille, kun taloustoimijoiden rahat menisivät korkojen maksuun.

Mikä sitten voisi nostaa korkoja merkittävästi? Perinteistä palkkojen noususta tulevaa inflaatiota on länsimaissa vaikea nähdä lähiaikoina. Väestö vanhenee, työttömyys on korkea ja investointihalukkuus vähäistä. Jos inflaatio alkaisi jonkin talouden pullonkaulojen takia kiihtyä ja nostaa korkoja, nousu tyssäisi todennäköisesti nopeasti siihen, että korkeammat korot hyydyttäisivät talouden uudestaan. Hermoilua ja ajoittaista laskua korkopyrähdykset kyllä saavat osakkeissa aikaan.

Pitkällä tähtäimellä isoimman riskin korkopuolella muodostaa luottamus järjestelmään. Rahan painaminen ei voi jatkua ikuisesti, vaikka se voikin kestää pitkään. Jatkuva rahan tyhjästä luominen johtaisi lopulta epäluottamukseen rahajärjestelmään. Viime kädessä se voisi synnyttää jopa pelätyn hyperinflaation, jos alettaisiin pelätä perinteisen rahan arvon pysyvyyttä. Tämä ei ole lähiaikojen riski ja on varmasti päättäjien tiedossa, joten sitä pyritään varomaan kaikin keinoin. Jonkin tulevan kriisin yhteydessä hyperinflaatio voisi kuitenkin käynnistyä, jos setelielvytystä aina vain jatketaan ratkaisukeinona kaikkiin ongelmiin.

Konkurssiaalto

Lähiaikojen selkein riski osakemarkkinoille on talouskasvun pettäminen ja uuteen taantumaan valuminen. Valtioiden ja keskuspankkien toimilla talouden koronaromahdus on pidetty pelättyä maltillisempana. Riskinä on kuitenkin, että ongelmat on lakaistu maton alle ja sieltä ne ponnahtavat esiin heti, jos elvytystä vähennetään. Konkurssitilastoista on Suomessakin puhuttu paljon, mutta varmasti monessa muussakin maassa on tilanne, että konkurssikypsiä firmoja on koronan jäljiltä runsaasti. Kukaan ei vain tiedä kuinka paljon. Toistaiseksi monet tappiollisetkin yritykset on pidetty muodollisesti pystyssä, mutta loputtomiin ei nurinmenoja voida estää. Jos konkurssiaalto olisi kovin suuri, se vaikuttaisi talouteen laajasti työttömyydestä aina pankkien tuloskuntoon asti.

Jos konkurssien määrä olisi muodostumassa pahaksi, voidaan ongelmia yrittää lykätä ja toivoa niiden ratkeavan itsestään. Siten on mahdollista luoda menneiden vuosikymmenien Japani-tyylinen zombi-järjestelmä, jossa yritykset pidetään teknisesti pystyssä jatkamalla tappiollistenkin yritysten rahoitusta. Jatkuva pelastusoperaatio tukisi lyhyellä aikavälillä taloutta ja osakkeita, mutta söisi lopulta kasvua.

Globaalit jännitteet

Tämä vuosi pyhitettiin koronaselviytymiseen, ja muut ongelmat jätettiin taustalle. Ne eivät kuitenkaan ole hävinneet. Kauppasota on konkreettisin globaalijännite, joka palaa takaisin agendalle muun tilanteen normalisoituessa. Täytyy muistaa, että kauppasota ei ole varsinaisesti syy ongelmiin vaan oire isommasta ”maailman herruus” -kamppailusta. Kiinan mahti on vahvassa nousussa, ja maa on pyrkinyt määrätietoisesti parantamaan asemaansa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti avoimen kauppasodan, mutta se ei lopu hänen lähtönsä myötä. Taisteluareenat ja -tavat voivat siirtyä Twitteristä kabinetteihin, mutta kierrokset pysyvät kovina. Viime aikoina Kiinankin asenne on muuttunut nöyrästä uhrista enemmän muita haastavaksi.

Yritykset ovat olleet globalisaation suurvoittajia. Siten globalisaation takaiskut, kuten kauppasota, iskevät myös yrityksiin ja osakemarkkinoille. Tuotteiden ja brändien skaalautuvuus maailman markkinoille on ollut voittajaresepti, jolla muun muassa FAANG-teknojätit ovat pystyneet kasvamaan ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Kaupan ja tuotannon rajoitteet, tullit ja nationalismi vievät kaikki yritysten vapausasteita tuottaa halvimmin ja myydä vapaasti. Rajoitteet eivät muuta maailmaa hetkessä, mutta vähitellen yritysten kannattavuus jää paineen alle.

Toisaalta lohtu ja riskien vähentäjä on se, että olemme kaikki myös riippuvaisia globalisaatiosta tuotantoketjujen, raaka-aineiden ja monien muiden talouden osatekijöiden kautta. Siten voimakas rajojen sulkemistaktiikka iskisi lujaa myös jokaisen maan paikalliseen talouteen. Sen hinta olisi niin kova, että siihen ei olla helpolla valmiita.

Talouden jakautuneisuus

Rahoitusmarkkinoiden ja globalisaation hyödyt eivät ole jakaantuneet tasaisesti. Kokonaisuutena taloudet ovat voittajia, mutta kaikki ihmiset eivät ole voittajia, ja toisaalta osa voittaa isosti. Korona kiihdyttää kehitystä entisestään esimerkiksi osakkeiden noustua nopeasti ja varallisuuden kasvaessa, kun taas toisaalla työttömyystilanne pahenee. Puhutaankin K-muotoisesta elpymisestä, jossa osa on palannut nopean kasvun uralle, kun taas toisten tilanne on pysynyt heikkona. Tämä kehitys luo vähitellen jännitteitä talouteen ja politiikkaan, kuten viime vuosina on alettu nähdä. Tyytymättömyys on purkautunut esimerkiksi helppoja ratkaisuja ongelmiin tarjoavien populistien suosion nousuna ja poliittisen kentän voimakkaana jakona.

Koronan jälkeisessä taloudessa on kaksi vaihtoehtoa. Lähiaikoina voidaan kiristää vyötä, laittaa julkisen sektorin velkaantumista kuriin ja hyväksyä aiempaa heikompi talouden kasvuvauhti. Riskinä tässä on, että niukkuuden jakaminen kiristää entisestään tunnelmia kansalaisten keskuudessa. Toinen vaihtoehto on jatkaa nykyisellä velkaantumisen ja elvytyksen tiellä. Silloin on riskinä päätyä aiemmin mainittuun koronnousuongelmaan. Helppoja vaihtoehtoja ei ole tarjolla, ja edessä onkin tasapainottelua erilaisten vaihtoehtojen välillä samalla yhteiskuntarauha säilyttäen.

Odottavan aika on pitkä

Koronasta on palauduttu toistaiseksi ripeästi ja hyvä suunta näyttäisi jatkuvan. Siksi osakesijoittajilla on toiveikkuus korkealla. Sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa pitkän ajan haasteet, vaikka mikään riski ei toteutuisikaan ensi vuonna. Osakkeet ovat nousseet jo pitkään kaikista uhkakuvista huolimatta, joten liikaa ei kannata säikähtää liian aikaisin. Kohtuus kaikessa, myös riskinotossa, on kuitenkin hyvä ohje uuteen sijoitusvuoteen suunnattaessa.

Lippo Suominen

Päästrategi | Twitter: @LippoSuominen

050 345 5692

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.