Suomi-riippuvuus ei ole hullumpaa

Viime perjantaina (14.8.) saimme ilouutisia Tilastokeskukselta Suomen talouskasvusta vuoden toisella neljänneksellä. Alustavien laskelmien mukaan bruttokansantuote (bkt) laski Suomessa vain 3,2 % edellisestä neljänneksestä ja reilut 5 % edellisvuodesta. Suomen miinusprosentti näyttäisi olevan kirkkaasti pienin koko Euroopassa eli Suomi selvisi koronan ensimmäisestä aallosta pienimmin talousvaurioin. Lähimmäksi pääsivät muun muassa Liettua ja Tanska, mutta heidänkin laskuprosentit olivat selvästi suurempia. Vertailukohdaksi voidaan ottaa myös USA:n, jonka bkt tuli alas yli 9 % samana aikana.

Saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta Suomi-salkunhoitajana en yleensä käytä kovin paljoa aikaa kotimaan talouskehityksen seuraamiseen. Riittää kunhan tietää, onko kasvu plussalla vai miinuksella, näin kärjistäen sanoen. Syy tähän on se, että Helsingin pörssissä kurssit heiluvat enemmän kansainvälisten suhdanteiden mukaan. Ja toiseksi pörssimme suurimmat yhtiöt ovat pääsääntöisesti globaaleja yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta ja tuloksesta Suomi tuo vain muutamia prosentteja.

Päätin kuitenkin selvittää, paljonko Helsingin pörssin markkina-arvosta on sidoksissa Suomen talouskasvuun ja mikä on vastaava luku luotsaamani FIM Fenno -rahaston kohdalla. On kai helpompi pitää tuloskunto hyvänä, jos bkt tulee alas 5 % kuin jos se tulisi alas 10 %. Tämän pitäisi lisätä kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta Suomi-riippuvaisiin yhtiöihin. Ja tämän pitäisi puolestaan näkyä osakekurssissa.

Tehtävä ei ole niin helppo kuin voisi ensihätään kuvitella. Tämä johtuu siitä, että kansainväliset pörssiyhtiömme raportoivat varsin niukasti maatason lukuja, jos ollenkaan. Yleensä jotain tietoa löytyy vuosikertomuksista, mutta käytin myös paljon omaa arviointia, jos voitto-osuutta ei ollut saatavilla. Perustin arvioni siihen, että olen seurannut näitä yhtiöitä yli 15 vuotta. Luulen tietäväni, kuinka kannattavia Suomen-toiminnot ovat suhteessa muihin toimintamaihin. Parissa tapauksessa kysyin apuja yhtiöltä itseltään ja käytin myös analyytikoiden apua. Pienemmissä yhtiöissä löytyy onneksi lukuisa joukko yhtiöitä, joiden tulos tulee 100 % Suomesta ja niissä analysointi on siten suoraviivaista. Kävin läpi kaikkiaan 60 yhtiötä, mikä kattaa valtaosan Helsingin pörssin markkina-arvosta. Lisäksi painotin yhtiöitä, joilla Suomen osuus tuloksesta on keskimääräistä suurempi.

Helsingin pörssin osalta sain lopputuloksen, että noin 23 % koko pörssin markkina-arvosta riippuu Suomen talouskasvusta. FIM Fennon osalta luku oli isompi eli noin 28 %. (Arvo perustuu FIM Fennon salkun koostumukseen heinäkuun lopussa.) Useimmille tuskin tulee yllätyksenä, että pörssin markkina-arvon kannalta kärjestä löytyvät sellaiset yhtiöt kuin Elisa, Kesko ja Kojamo. Näiden paino indeksissä on merkittävä ja Suomen osuus tuloksesta 75–100 %. Mutta se, että Sampo löytyy sijalta 4, oli itselle jo pienoinen yllätys, kuten myös esimerkiksi Nesteen sija 7. Nesteen liikevoitosta vajaa parikymmentä prosenttia tulee Suomesta. Tai näin ainakin arvioin, koska yhtiö itse ei anna tarkkaa tulososuutta. FIM Fennon kannalta tärkeimmät Suomi-riippuvaiset yhtiöt heinäkuun lopussa olivat tärkeysjärjestyksessä Tokmanni, Musti, Kesko ja Sampo. Kaikki yhtiöt olivat heinäkuun lopussa merkittävällä painolla salkussa ja Suomen osuus yhtiöiden tuloksesta huomattava.

FIM Fennon tärkeimpien Suomi-nimien hyvät Q2-tulokset vahvistavat osaltaan Tilastokeskuksen ennustetta. Kaiken kaikkiaan suomalaiset ja suomalaisyhtiöt osoittivat kevään aikana erinomaista venymis- ja reagointikykyä kriisiin. Yksi konkreettinen osoitus tästä oli suomalaisten nopea ja onnistunut siirtyminen etätöihin. Tuskin on sattumaa, että Suomi komeilee sijoilla yksi sekä etätöihin siirtymisessä että pienimmässä talouspudotuksessa. Etätöihin siirtyminen on tarkoittanut monen kohdalla pidempää ja tehokkaampaa työpäivää kuin toimistolla.

Kysymykseen siitä, onko FIM Fennon 28 % tai Suomen markkinan 23 % vähän vai paljon, lienee monta vastausta. Ainakin minua FIM Fennon markkinoita suurempi luku rauhoitti, ja koko harjoitus vahvisti näkemystä siitä, että kotimarkkinayhtiöiden osuus kannattaa pitää korkeana lähiajat: vaikka maailmalla myllertää ja syksy näyttää epävarmalta, yhtiöiden sijoittuminen Suomeen ja riippuvuus Suomen talouskehityksestä ei ole ollenkaan hullumpi juttu lyhyellä aikavälillä.

Juha Varis

senior salkunhoitaja

Haluatko keskustella sijoitusasioista?

Jätä meille tietosi, niin keskustellaan yhdessä miten asiantuntijamme voisivat auttaa sinua.

Jätä yhteydenottopyyntö

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.