Vuodet eivät ole veljiä keskenään

Sijoittajalla on takanaan erittäin tuottoisa vuosi ja vuosikymmen. Uudelle vuosikymmenelle lähdetään samanlaisessa ympäristössä kuin vanha vietettiin, eli talouskasvu on kädenlämpöistä, yritykset ovat talouden vahvin lenkki ja keskuspankkielvytys pitää korot alhaalla. Odotukset ovat kuitenkin kohonneet, mikä rajoittaa osakkeiden riemukulun entisellä tahdilla jatkumista, joten lähdemme vuoteen neutraalilla osakepainolla.

Iso ero viime vuosikymmenelle lähtöön on sijoittajien odotuksissa."

2010-luku, mukaan lukien vuosikymmenen viimeinen vuosi, oli sijoittajan kulta-aikaa. Osakemarkkinat nousivat läpi 10-vuotiskauden. Lopulta maailman osakkeiden euromääräinen tuotto oli kaikkiaan 213 prosenttia eli keskimääräinen vuosinousu oli 12 prosenttia. Osakkeiden vuosikymmenelle saatiin vielä erinomainen päätös, sillä viime vuoden lähes 30 prosentin osakeralli oli poikkeuksellisen kova jopa tuolle ajanjaksolle.

Kannattaa huomioida, että osakesijoittaja ei ole ainoa, jolla on takanaan tuottoisa vuosikymmen. Korkojen jatkuva painuminen siivitti joukkolainojen tuottoja. Euroalueen valtionlainoista jäi viime vuosikymmeneltä käteen yli 50 prosentin tuotto ja riskisemmistä high yield -yrityslainoista 115 prosentin tuotto. Myös kiinteistöjen ja metsien hinnat nousivat reippaasti. Oikeastaan ainoa sijoituskohde, jolla ei päässyt tuottojuhliin mukaan, olivat rahamarkkinat ja pankkitalletukset. Niistä kouraan jäi koko vuosikymmeneltä vain parin prosentin vaivanpalkka.

Vieläkö kymmenen vuotta samaa?

Uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä sijoitusympäristö näyttää monessa suhteessa samalta kuin 2010-luvun toteuma – talouskasvu maailmalla on kohtuullista, korot ovat alhaalla ja politiikassa on riskejä. Samanlaiseen sijoittajan riemukulkuun kuin menneellä vuosikymmenellä on kuitenkin vaikea päästä. Osittain siksi, että niin paljon osakemyönteisiä asioita on jo tapahtunut, ja toisekseen siksi, että, kun odotukset ovat koholla, ei vastaavanlaisia myönteisiä yllätyksiä enää saada aikaiseksi. Vuonna 2009 finanssikriisin jälkimainingeissa odotukset olivat erittäin synkät, kun taas nyt luottamus näkymiin on selvästi parempi, ja sitten markkinat eivät ole enää alennusmyynnissä. Miltä markkinoiden eri perustekijät sitten näyttävät uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä?

Talous
Vuosikymmen ilman taantumaa on poikkeuksellista. 2020-luvulla taantuma varmasti saadaan jossakin kohtaa, mutta hyvä uutinen on, että välittömän taantuman uhka on markkinoilla jälleen helpottanut. Kaiken kaikkiaan 2020-luku tulee olemaan vähitellen hidastuvan talouskasvun aikaa. Syntyvyyden heikkeneminen ei ole vain Suomi-ilmiö, vaan väestön vanheneminen on maailmanlaajuista, ja se hidastaa kasvua jatkossa. Viime vuosikymmeninä talouskasvua on paljolti pidetty yllä velkavetoisesti, mutta nyt velkatasot ovat jo korkealla, joten samanlaista lisätukea on vaikea saada. Kasvu ei ole romahtamassa kuin ehkä väliaikaisesti taantumassa jossain vaiheessa, mutta kovin ripeäksi kasvua ei myöskään saada.

Yritykset
Yritykset ovat olleet maailmantalouden suuria voittajia tällä vuosituhannella. Kohtuullinen talous, globalisaatio, alhainen verotus, matalat palkankorotukset, alhaiset korot ja monet muut seikat ovat kerta toisensa jälkeen sataneet yritysten laariin. Myös alkavalle vuosikymmenelle yritykset lähtevät vahvassa kunnossa, mutta tulosten parantaminen on entistä hankalampaa. Globalisaation huippu on ohitettu ja protektionismi nostaa monin paikoin päätään. Protektionismi on taloudelle, mutta erityisesti yrityksille myrkkyä, sillä se rajoittaa niiden toimintaa – sekä estää myyntiä että lisää kustannuksia. Kasvava protektionismi onkin sekä yritysten että talouden suuri uhkakuva uudella vuosikymmenellä. Muista uhkista, kuten verotuksen kiristymisestä, palkkojen noususta ja inflaatiosta, ei edelleenkään ole merkkejä, joten yritysten tuloskunto on toistaiseksi vahva, vaikka kasvutahti hidastuu.

Keskuspankit
2010-luvun suuri muutos sijoittajien maailmassa oli korkotason romahdus globaalisti. Keskuspankkien megaelvytys on painanut korot superalas, mikä on tukenut osakkeita montaa kautta. Talouden piristyminen, matalat rahoituskustannukset, heikot vaihtoehtoiset tuotot ja runsas likviditeetti ovat kaikki kirittäneet osakkeiden nousua. Korot ovat nyt kuitenkin niin alhaalla, että samanlaista korkojen laskusta tulevaa lisähyötyä osakkeille ei ole saatavissa. Toisaalta korkojen merkittävää nousua on vaikea nähdä, joten ne eivät myöskään käänny osakkeiden vastatuuleksi tulevallakaan vuosikymmenellä. Suhteessa olemattomiin korkoihin osakkeet ovatkin yhä houkuttelevia. Jonain päivänä korot nousevat, mutta odottavan aika on pitkä, kuten Japanin jo 30 vuotta nollassa olleet korot osoittavat.

Odotukset
Iso ero viime vuosikymmenelle lähtöön on sijoittajien odotuksissa. Kymmenen vuotta sitten elettiin vielä finanssikriisin jälkitunnelmissa, ja koko ajan pelättiin, milloin talous pettää jälleen. Tuo varovaisuus voikin olla yksi selittäjä sille, miksi taantumaa ei ole tullut ja markkinat ovat nousseet niin pitkään. Yleensä nousukausi loppuu liialliseen hyvänolon tunteeseen ja holtittomaan riskinottoon. 2010-luku oli varovaisuuden aikaa, mikä rajoitti ylilyöntejä. Nyt 2020-luvulle lähdetään sijoittajien parissa paljon luottavaisemmissa tunnelmissa. Viimeiset kymmenen vuotta odotukset ovat olleet matalalla ja osakkeiden arvostus maltillinen, mutta vähitellen odotukset ovat nousseet ja arvostus kiristynyt, mikä tekee osakkeiden noususta haavoittuvampaa.

Maltillisempaa menoa

Uuteen vuoteen ja vuosikymmeneen lähdetään kohtuullisista asemista. Lähiaikojen taantuma- ja romahduspelot ovat helpottaneet, mutta toisaalta markkinoiden voimakkaan nousun myötä odotukset ovat kääntyneet monin paikoin jo haastavankin positiivisiksi. Salkuissamme osakkeet ja korot ovat neutraalipainotuksessa uuteen vuoteen mentäessä.

Hyvien kauppasotauutisten jälkeen markkinoiden ensimmäinen testi on luvassa tammikuussa yritysten tuloskauden alkaessa. Silloin saamme ensi tuntumaa siihen, onko yrityksillä aineksia toivottuun tulosparannukseen, jollaista tarvittaisiin markkinanousun jatkumiselle. Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit ovat toinen aihe, joka hallitsee keskusteluja tänä vuonna. Markkinoilla riittää siten jälleen vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Osakemarkkinoista suosikkimme on viime vuonna muista hieman jälkeen jäänyt Suomi. Joulukuussa näimmekin jo Helsingin pörssin kirivän vahvasti syksyn alakulon jälkeen. Reippaat osingot ja maltillistunut arvostus houkuttelevat Helsinkiin, joka hyötyy myös selvästi maailman talousnäkymien vakautumisesta. Japani puolestaan pysyy poissa salkuistamme talouden tökkiessä ja valuutan heilutellessa tuottoja.

Markkinanäkemys tammikuu 2020

Lippo Suominen

Päästrategi | Twitter: @LippoSuominen

050 345 5692

Haluatko jutella sijoitusasioista? 

Jätä yhteydenottopyyntö, niin katsotaan yhdessä, miten voisimme auttaa sinua varainhoitoon ja sijoittamiseen liittyvissä asioissa

Jätä yhteydenottopyyntö

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.