Siirry suoraan sisältöön

Läpi tuulen ja tuiskun

Vuosi 2020 oli täynnä yllätyksiä ja outoja markkinaliikkeitä, eikä uusi vuosi näytä tuoneen muutosta sijoittajan elämään. Isojen otsikoiden taakse unohtuu, että talous ja tulokset puskevat eteenpäin läpi tuulen ja tuiskun, joten osakkeilla on yhä pitkän aikavälin tuki. Suosimme osakkeita, varsinkin kehittyviä markkinoita ja Suomea.

Uuteen vuoteen lähdettiin rahoitusmarkkinoilla vaihtelevissa tunnelmissa. Toisaalta tiedettiin, että talous ja tulokset kasvavat reippaasti tänä vuonna, mutta samaan aikaan murehdittiin koronan toisen aallon vaikutuksia niihin. Samalla yhtäältä sijoittajien luottamus oli noussut, mutta toisaalta taas pelättiin liiallistakin toiveikkuutta. Tammikuussa kaikki saivatkin jotakin, kun osakkeet ensin nousivat selvästi vain laskeakseen kuukauden viimeisellä viikolla USA:n WSB-sijoittajaryhmän aikaansaamien kohujen myötä.

Tammikuu kuvastaa varmasti sitä, mitä tänä vuonna markkinoilta on odotettavissa laajemminkin. Kasvu on vahvaa, ja taloudesta ja tuloksista saadaan hyviä uutisia. Samaan aikaan kuitenkin pelätään markkinaylilyöntejä, kun ennennäkemätön määrä rahaa etsii tuottoja sijoitusmarkkinoilta. Viime kädessä vahva kasvu ja tuottohakuisuus vievät pidemmän korren, mutta vasta vaikeamman kautta. Pomppuinen markkina ja kohtuulliset tuotot johtavat maltilliseen osakeylipainoon salkuissamme. Markkinahermoiluja ja ylilyöntejä kannattaa kuitenkin käyttää hyväksi mahdollisuuksien mukaan sijoitustuottojen parantamisessa.

Kuumaa WSB-huumaa

Vuoden ensimmäinen suuri markkinakohu saatiin tammikuun lopussa, kun hedge-rahastot ja piensijoittajat väänsivät markkinaherruudesta Wall Streetilla. Hedge-rahastot olivat myyneet lyhyeksi massiivisesti joidenkin heikot näkymät omaavien yhtiöiden, kuten pelikauppias GameStopin, osakkeita, joiden uskoivat laskevan. Nuo osakkeet lähtivät kuitenkin rakettimaiseen nousuun, kun internetin Wall Street Bets (WSB) -keskustelupalstalla piensijoittajat käyttivät ylilyöntitilaisuutta hyväkseen ja ostivat nuo samaiset osakkeet satojen prosenttien nousuun. Tämä ajoi laskun puolesta vetoa lyöneitä rahastoja vaikeuksiin, mikä entisestään lisäsi osakkeiden nousukiitoa. Myös Nokia ajautui sivukierteen kautta mukaan nousuhuumaan, ja yhtiön kurssi jopa kaksinkertaistui hetkellisesti tammikuun lopussa.

Lopputulemana oli järjetön osakenousu, mikä aiheutti paljon kohua ja riskien kasvua rahoitusmarkkinoille. Tämän seurauksena viranomaiset nostivat osakevälittäjien vakuusvaateita. Muutokset johtivat välittäjien likviditeettiongelmiin ja aiheuttivat piensijoittajien kaupankäynnin keskeyttämisen hype-osakkeilla väliaikaisesti. Kaupankäynnin esto aiheutti paljon närää niin markkinoilla kuin julkisuudessa, kun kauppaa rajoitettiin vain piensijoittajilta hedge-rahastojen saadessa jatkaa toimintaansa normaalisti.

WSB-saagan loppunäytökset ovat vielä näkemättä. Ennen pitkää kurssit korjaantuvat, kun sijoittajat kyllästyvät peliin ja kotiuttavat voittojaan. Osalle jää silloin vain luu kouraan ja isot tappiot. Vähitellen katse siirtyy muihin asioihin. Keskustelu markkinoiden joukkoistumisen, piensijoittajien vaikutusmahdollisuuksien ja niiden laillisuuden ympärillä jatkuu, mutta huuma laantuu, vaikka ilmiö ei kokonaan häviäkään. Vasta, jos edessä olisivat koko järjestelmää pidemmän aikaa heiluttavat ongelmat, olisi tilannetta arvioitava uudelleen.

1999, 2000 vai jotain muuta?

WSB-huuma, teknojättien arvostukset, osakeantibuumi ja muut markkinoiden kuumuudesta kertovat merkit tuovat mieleen vuosituhannen vaihteen IT-kuplan. Tuolloin osakeinnostus nousi taivaisiin vuosikymmenen jatkuneen nousuputken jälkeen. Arvostuskupla puhkesi lopulta maaliskuussa 2000 osakkeiden kääntyessä kolmen vuoden laskuun. Varoitussanoja kuultiin paljon jo edellisinä vuosina, mutta nousu vain jatkui, ja huuma kasvoi tuottojen ollessa erinomaisia. Moni seikka varoittaa saman tyyppisestä markkinatilanteesta kuin IT-kuplassa. Osakkeissa on nyt selvästi pienempiä kuplia, jotka odottavat puhkeamista. Tämä aiheuttaa hermoilua, kuten viime viikkoina on nähty. Moni miettiikin, ollaanko nyt markkinoilla elämässä huuman nousua vai jo loppuvaiheita.

Kasvu tukee osakkeita

Samaan aikaan täytyy kuitenkin muistaa, että markkinat harvoin kääntyvät itsestään laskuun ilman, että talouden kokonaiskuva alkaa synkentyä. Tällä hetkellä taloudet ovat nousemassa koronakuopasta ja yritykset tahkoavat vahvaa tuloskasvua. USA:ssa viime loka-joulukuun tuloskausi on pisimmällä. Siellä odotettiin tulosten laskevat kymmenen prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, mutta tähän mennessä julkaistut tulokset ovat kasvaneet vajaat kolmen prosenttia edellisvuodesta.

Lisäksi keskuspankit ja valtiot ovat tehneet selväksi, että toistaiseksi talous, ja siinä sivussa markkinat, ollaan valmiita pelastamaan hinnalla millä hyvänsä. Siksi osakkeet eivät pienistä talouspettymyksistä säikähdä. Talouden vaisuus osoittaisi, että viranomaisten elvytystoimet jatkuvat ja jatkuvat, ja tarvittaessa jopa lisääntyvät. Pitkällä tähtäimellä on ongelma, että talous elää koko ajan elvytyksen tukinarussa, mutta toistaiseksi se pitää tunnelmat pystyssä. Markkinat porskuttavat eteenpäin läpi tuulen ja tuiskun, eikä kyydistä kannata hypätä pois liian aikaisin. Talouden paraneminen, taustakeinoista huolimatta, on se, mitä sijoittajat haluavat.

Talouskasvun vahvimmat hyötyjät

Lievän osakeylipainon lisäksi hyödynnämme paranevaa maailman talouskasvutilannetta myös osakesalkun sisällä. Suosimme kasvuherkkien alojen osakkeita ja osakealueista ylipainotamme kehittyviä markkinoita ja Suomea, jotka ovat molemmat selkeästi paranevasta globaalista kasvusta hyötyjiä. Koronan talousvahingot ovat molemmissa jääneet monia muita alueita vähäisemmiksi, mikä auttaa kotimarkkinayrityksiä ja lisäksi vientinäkymät ovat parantumassa.

Arvostus ei ole halpa missään, mutta Suomen ja kehittyvien maiden osalta se on historiaan verrattuna vähemmän korkealla kuin esimerkiksi alipainottamassamme USA:ssa. Eurooppa puolestaan on pahimpia koronakärsijöitä, mikä haittaa muutenkin rakenteellisissa ongelmissa kärvistelevää maanosaa ja puoltaa alueen alipainottamista.

Kiinteistöistä täydennystä salkkuihin

Varovaisille sijoittajille markkinaympäristö pysyy haastavana. Vähäriskisten korkotuotteiden korot ovat painuneet nollaan tai sen alle, ja riskisten joukkolainojenkin tuottomahdollisuudet ovat rajalliset korkojen valuttua alas. Haemmekin korkosijoitusten lisäksi vakautta ja maltillisia tuottoja salkkuihimme mahdollisuuksien mukaan kiinteistöistä. Kiinteistömarkkinoillakin hyvä hajautus on tarpeen, jotta tuotot ja riskit pysyvät tasapainossa. Siksi salkkuihin käytetään erityyppisiä kiinteistöjä aina asunnoista ja metsistä toimitiloihin ja tontteihin.

Markkinanäkemys helmikuu 2021

Lippo Suominen

Päästrategi | Twitter: @LippoSuominen

050 345 5692

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.