Siirry suoraan sisältöön

Vuoden nousujuhlan jälkeen

Markkinoiden toipuminen reilun vuoden takaisesta koronaromahduksesta on ollut huimaa, kun maailman osakkeet ovat kohonneet pohjista lähes 70 prosenttia. Näkymät ovat parantuneet, mutta samalla odotukset ovat nousseet. Osakkeet jatkavat salkuissamme ylipainossa, mutta viilaamme hieman ylipainoa sijoittajien odotusten noustua voimakkaasti.

Eipä olisi vuosi sitten arvannut, miten kovaa vauhtia markkinat voivat toipua koronaromahduksesta. Maailman osakkeiden lähes 70 prosentin nousu maaliskuun pohjakosketuksesta on historian voimakkaimpia. Toki maailma myös näyttää nyt täysin erilaiselta kuin koronan iskiessä talouksiin keväällä 2020. Odotukset pitkällisestä taantumasta, deflaatiosta ja osakkeiden pakkomyynneistä ovat kääntyneet kovaan talouskasvuun, inflaation kiihtymiseen ja sijoittajien vahvaan nousutoiveikkuuteen. Kuten niin usein nykyään, markkinoilla käydään kaikki tunteet läpi pikakelauksella.
 

Nousu on yleensä odotettua sitkeämpää 

Sijoittajan tärkeimpiä oppeja viime vuodesta on, että maltti on valttia. Moni sijoittaja odotti vuosi sitten, että yli kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen jatkunut nousukausi on tiensä päässä. Osakkeiden ripeä nousu onkin kirpaissut kovaa niitä, jotka tyhjensivät osakesalkkujaan, kun odottivat pitkän laskukauden alkua. Markkinanousu on monet kerrat osoittanut olevansa odotettua sitkeämpi. Sijoittaminen on pitkäjänteistä ja siihen kuuluu nousuja ja laskuja. Jos yrittää välttää laskut, voi helposti menettää myös nousut.
 
Tällaisen poikkeuksellisen voimakkaan nousuvuoden jälkeen on selvää, että toista samanlaista jättirallia ei ole perään luvassa. Jatkossa tuotot jäävät selvästi matalammiksi, vaikka markkinat eivät kääntyisikään laskuun. Sijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan ahneuden ja pelon välillä, kun edessä ovat aiempaa ailahtelevammat ajat. Inflaatio, USA:n yritysveronkorotukset ja rahapolitiikan kiristyspuheet huolettavat sijoittajia. Osakkeiden korkea arvostus tekee ne herkemmiksi heilahduksille. Vuoden alun kovan kipuamisen jälkeen kotiutammekin voittoja keventämällä hieman markkinoiden mukana noussutta osakeylipainoa.
 
Uhkakuvia on osakkeille helppo maalata aina ja kaikissa olosuhteissa, mutta täytyy muistaa, että osakkeet saavat tänä vuonna tukea useammasta tekijästä. Vasta, jos nämä alkaisivat pettää, olisi aika huolestua selvemmin osakkeiden jatkonäkymistä.
 

1. Vahva kasvu

Viime vuonna valuttiin taantumaan, ja tänä vuonna kasvetaan kovaa. Siinä yksinkertaistettuna maailman talous kahdelta vuodelta. Talouskasvuarvioita korotetaan kiihtyvää tahtia tälle vuodelle. Yhdysvalloissa keskuspankki arvioi kasvun olevan 6,5 prosenttia, mutta monien mielestä sekin ennuste on alakanttiin. Euroopassa korona-avautuminen viivästyy, mikä hidastaa käännettä, mutta tulee se kasvu Eurooppaankin. Kasvun taustalla on patoutunut kysyntä, valtioiden valtaisat elvytystoimet ja kertyneiden säästöjen purkaminen. Yhdessä ne saavat aikaan kulutusiloittelun, kun talous vihdoin avataan.
 
 
Myös yritysten tuloksissa on poikkeuksellisen vahvan kasvun vuosi poikkeuksellisen heikon vuoden jälkeen. Koronaisku yrityksille jäi odotuksia laimeammaksi pikaisten säästötoimien ja talousromahduksen nopean taakse jäämisen myötä. Yritykset ovatkin nyt hyvissä asemissa nauttimassa kasvun hedelmiä talouden parantuessa.
 

2. Paljon tuottojanoista rahaa

Paraneva talous on markkinanousun välttämätön edellytys, mutta se ei ole ainoa nousuveturi. Finanssikriisistä asti jatkuneen keskuspankkielvytyksen seurauksena korot olivat alhaalla ja rahaa oli paljon liikenteessä jo ennen koronapandemiaakin, mutta elvytystahti on vain kasvanut pandemian myötä. Nyt rahaa on vielä enemmän ja korot on entistäkin tiukemmin ankkuroitu nollaan. Tuo rahaa etsii tuottoa, ja kun tileiltä ja valtionlainoista tuottoja ei tule, valuu rahaa lisääntyvissä määrin osakkeisiin, yrityslainoihin ja kiinteistöihin. Nousu itsessään ruokkii nousua, kun yhä useampi synkistelijä antaa periksi ja hyppää markkinoille. Toisaalta instituutiot joutuvat miettimään allokaatioitaan uusiksi, kun ennen koroissa pidetylle rahalle etsitään tuottoisampia vaihtoehtoja.
 
Osakkeiden arvostus on noussut ja ne ovat jo kalliita historiaan verrattuna. Suhteessa nollakorkoihin ne ovat kuitenkin houkuttelevampi vaihtoehto. Riskinä on, että markkinoille muodostuu vuosituhannen vaihteen IT-kuplan kaltainen arvostusylilyönti. Yksittäisissä osakkeissa sellaisia on jo maailmalla nähty. Monet kuumat hype-osakkeet ovat luisuneet selvästi huipuistaan, mikä on terve merkki. Toiset perinteisemmät osakkeet ovat kuitenkin samaan aikaan vuorostaan kirineet, jolloin koko markkinat ovat pysyneet nousussa. Olemmekin syksyn jälkeen suosineet tällaisia arvoyhtiöitä, mikä on siivittänyt salkkujemme tuottoja, vaikka Teslat ja muut kuumat tähdet ovat valuneet alaspäin.
 

3. Kova luotto pelastustoimiin

Luottamus siihen, että valtiot ja keskuspankit pelastavat talouden ja markkinat joka kerta hädän hetkellä, on entisestään vahvistunut korona-aikana. Koronapudotus olisi ollut ilman tukitoimia monin verroin kovempi, eivätkä osakkeetkaan olisi olleet rakettinousussa ilman viranomaisapua. Pelastustoimet ovat hyvä asia, mutta toistuttuaan kerta toisensa jälkeen niistä on rakentunut riski-imuri, jonka sijoittajat luottavat poistavan ikävien markkinalaskujen mahdollisuuden. Vuosien elvytyksen jälkeen viranomaiset ovat ajaneet itsensä nurkkaan, jossa niiden on vaikea tehdä muuta kuin käyttää elvytysvoimaansa pelastustoimiin. Velkavuorten noustua korkeiksi velkojen kaatumisen seuraukset taloudelle olisivat liian kovat. Niinpä keskuspankki- ja valtioraha tukevat sijoitusmarkkinoita jatkossakin.
 

Osakealueissa rahaa Eurooppaan

Osakesijoitusten sisällä nostimme maaliskuussa Euroopan osakkeiden osuuden alipainosta neutraaliin. Vanha manner kärvistelee yhä koronaongelmien kanssa, ja siksi sen elpyminen on jäänyt jälkeen monien maiden kasvutahdista. Kun samaan aikaan Brexit sotkee alueen kauppaa, on Euroopasta helppo olla negatiivinen. Vaikeudet kuitenkin tarjoavat mahdollisuuksia, sillä Euroopalla on varaa parantaa ja yllättää myönteisesti. Siten maanosan osakkeet voivat kiriä viimeisen vuoden alituottoja.
 
Kehittyvillä markkinoilla nautimme viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa vahvasta vedosta, mutta samalla odotukset kohosivat. Kiinan johdon tiukat otteet maan pörssin ohjaamisessa, keskuspankkien kiristystoimet ja noussut arvostus hyydyttävät kehittyvien maiden parasta vetoa, joten laskimme ne ylipainosta neutraaliin. Suomi jatkaa suosikkinamme ylipainossa ja USA puolestaan kalliin arvostuksensa takia alipainossa.
 
Osakeylipainon vastapainoksi korkomarkkinoilla pidämme riskejä kurissa, ja tyydymme maltillisiin tuottoihin. Lähiaikojen inflaatio- ja koronnousupelkojen takia pidämme valtionlainat alipainossa ja rahamarkkinat ylipainossa. Luottoriskilliset markkinat, niin yrityslainat kuin kehittyvät markkinatkin, ovat neutraalissa, sillä vaikka korot ovat monin paikoin historiallisen alhaiset, pitää keskuspankkien tuki koronnousupaineita kurissa.
 

 

 

Lippo Suominen

Päästrategi | Twitter: @LippoSuominen

050 345 5692

Materiaalin laatija:

    • FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) 
    • Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com
    • Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa.
    • Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi).

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.

Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin.  Asiakkaan tulee  tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.

Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.

Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.

Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.

FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.