1. Etusivu
  2. Vastuullisuus ja vaikuttavuus
  3. Vaikuttavuus

Vaikuttavuussijoittaminen – tulevaisuuden kestäviä sijoituksia?

Impact investing eli vaikuttavuussijoittaminen on sijoittamistapa, jossa yhdistyvät tuotto ja yhteiskunnallinen hyöty. Itse impact investing -käsite sai alkunsa Rockefeller-säätiön konferenssikeskuksessa Bellagiossa vuonna 2007. Tarkoitus oli löytää sopiva nimi sijoituksille, joiden pyrkimyksenä on tuottaa perinteisen taloudellisen tuoton ohella selkeää ja mitattavissa olevaa yhteiskunnallista hyötyä.

Viime vuosina tällaiset sijoitukset ovat saaneet jalansijaa kaikkialla maailmassa. Global Impact Investing Network (GIIN) -järjestö arvioi vaikuttavuussijoitusten maailmanlaajuisen markkina-arvon olevan yli 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria huhtikuussa 2019. Vaikuttavuussijoitukset ovatkin olleet selvästi nopeimmin kasvava kestävän sijoittamisen muoto: sijoitusten markkina-arvo on kasvanut yli 8-kertaiseksi neljässä vuodessa. Markkinoiden kasvupotentiaali on valtava. IFC arvioi vuonna 2019, että sijoittajien mahdollinen sijoitusvolyymi voisi nousta jopa 26 triljoonaan dollariin. Davosissa kokoontuva Maailman talousfoorumi onkin todennut, että vaikuttavuussijoittaminen voi peräti johtaa paradigman muutokseen sijoittamiseen suhtautumisessa. 

Mitä vaikuttavuussijoittaminen on?

Vaikuttavuussijoittaminen on sijoittamistapa, ei erityinen omaisuuslaji perinteisessä merkityksessä, kuten osakkeet, korot tai kiinteistöt. Voidaan sanoa, että on olemassa kolme kaikille vaikuttavuussijoituksille yhteistä tekijää:

  1. sijoitus kohdistuu toimintaan, jonka tarkoituksena on luoda yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä, 
  2. sijoituksella on selkeitä, mitattavissa olevia vaikutustavoitteita, ja
  3. sijoituksella on taloudellinen tuottotavoite.

Vaikuttavuussijoitukset tavoittelevat siis sekä tuottoa että vaikuttavuutta. Tämä kahden tavoitteen lähestymistapa murtaa perinteisiä ajatusmalleja siitä, että sijoituksissa on kyse vain taloudellisesta tuotosta eikä niissä siten huomioida yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tekijöitä.

Onko mahdollista yhdistää hyvä tuotto ja samalla myötävaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen paremmaksi? Ainakin tähän asti tällaiset sijoitukset ovat saavuttaneet tuotto- ja vaikutustavoitteensa paremmin kuin hyvin. GIIN-järjestön vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa 91 % vastanneista sijoittajista kertoi toteutuneen tuoton vastanneen tai ylittäneen odotetun tason ja että vaikuttamistavoite saavutettiin lähes kaikissa tapauksissa. Sijoittajat pitivät tärkeinä asioina vaikuttavuuden mitattavuutta ja hankkeiden hallinnointia.

Tulosperusteiset rahoitussopimukset eli social impact bondit

Sosiaalivaikutteiset joukkovelkakirjat tai tulosperusteiset rahoitussopimukset (engl. social bonds, social impact bonds tai SIB) ovat sijoitusmuoto, joka perustuu yksityisen ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön. Vaikka englanninkielisessä termissä on sana ”bond”, kyse on usein muunlaisista sijoituksista kuin joukkovelkakirjoista perinteisessä merkityksessä. Tämä sijoitusmuoto perustuu yleensä eräänlaiseen sopimukseen tilaajan, toimittajan ja yksityisen sijoittajan välillä.

Tilaaja voi olla esimerkiksi valtion viranomainen, joka käyttää toimittajaa, jonka tehtävä on laatia toimintasuunnitelma ja rahoitusmalli jonkin yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemista varten. Sijoittajalle maksetaan tuottoa, jos suunniteltu toimenpide onnistuu (esimerkiksi vankien määrän väheneminen, mikä tuottaa säästöä yhteiskunnalle).

Sosiaalivaikutteinen hanke voi olla perusinfrastruktuurin rakentamista, peruspalveluiden saatavuuden laajentamista, edullisten asuntojen tarjoamista, elintarviketurvallisuuden parantamista tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tai ryhmien sosiaalis-taloudellisen aseman myönteisen kehityksen edistämistä. Iso-Britannia on historiallisesti ollut edelläkävijämaa sosiaalivaikutteisissa joukkovelkakirjoissa, ja sitä ovat seuranneet muut anglosaksiset maat, kuten Yhdysvallat, Australia ja Kanada.

Neljän tulosperusteisen rahoitussopimuksen hallinnoijana FIM on Pohjoismaiden ykkönen

FIM on vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiquksen ostamisen kautta noussut Pohjoismaiden johtavaksi toimijaksi vaikuttavuussijoittamisen ja tulosperusteisten rahoitussopimusten (SIB) toteuttajana. SIB-sijoitustoiminnassa rahasto maksaa kolmansien osapuolten toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään tiettyä yhteiskunnallista ongelmaa. Mikäli mittaroitavat tulokset ovat positiivisia, maksaa asiakas rahastolle osan saavutettujen hyötyjen tuomasta säästöstä.

FIM Pääomarahastot Oy:llä on toiminnassa kolme SIB-rahastoa yhden ollessa valmisteilla.

    • TyHy-SIB keskittyy työhyvinvoinnin parantamiseen. Rahasto on ollut toiminnassa vuodesta 2015 asti. Rahasto maksaa kolmansien osapuolten toteuttamia toimenpiteitä, joilla parannetaan asiakasorganisaation työntekijöiden työhyvinvointia. Mikäli toteutetut toimenpiteet vähentävät sairaspoissaoloja, maksaa asiakas rahastolle tulospalkkion, josta muodostuu rahaston tuotto. Asiakkaina on neljä kunnallisista tai valtiollista organisaatiota. Asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista ja interventioiden on todettu parantavan työhyvinvointia. Rahaston taloudelliset tulokset selviävät rahaston toimikauden päättyessä 2020.
    • Koto-SIB keskittyy Suomeen tulleiden maahanmuuttajien ja pakolaisten työllistämiseen. Asiakkaana rahastossa on työ- ja elinkeinoministeriö. Tulospalkkio määräytyy työllistämisen valtiolle tuomien verojen kasvun ja työttömyydestä maksettavien markkinatukien vähenemisen kautta. Rahasto maksaa kolmansien osapuolten toteuttamia toimenpiteitä, joilla kotoutetaan maahanmuuttajia ja työllistetään heitä. Rahasto on ollut toiminnassa vuodesta 2017 asti ja tulokset ovat olleet hyviä. Työllistettyjä on H1/2019 lopussa noin 700 ja rahaston työllistämisohjelmassa on noin 1300 henkilöä. Rahaston taloudelliset tulokset selviävät rahaston toimikauden päättyessä 2023.
    • Lapset SIB keskittyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Rahaston asiakkaina ovat kunnat ja kaupungit. Rahasto maksaa kolmansien osapuolten työn, jolla pyritään ehkäisemään valitun kohderyhmän syrjäytymisen riskiä ja lastensuojelun kustannuksia. Kunnat maksavat rahastolle osan lastensuojelun kustannusten pienenemisestä saatavasta rahallisesta hyödystä. Vuoden 2019 lopussa interventiot ovat käynnissä Hämeenlinnassa, Vantaalla ja Lohjalla. Kahden muun kunnan osalta sopimus on allekirjoitettu, mutta toiminta ei ole vielä alkanut. Rahaston ensimmäinen rahoituskierros saatiin päätökseen joulukuussa, mutta varainhankinta on edelleen käynnissä.
    • Työ-SIB keskittyy pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Asiakkaana rahastossa on työ- ja elinkeinoministeriö. Tulospalkkio määräytyy työllistämisen tuomien hyötyjen kautta. Rahaston ensimmäinen rahoituskierros saatiin päätökseen helmikuussa 2020, ja toiminta on käynnistynyt useissa kaupungeissa.